{"title":"Omavaraisen toimeentulon ja uusintavan työn taidot jälkiproduktivistisella maaseudulla","authors":"Toni Ruuska, Pasi Heikkurinen","doi":"10.30663/ay.142178","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.142178","url":null,"abstract":"Tutkimme tässä artikkelissa omavaraiseen toimeentuloon ja uusintavaan työhön liittyviä keskeisiä taitoja. Tutkimustapauksena on Rasimäen kylässä Pohjois-Karjalassa toimiva Omavaraopisto. Kerätyn tutkimusaineiston ja sen analyysin perusteella omavaraistumiseen liittyy käytännön taitojen lisäksi niin kutsuttaja prosessitaitoja, joista keskeisimmät ovat tutkimuksemme mukaan kokonaisuuden hallinta, improvisointi ja resurssitietoisuus. Omavaraistaidot ovat siis omavaraistumisen käytäntöjä ja prosesseja yhdistäviä moninaisia kyvykkyyksiä, jotka ovat sidoksissa tiettyyn paikkaan ja toimintaympäristöön. Näitä taitoja omaksutaan toistojen, yritysten ja erehdyksien sekä arjen toimien lomassa, missä ne pikkuhiljaa hioutuvat ja jalostuvat kokeilujen ja kokemuksien myötä. Tutkimuksessa haastatelluille henkilöille omavaraistuminen tarkoittaa elämän välttämättömyyksien tuottamista omin käsin, mihin liittyy paljon uutta opeteltavaa, ennestään tuntemattomien asiakokonaisuuksien ymmärrystä sekä erilaisia fyysisiä ja henkisiä tuntemuksia ja omien rajojen tunnistamista.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"15 7","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-08-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141928481","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kotimaisen tiedelehden tekemisen kestämättömät reunaehdot – vai sittenkin: omaehtoista toisin tekemistä?","authors":"M. Santaoja, Ossi Ollinaho","doi":"10.30663/ay.145928","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.145928","url":null,"abstract":"Tieteellistä seuratoimintaa kantaa talkootyö, jonka puitteita on aina leimannut niukkuus. Pitkälti talkoovoimin tehdään myös useimpia seurojen julkaisemia kotimaisia tiedelehtiä, Alue ja Ympäristö mukaan lukien. Akateemiseen vapaaehtoistyöhön motivoi halu mahdollistaa oman alan suomenkielinen tiedejulkaiseminen. Pieninkin resurssein on mahdollista tehdä laadukasta, monipuolista ja kiinnostavaa tiedejulkaisua, mutta kuinka kauan? Miten voidaan varmistaa, että lehdelle löytyy sitoutuneita ja innostuneita tekijöitä myös jatkossa? Nykyiset kirjavat kotimaisten tiedelehtien rahoitusjärjestelyt saattavat osallistua kahden kerroksen tutkijakansalaisten tuottamiseen, jolloin osa tekee tiedejulkaisun toimitustyötä täydellä palkalla ja toisaalla sama työ jää prekaarien pätkätyöläisten tehtäväksi vapaaehtoispohjalta. Tällöin tieteellisen julkaisun toimittaminen näyttäytyy uhrauksena, joka ei monia tutkimusuralla olevia houkuttele. Pitkällä tähtäimellä tilanne saattaa hankaloittaa kotimaista tiedejulkaisutoimintaa, mikäli toimittajilla ei ole aikaa ja energiaa panostaa työhön. Toimitusprosessi tieteellisissä lehdissä on sama riippumatta siitä, ilmestyykö lehti maksullisena painettuna lehtenä vai avoimesti, ja tehdäänkö sitä talkoovoimin vai palkalla. Kotimaisen tiedejulkaisemisen rahoituksen turvaamiseksi on keskusteltu monista erilaisista rahoitusmalleista, joista kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Keskustelemme pääkirjoituksessa tieteellisen lehden toimittamisen rahoituksesta ja muista käytännön reunaehdoista ja peräänkuulutamme tieteellisen toimitustyön näkyväksi tekemistä ja arvostusta muun muassa tutkijan meritoitumisessa.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"7 8","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141354284","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ympäristöaktivismin moninaisuus, tunteet ja tilallisuus","authors":"Mari Kettunen","doi":"10.30663/ay.145280","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.145280","url":null,"abstract":"Virpi Suutarin ohjaama dokumenttielokuva Havumetsän lapset osallistuu ajankohtaiseen keskusteluun metsistä ja metsäluonnonsuojelusta. Elokuva herättää pohtimaan, millaista on elää nuoruutta ja toimia luonnonsuojelun eteen 2020-luvun Suomessa. Tässä tekstissä tuon esiin dokumenttielokuvan avaamia näkökulmia (metsä)luonnonsuojeluun ja nuorten ympäristöaktivismiin kolmen teeman kautta. Nämä kolme toisiinsa kietoutuvaa teemaa ovat usein suurelle yleisölle näkymättömäksi jäävä ympäristöaktivismin monimuotoisuus, vaikeasti sanoitettava, mutta sitäkin selvemmin aistittavissa oleva ympäristöaktivismin tunnemaisema sekä ympäristöaktivismin paikat ja tilallisuus. Lopuksi pohdin, millaisiin maantieteen ja yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen kentillekin soveltuviin kysymyksenasetteluihin nämä teemat voisivat nivoutua.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"11 15","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141271246","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kestävyysvajeesta tietoperustaisuuteen: kalastuksen säätely kestävyysmurroksen instrumenttina","authors":"Timo Haapasalo","doi":"10.30663/ay.130471","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.130471","url":null,"abstract":"Artikkelissa käsitellään Oulangan taimenen virkistyskalastusta ja sen säätelyä kestävyysmurroksen näkökulmasta. Aineistona on hyödynnetty Oulangan virkistyskalastajille ja osakaskuntaedustajille kohdennettuja kyselyitä. Suomen ja Venäjän välillä vaeltava taimenkanta on vaarantunut ylikalastuksen takia. Suomessa kalastusoikeuksien hallinta perustuu yksityiseen maanomistukseen, joka näkyy tutkimuskohteessa rikkonaisena säätelynä. Tulosten perusteella virkistyskalastajien keskuudessa on suurin valmius kalastuksen säätelyn tehostamiseen. Myös osakaskuntaedustajilla on tietoisuutta säätelyn ongelmakohdista. Keskeisiä kestävyysmurroksen edistämisen keinoja ovat instituutioiden ja niiden välisen toiminnan tehostaminen, sekä kalastajien ja omistajatahojen tietoperustan vahvistaminen. Kestävä kalastuksen säätely edellyttääkin riittävää tietopohjaa pyydettävistä kalakannoista ja kestävistä kalastuskäytännöistä. Oulangan alueen sosio-ekologisen järjestelmän ekologista kestävyyttä voidaan tukea laajentamalla nykyisiä säätelyratkaisuja alueellisista habitaattipohjaisiksi.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"5 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-05-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141110969","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Birgitta Vinkka, Jarno Valkonen, M. Jokinen, Juha Hiedanpää, I. Kojola
{"title":"Monilajinen poronlaidun ja suurpetojen ravintohoukuttelu","authors":"Birgitta Vinkka, Jarno Valkonen, M. Jokinen, Juha Hiedanpää, I. Kojola","doi":"10.30663/ay.141372","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.141372","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastelemme suurpetojen ravintohoukutteluun perustuvan kaupallisen kuvaus- ja katselutoiminnan vaikutuksia poronhoitoon eteläisissä paliskunnissa. Poroelinkeino on korostanut kahden luontoperusteisen elinkeinon samanaikaisuuden ja -paikkaisuuden ongelmia ja haasteita. Tilanteen tarkastelua varten kehitämme yhteiskuntatieteellisen ja posthumanistisen ympäristötutkimuksen teoreettisiin keskusteluihin nojaten uutta monilajinen poronlaidun -käsitettä. Käsite toimii artikkelissamme työkaluna poronhoitoalueen luontokulttuurisen dynamiikan rakentumisen ja sen muutoksen tarkastelussa poronhoitoon kytkeytyvien käytäntöjen näkökulmasta.\u0000Tutkimuksen keskeinen tulos on, että ravintohoukuttelun myötä petojen ja porojen muuttunut käyttäytyminen monilajisella poronlaitumella tuottaa monia haasteita poronhoidolle. Elinkeinon mahdollisuudet reagoida tilanteeseen rakentuvat osana itse alueeseen sekä sen luontoperustaisiin elinkeinoihin kohdistuvaa hallinnollista ja taloudellista sääntelyä, kulttuurisia ja sosiaalisia järjestyksiä sekä poronhoidon käytäntöjen kautta muodostuneita ympäristösuhteita. Kaupallisen karhukuvauksen hallintaan ja yhteiskunnallisiin velvoitteisiin kaivataan selkeyttä. Tutkimus perustuu Kuusamossa, Suomussalmella ja Taivalkoskella asuvien poronhoitajien kanssa kesällä ja syksyllä 2021 tehtyihin haastatteluihin.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"82 S366","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-05-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141002181","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Vihreän kapitalismin valheet ja ikuinen ekologinen konflikti","authors":"Elsa Kivinen","doi":"10.30663/ay.143472","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.143472","url":null,"abstract":"Kirja-arvio Xander Dunlapin teoksesta \"This system is killing us: land grabbing, the green economy and ecological conflict\". Pluto Press, Lontoo, 2024. (256 s.)","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"15 4","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140729627","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Jari Lyytimäki, Suvi Huttunen, Annika Lonkila, Anu Lähteenmäki-Uutela, J. Sorvali, M. Weckroth
{"title":"Miten ympäristöoikeudenmukaisuuden moninaisuutta voisi kuvata ymmärrettävästi?","authors":"Jari Lyytimäki, Suvi Huttunen, Annika Lonkila, Anu Lähteenmäki-Uutela, J. Sorvali, M. Weckroth","doi":"10.30663/ay.140869","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.140869","url":null,"abstract":"Ympäristöoikeudenmukaisuutta koskevan rakentavan keskustelun edistämiseksi on tärkeää kehittää mahdollisimman selkeitä yhteiskunnallisen keskustelun kiintopisteinä toimivia jäsennyksiä. Kirjoituksessa ehdotetaan visuaalista jäsennystä, joka kiteyttää viisi ympäristöoikeudenmukaisuuden ulottuvuutta: ennakoiva, tunnustava, hyvittävä, jako- ja menettelytapojen oikeudenmukaisuus. Näitä ulottuvuuksia tulee tarkastella samanaikaisesti, jotta voidaan edistää reiluutta eri näkökulmista.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"33 11","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139166598","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
J. Sorvali, Jari Lyytimäki, Anu Lähteenmäki-Uutela, Suvi Huttunen, Esa Inkilä, M. Weckroth, S. Tuulentie
{"title":"Reiluus puntarissa: Kuusamon tuulivoima- ja kaivossuunnitelmat alueellisina kestävyyskiistoina oikeudessa, mediassa ja mielipiteissä","authors":"J. Sorvali, Jari Lyytimäki, Anu Lähteenmäki-Uutela, Suvi Huttunen, Esa Inkilä, M. Weckroth, S. Tuulentie","doi":"10.30663/ay.137810","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.137810","url":null,"abstract":"Alueiden käytön oikeudenmukaisuus on yksi reilun kestävyysmurroksen keskeisimpiä kysymyksiä. Kaivoksista saatavat mineraalit ja tuulivoima ovat tarpeellisia muutettaessa energiajärjestelmää hiilineutraaliksi, mutta paikallisella tasolla sekä kaivokset että tuulivoimalat aiheuttavat kiistoja. Nämä kiistat kumpuavat esimerkiksi historiallista polkuriippuvuuksista, valtasuhteista sekä tuulivoiman ja kaivosteollisuuden tuottamiin hyötyihin ja haittoihin kohdistuvista odotuksista. Yhteiskunta sääntelee alueiden käyttöä ja elinkeinojen sijoittumista kaavoitus- ja lupaprosesseilla, joissa tulisi tarkastella eri toimijoille aiheutuvia hyötyjä ja haittoja sekä sovittaa niitä yhteen. Tässä artikkelissa perehdymme alueiden käyttöön liittyviin kiistoihin Lapin ja Koillismaan raja-alueille sijoittuvissa Kuusamossa ja Posiolla. Nostamme esiin eri toimijoiden alueiden käyttöön liittyviä lakiin perustuvia oikeuksia sekä näkemyksiä oikeudenmukaisuudesta ja pohdimme, miten olemassa olevia kiistoja voitaisiin ratkaista nykyistä oikeudenmukaisemmalla tavalla ja miten tulevia kiistoja voitaisiin ehkäistä. Tutkimusaineistoina käytämme Kuusamon tuulivoima- ja kaivossuunnitelmiin liittyviä oikeustapauksia, alue- ja paikallislehtien artikkeleita sekä alueen toimijoiden haastatteluja. Tutkimuksen tuloksissa korostuu tarve moniulotteiselle yhteiskunnalliselle kehittämiselle, jossa tunnistetaan ja tuodaan yhteen kestävyyden erilaisia ajallisia, paikallisia ja toiminnallisia mittakaavoja. Tähän tarvitaan oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuuksia nykyistä paremmin tukevaa lainsäädäntöä, rakentavalla tavalla moniäänistä julkista keskustelua ja eri toimijoiden toiveiden ja arvojen yhteensovitusta poliittisessa päätöksenteossa.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"40 10","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139166817","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Simo Häyrynen, Annamaria Mustonen, Emmi Salmivuori
{"title":"Syrjäseudut siirtymässä: kestävyysmurroksen ja sen oikeudenmukaisuuden moninaiset tulkinnat periferiastrategioissa","authors":"Simo Häyrynen, Annamaria Mustonen, Emmi Salmivuori","doi":"10.30663/ay.130499","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.130499","url":null,"abstract":"Kestävyysmurros luo lukuisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita sekä oikeudenmukaisuuskysymyksiä periferioiden näkökulmasta. Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa analysoimme käsiteanalyyttisesti ja aiemman tutkimuksen perusteella syrjäseuduksi luokittuvien alueiden sopeutumista ja asemoitumista kestävyysmurroksessa. Tarkastelemme oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä tunnistettuja haasteita sekä näiden haasteiden konkreettista ilmenemistä ja taustoja periferioiden konteksteissa. Lisäksi pohdimme haasteiden suhdetta kestävyysmurrosta edistämään pyrkivien politiikkatoimien koettuun hyväksyttävyyteen ja tavoitteiden toteutumisen edellytyksiin. Osoitamme, että yhteiskunnallisten murrosten oikeudenmukaisuuteen liittyvässä keskustelussa kaikkien murroksessa osallisina olevien ryhmien tunnistaminen on verrattain puutteellista. Kaikkein näkyvimmät tai äänekkäimmät tahot tunnistetaan ja ne nähdään syrjäseutujen tyypillisinä edustajina periferioiden ja niiden asukkaiden tosiasiallinen moninaisuus sivuuttaen. Tämä voi tuottaa ja syventää sekä alueiden välisiä että alueiden sisäisiä jakolinjoja murrosten myötä. Lisäksi väitämme, että kestävyysmurroksen kytkeminen vihreään siirtymään uusintaa periferioiden ja keskusten välistä rakenteellista valtahierarkiaa ja roolitusta vaikeuttaen periferioiden sopeutumista ja samalla siirtymän epäoikeudenmukaisuuden tasa-arvoista tunnistamista. Murros ja siihen liittyvät valta-asetelmat tuottavat erilaisia alueellisia sopeutumisstrategioita, jotka voivat perustua 1) muutoksen ja sitä ajavien toimijoiden vastustamiseen sekä muutoksen epäoikeudenmukaisuuden ja alueellisten heikkouksien alleviivaamiseen, 2) ulkoa otettujen kriteereiden omaehtoiseen tavoitteluun ja kopiointiin, 3) ulkoa annettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin alistumiseen alueellisista realiteeteista huolimatta, tai 4) muutoksen tuottamien uusien mahdollisuuksien ja omien erityispiirteiden tunnistamiseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"84 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139173792","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}