Simo Häyrynen, Annamaria Mustonen, Emmi Salmivuori
{"title":"转型中的边缘地区:对可持续性及其边缘战略公平性的多重解释","authors":"Simo Häyrynen, Annamaria Mustonen, Emmi Salmivuori","doi":"10.30663/ay.130499","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Kestävyysmurros luo lukuisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita sekä oikeudenmukaisuuskysymyksiä periferioiden näkökulmasta. Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa analysoimme käsiteanalyyttisesti ja aiemman tutkimuksen perusteella syrjäseuduksi luokittuvien alueiden sopeutumista ja asemoitumista kestävyysmurroksessa. Tarkastelemme oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä tunnistettuja haasteita sekä näiden haasteiden konkreettista ilmenemistä ja taustoja periferioiden konteksteissa. Lisäksi pohdimme haasteiden suhdetta kestävyysmurrosta edistämään pyrkivien politiikkatoimien koettuun hyväksyttävyyteen ja tavoitteiden toteutumisen edellytyksiin. Osoitamme, että yhteiskunnallisten murrosten oikeudenmukaisuuteen liittyvässä keskustelussa kaikkien murroksessa osallisina olevien ryhmien tunnistaminen on verrattain puutteellista. Kaikkein näkyvimmät tai äänekkäimmät tahot tunnistetaan ja ne nähdään syrjäseutujen tyypillisinä edustajina periferioiden ja niiden asukkaiden tosiasiallinen moninaisuus sivuuttaen. Tämä voi tuottaa ja syventää sekä alueiden välisiä että alueiden sisäisiä jakolinjoja murrosten myötä. Lisäksi väitämme, että kestävyysmurroksen kytkeminen vihreään siirtymään uusintaa periferioiden ja keskusten välistä rakenteellista valtahierarkiaa ja roolitusta vaikeuttaen periferioiden sopeutumista ja samalla siirtymän epäoikeudenmukaisuuden tasa-arvoista tunnistamista. Murros ja siihen liittyvät valta-asetelmat tuottavat erilaisia alueellisia sopeutumisstrategioita, jotka voivat perustua 1) muutoksen ja sitä ajavien toimijoiden vastustamiseen sekä muutoksen epäoikeudenmukaisuuden ja alueellisten heikkouksien alleviivaamiseen, 2) ulkoa otettujen kriteereiden omaehtoiseen tavoitteluun ja kopiointiin, 3) ulkoa annettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin alistumiseen alueellisista realiteeteista huolimatta, tai 4) muutoksen tuottamien uusien mahdollisuuksien ja omien erityispiirteiden tunnistamiseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"84 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"Syrjäseudut siirtymässä: kestävyysmurroksen ja sen oikeudenmukaisuuden moninaiset tulkinnat periferiastrategioissa\",\"authors\":\"Simo Häyrynen, Annamaria Mustonen, Emmi Salmivuori\",\"doi\":\"10.30663/ay.130499\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"Kestävyysmurros luo lukuisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita sekä oikeudenmukaisuuskysymyksiä periferioiden näkökulmasta. Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa analysoimme käsiteanalyyttisesti ja aiemman tutkimuksen perusteella syrjäseuduksi luokittuvien alueiden sopeutumista ja asemoitumista kestävyysmurroksessa. Tarkastelemme oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä tunnistettuja haasteita sekä näiden haasteiden konkreettista ilmenemistä ja taustoja periferioiden konteksteissa. Lisäksi pohdimme haasteiden suhdetta kestävyysmurrosta edistämään pyrkivien politiikkatoimien koettuun hyväksyttävyyteen ja tavoitteiden toteutumisen edellytyksiin. Osoitamme, että yhteiskunnallisten murrosten oikeudenmukaisuuteen liittyvässä keskustelussa kaikkien murroksessa osallisina olevien ryhmien tunnistaminen on verrattain puutteellista. Kaikkein näkyvimmät tai äänekkäimmät tahot tunnistetaan ja ne nähdään syrjäseutujen tyypillisinä edustajina periferioiden ja niiden asukkaiden tosiasiallinen moninaisuus sivuuttaen. Tämä voi tuottaa ja syventää sekä alueiden välisiä että alueiden sisäisiä jakolinjoja murrosten myötä. Lisäksi väitämme, että kestävyysmurroksen kytkeminen vihreään siirtymään uusintaa periferioiden ja keskusten välistä rakenteellista valtahierarkiaa ja roolitusta vaikeuttaen periferioiden sopeutumista ja samalla siirtymän epäoikeudenmukaisuuden tasa-arvoista tunnistamista. Murros ja siihen liittyvät valta-asetelmat tuottavat erilaisia alueellisia sopeutumisstrategioita, jotka voivat perustua 1) muutoksen ja sitä ajavien toimijoiden vastustamiseen sekä muutoksen epäoikeudenmukaisuuden ja alueellisten heikkouksien alleviivaamiseen, 2) ulkoa otettujen kriteereiden omaehtoiseen tavoitteluun ja kopiointiin, 3) ulkoa annettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin alistumiseen alueellisista realiteeteista huolimatta, tai 4) muutoksen tuottamien uusien mahdollisuuksien ja omien erityispiirteiden tunnistamiseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen.\",\"PeriodicalId\":504559,\"journal\":{\"name\":\"Alue ja Ympäristö\",\"volume\":\"84 \",\"pages\":\"\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2023-12-18\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Alue ja Ympäristö\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.30663/ay.130499\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"\",\"JCRName\":\"\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Alue ja Ympäristö","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.30663/ay.130499","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
Syrjäseudut siirtymässä: kestävyysmurroksen ja sen oikeudenmukaisuuden moninaiset tulkinnat periferiastrategioissa
Kestävyysmurros luo lukuisia taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia haasteita sekä oikeudenmukaisuuskysymyksiä periferioiden näkökulmasta. Tässä teoreettisessa katsausartikkelissa analysoimme käsiteanalyyttisesti ja aiemman tutkimuksen perusteella syrjäseuduksi luokittuvien alueiden sopeutumista ja asemoitumista kestävyysmurroksessa. Tarkastelemme oikeudenmukaisen siirtymän keskeisiä tunnistettuja haasteita sekä näiden haasteiden konkreettista ilmenemistä ja taustoja periferioiden konteksteissa. Lisäksi pohdimme haasteiden suhdetta kestävyysmurrosta edistämään pyrkivien politiikkatoimien koettuun hyväksyttävyyteen ja tavoitteiden toteutumisen edellytyksiin. Osoitamme, että yhteiskunnallisten murrosten oikeudenmukaisuuteen liittyvässä keskustelussa kaikkien murroksessa osallisina olevien ryhmien tunnistaminen on verrattain puutteellista. Kaikkein näkyvimmät tai äänekkäimmät tahot tunnistetaan ja ne nähdään syrjäseutujen tyypillisinä edustajina periferioiden ja niiden asukkaiden tosiasiallinen moninaisuus sivuuttaen. Tämä voi tuottaa ja syventää sekä alueiden välisiä että alueiden sisäisiä jakolinjoja murrosten myötä. Lisäksi väitämme, että kestävyysmurroksen kytkeminen vihreään siirtymään uusintaa periferioiden ja keskusten välistä rakenteellista valtahierarkiaa ja roolitusta vaikeuttaen periferioiden sopeutumista ja samalla siirtymän epäoikeudenmukaisuuden tasa-arvoista tunnistamista. Murros ja siihen liittyvät valta-asetelmat tuottavat erilaisia alueellisia sopeutumisstrategioita, jotka voivat perustua 1) muutoksen ja sitä ajavien toimijoiden vastustamiseen sekä muutoksen epäoikeudenmukaisuuden ja alueellisten heikkouksien alleviivaamiseen, 2) ulkoa otettujen kriteereiden omaehtoiseen tavoitteluun ja kopiointiin, 3) ulkoa annettuihin tavoitteisiin ja kriteereihin alistumiseen alueellisista realiteeteista huolimatta, tai 4) muutoksen tuottamien uusien mahdollisuuksien ja omien erityispiirteiden tunnistamiseen ja aktiiviseen hyödyntämiseen.