{"title":"Luonnonvarahallinnan uudet tuulet: tuulivoiman ja poronhoidon välinen yhteistoiminta rakentaa oikeudenmukaisempaa energiasiirtymää","authors":"Emma Luoma, Sanna Hast, Jonna Kangasoja","doi":"10.30663/ay.130496","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.130496","url":null,"abstract":"Suomessa on selkeä strateginen tavoite lisätä tuulivoiman osuutta tuntuvasti osana vihreää energiasiirtymää. Reilun kolmanneksen Suomen maa-alasta kattava poronhoitoalue on houkutteleva tuulivoiman kehittämiselle harvan asutuksen ja hyvien tuuliolosuhteiden vuoksi. Poronhoidon näkökulmasta alueet ovat kuitenkin jo käytössä, ja poronhoidon lisäksi alueelle kohdistuu myös monia muita maankäyttöpaineita. Tuulivoiman lisärakentaminen näille alueille muuttaa laidunten käyttömahdollisuuksia ja kaventaa poronhoidon toimintaympäristöä. Tuulivoimahankkeet nivoutuvat osaksi historiallista jatkumoa, jossa poronhoitajat ovat olleet väistäjän ja haitan kärsijän roolissa uusien maankäyttömuotojen viedessä alaa perinteiseltä elinkeinolta. Nykytilanteessa poronhoidon kannalta kyse on kasautuvista yhteisvaikutuksista sekä siitä, miten ja millä ehdoilla poronhoidon edellytykset voidaan turvata energiasiirtymän yhteydessä. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tuulivoiman voimakas rakentaminen poronhoitoalueelle nostaa esiin kysymyksiä haittojen ja hyötyjen alueellisesta jakautumisesta ja paliskuntien mahdollisuuksista vaikuttaa hankekehitykseen. Tarkastelemme tässä katsauksessa poronhoidon erityispiirteitä ja oikeudellista asemaa sekä näistä nousevia olennaisia kysymyksiä ja haasteita, joita kansalliseen tuulivoimatuotannon lisäämiseen poronhoitoalueella liittyy. Pohdimme myös, millaisia uudenlaisia yhteensovittamisen käytäntöjä haasteiden hallinta ja oikeudenmukainen energiasiirtymä vaatii. Lupaavana esimerkkinä toimialojen välisestä yhteistyöstä kuvaamme tuulivoimatoimijoiden ja poronhoidon välille vuodesta 2019 alkaen rakennetun yhteistoiminnallisen työskentelyn lähtökohtia ja toteutusta.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"45 48","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139176289","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
J. Leino, Sonja Kivinen, Tuija Mononen, Jukka Sihvonen
{"title":"Yhteistä ja yksityistä hyvää: kokemuksia kaivostoiminnan ympäristöoikeudenmukaisuudesta maaseuduilla","authors":"J. Leino, Sonja Kivinen, Tuija Mononen, Jukka Sihvonen","doi":"10.30663/ay.130927","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.130927","url":null,"abstract":"Vihreä siirtymä yhdessä geopoliittisten tavoitteiden kanssa kasvattaa painetta kriittisten mineraalien etsimiseen ja tuottamiseen. Tämä paine kohdistuu enenevissä määrin maaseuduille. Maaseutujen vahvuus on perinteisesti ollut luonnonvarojen käyttö, mukaan lukien kaivostoiminta. Samanaikaisesti vihreän siirtymän kanssa kaivostoimintaan ja malminetsintään kohdistuva vastustus on kuitenkin kasvussa. Globaalien ja kansallisten tavoitteiden sekä paikallisen tason kokemusten välinen ristiriita on nostanut keskiöön kysymyksen vihreän siirtymän ja siihen liittyvän kaivostoiminnan koetusta oikeudenmukaisuudesta. Tässä artikkelissa tarkastelemme maaseutujen luonnonvarojen käyttöön ja erityisesti kaivostoimintaan liittyviä oikeudenmukaisuuden kokemuksia kolmella paikkakunnalla: Heinävedellä, Kaustisella ja Sodankylässä. Avaamme keskustelua siitä, mitä ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa Suomen maaseutujen näkökulmasta. Artikkeli perustuu alkuvuodesta 2023 toteutetun verkkokyselyn määrällisiin, laadullisiin ja karttatuloksiin. Etenkin Heinävedellä ja Sodankylässä korostuivat vastaajien kokemukset siitä, etteivät kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet luonnonvaroihin liittyvässä päätöksenteossa ole riittäviä. Kaivostoimintaan liittyvät kokemukset oikeudenmukaisuudesta tiivistyivät koettujen tai pelättyjen ympäristö- ja vesistövaikutusten sekä paikallisten luontoon ja ympäristöön liittämien arvotusten ja tiedon tunnustamisen ympärille. Tulosten perusteella esitämme, että koettu oikeudenmukaisuus on keskeisessä osassa määrittelemässä paikallisen tason suhtautumista vihreän siirtymän kaivostoimintaa kohtaan maaseuduilla.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"4 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-28","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139223217","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}