{"title":"从可持续性赤字到知识基础:作为可持续性突破手段的渔业法规","authors":"Timo Haapasalo","doi":"10.30663/ay.130471","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Artikkelissa käsitellään Oulangan taimenen virkistyskalastusta ja sen säätelyä kestävyysmurroksen näkökulmasta. Aineistona on hyödynnetty Oulangan virkistyskalastajille ja osakaskuntaedustajille kohdennettuja kyselyitä. Suomen ja Venäjän välillä vaeltava taimenkanta on vaarantunut ylikalastuksen takia. Suomessa kalastusoikeuksien hallinta perustuu yksityiseen maanomistukseen, joka näkyy tutkimuskohteessa rikkonaisena säätelynä. Tulosten perusteella virkistyskalastajien keskuudessa on suurin valmius kalastuksen säätelyn tehostamiseen. Myös osakaskuntaedustajilla on tietoisuutta säätelyn ongelmakohdista. Keskeisiä kestävyysmurroksen edistämisen keinoja ovat instituutioiden ja niiden välisen toiminnan tehostaminen, sekä kalastajien ja omistajatahojen tietoperustan vahvistaminen. Kestävä kalastuksen säätely edellyttääkin riittävää tietopohjaa pyydettävistä kalakannoista ja kestävistä kalastuskäytännöistä. Oulangan alueen sosio-ekologisen järjestelmän ekologista kestävyyttä voidaan tukea laajentamalla nykyisiä säätelyratkaisuja alueellisista habitaattipohjaisiksi.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"5 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2024-05-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"Kestävyysvajeesta tietoperustaisuuteen: kalastuksen säätely kestävyysmurroksen instrumenttina\",\"authors\":\"Timo Haapasalo\",\"doi\":\"10.30663/ay.130471\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"Artikkelissa käsitellään Oulangan taimenen virkistyskalastusta ja sen säätelyä kestävyysmurroksen näkökulmasta. Aineistona on hyödynnetty Oulangan virkistyskalastajille ja osakaskuntaedustajille kohdennettuja kyselyitä. Suomen ja Venäjän välillä vaeltava taimenkanta on vaarantunut ylikalastuksen takia. Suomessa kalastusoikeuksien hallinta perustuu yksityiseen maanomistukseen, joka näkyy tutkimuskohteessa rikkonaisena säätelynä. Tulosten perusteella virkistyskalastajien keskuudessa on suurin valmius kalastuksen säätelyn tehostamiseen. Myös osakaskuntaedustajilla on tietoisuutta säätelyn ongelmakohdista. Keskeisiä kestävyysmurroksen edistämisen keinoja ovat instituutioiden ja niiden välisen toiminnan tehostaminen, sekä kalastajien ja omistajatahojen tietoperustan vahvistaminen. Kestävä kalastuksen säätely edellyttääkin riittävää tietopohjaa pyydettävistä kalakannoista ja kestävistä kalastuskäytännöistä. Oulangan alueen sosio-ekologisen järjestelmän ekologista kestävyyttä voidaan tukea laajentamalla nykyisiä säätelyratkaisuja alueellisista habitaattipohjaisiksi.\",\"PeriodicalId\":504559,\"journal\":{\"name\":\"Alue ja Ympäristö\",\"volume\":\"5 1\",\"pages\":\"\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2024-05-22\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Alue ja Ympäristö\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.30663/ay.130471\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"\",\"JCRName\":\"\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Alue ja Ympäristö","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.30663/ay.130471","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
Artikkelissa käsitellään Oulangan taimenen virkistyskalastusta ja sen säätelyä kestävyysmurroksen näkökulmasta. Aineistona on hyödynnetty Oulangan virkistyskalastajille ja osakaskuntaedustajille kohdennettuja kyselyitä. Suomen ja Venäjän välillä vaeltava taimenkanta on vaarantunut ylikalastuksen takia. Suomessa kalastusoikeuksien hallinta perustuu yksityiseen maanomistukseen, joka näkyy tutkimuskohteessa rikkonaisena säätelynä. Tulosten perusteella virkistyskalastajien keskuudessa on suurin valmius kalastuksen säätelyn tehostamiseen. Myös osakaskuntaedustajilla on tietoisuutta säätelyn ongelmakohdista. Keskeisiä kestävyysmurroksen edistämisen keinoja ovat instituutioiden ja niiden välisen toiminnan tehostaminen, sekä kalastajien ja omistajatahojen tietoperustan vahvistaminen. Kestävä kalastuksen säätely edellyttääkin riittävää tietopohjaa pyydettävistä kalakannoista ja kestävistä kalastuskäytännöistä. Oulangan alueen sosio-ekologisen järjestelmän ekologista kestävyyttä voidaan tukea laajentamalla nykyisiä säätelyratkaisuja alueellisista habitaattipohjaisiksi.