Kotimaisen tiedelehden tekemisen kestämättömät reunaehdot – vai sittenkin: omaehtoista toisin tekemistä?

Alue ja Ympäristö Pub Date : 2024-06-12 DOI:10.30663/ay.145928

M. Santaoja, Ossi Ollinaho

{"title":"Kotimaisen tiedelehden tekemisen kestämättömät reunaehdot – vai sittenkin: omaehtoista toisin tekemistä?","authors":"M. Santaoja, Ossi Ollinaho","doi":"10.30663/ay.145928","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Tieteellistä seuratoimintaa kantaa talkootyö, jonka puitteita on aina leimannut niukkuus. Pitkälti talkoovoimin tehdään myös useimpia seurojen julkaisemia kotimaisia tiedelehtiä, Alue ja Ympäristö mukaan lukien. Akateemiseen vapaaehtoistyöhön motivoi halu mahdollistaa oman alan suomenkielinen tiedejulkaiseminen. Pieninkin resurssein on mahdollista tehdä laadukasta, monipuolista ja kiinnostavaa tiedejulkaisua, mutta kuinka kauan? Miten voidaan varmistaa, että lehdelle löytyy sitoutuneita ja innostuneita tekijöitä myös jatkossa? Nykyiset kirjavat kotimaisten tiedelehtien rahoitusjärjestelyt saattavat osallistua kahden kerroksen tutkijakansalaisten tuottamiseen, jolloin osa tekee tiedejulkaisun toimitustyötä täydellä palkalla ja toisaalla sama työ jää prekaarien pätkätyöläisten tehtäväksi vapaaehtoispohjalta. Tällöin tieteellisen julkaisun toimittaminen näyttäytyy uhrauksena, joka ei monia tutkimusuralla olevia houkuttele. Pitkällä tähtäimellä tilanne saattaa hankaloittaa kotimaista tiedejulkaisutoimintaa, mikäli toimittajilla ei ole aikaa ja energiaa panostaa työhön. Toimitusprosessi tieteellisissä lehdissä on sama riippumatta siitä, ilmestyykö lehti maksullisena painettuna lehtenä vai avoimesti, ja tehdäänkö sitä talkoovoimin vai palkalla. Kotimaisen tiedejulkaisemisen rahoituksen turvaamiseksi on keskusteltu monista erilaisista rahoitusmalleista, joista kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Keskustelemme pääkirjoituksessa tieteellisen lehden toimittamisen rahoituksesta ja muista käytännön reunaehdoista ja peräänkuulutamme tieteellisen toimitustyön näkyväksi tekemistä ja arvostusta muun muassa tutkijan meritoitumisessa.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"7 8","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Alue ja Ympäristö","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.30663/ay.145928","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Tieteellistä seuratoimintaa kantaa talkootyö, jonka puitteita on aina leimannut niukkuus. Pitkälti talkoovoimin tehdään myös useimpia seurojen julkaisemia kotimaisia tiedelehtiä, Alue ja Ympäristö mukaan lukien. Akateemiseen vapaaehtoistyöhön motivoi halu mahdollistaa oman alan suomenkielinen tiedejulkaiseminen. Pieninkin resurssein on mahdollista tehdä laadukasta, monipuolista ja kiinnostavaa tiedejulkaisua, mutta kuinka kauan? Miten voidaan varmistaa, että lehdelle löytyy sitoutuneita ja innostuneita tekijöitä myös jatkossa? Nykyiset kirjavat kotimaisten tiedelehtien rahoitusjärjestelyt saattavat osallistua kahden kerroksen tutkijakansalaisten tuottamiseen, jolloin osa tekee tiedejulkaisun toimitustyötä täydellä palkalla ja toisaalla sama työ jää prekaarien pätkätyöläisten tehtäväksi vapaaehtoispohjalta. Tällöin tieteellisen julkaisun toimittaminen näyttäytyy uhrauksena, joka ei monia tutkimusuralla olevia houkuttele. Pitkällä tähtäimellä tilanne saattaa hankaloittaa kotimaista tiedejulkaisutoimintaa, mikäli toimittajilla ei ole aikaa ja energiaa panostaa työhön. Toimitusprosessi tieteellisissä lehdissä on sama riippumatta siitä, ilmestyykö lehti maksullisena painettuna lehtenä vai avoimesti, ja tehdäänkö sitä talkoovoimin vai palkalla. Kotimaisen tiedejulkaisemisen rahoituksen turvaamiseksi on keskusteltu monista erilaisista rahoitusmalleista, joista kaikilla on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Keskustelemme pääkirjoituksessa tieteellisen lehden toimittamisen rahoituksesta ja muista käytännön reunaehdoista ja peräänkuulutamme tieteellisen toimitustyön näkyväksi tekemistä ja arvostusta muun muassa tutkijan meritoitumisessa.

查看原文本刊更多论文

制作国内科学期刊的不可持续的边界条件--或：主动采取不同做法？

科学学会以志愿工作为基础，而志愿工作一直具有稀缺性的特点。包括《地区》和《环境》在内的大多数由学会出版的国内科学期刊也主要由志愿者制作。学术志愿工作的动机是希望在自己的领域用芬兰语进行科学出版。即使资源有限，也有可能出版高质量、多样化和有趣的科学出版物，但能出版多久？我们怎样才能确保期刊继续拥有坚定而热情的投稿人？目前，国内科学期刊的资金安排东拼西凑，可能会造成两层科研公民的产生，一些人拿着全薪从事科学期刊的编辑工作，而另一些人则由不稳定的临时工义务完成同样的工作。这使得编辑一份科学出版物似乎是一种牺牲，对许多从事研究工作的人来说并不具有吸引力。从长远来看，如果编辑没有时间和精力投入这项工作，这种情况可能会阻碍国内的科学出版。无论是付费印刷期刊还是开放获取期刊，无论是自由编辑还是付费编辑，科学期刊的编辑流程都是一样的。为了确保国内科学出版的资金来源，人们讨论了许多不同的资助模式，每种模式都有自己的优缺点。在这篇社论中，我们讨论了编辑科技期刊的资金和其他实际限制因素，并呼吁让科学编辑受到关注和重视，包括科学家的功绩。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Alue ja Ympäristö

自引率

0.00%

发文量