Yhteistä ja yksityistä hyvää: kokemuksia kaivostoiminnan ympäristöoikeudenmukaisuudesta maaseuduilla

Alue ja Ympäristö Pub Date : 2023-11-28 DOI:10.30663/ay.130927

J. Leino, Sonja Kivinen, Tuija Mononen, Jukka Sihvonen

{"title":"Yhteistä ja yksityistä hyvää: kokemuksia kaivostoiminnan ympäristöoikeudenmukaisuudesta maaseuduilla","authors":"J. Leino, Sonja Kivinen, Tuija Mononen, Jukka Sihvonen","doi":"10.30663/ay.130927","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Vihreä siirtymä yhdessä geopoliittisten tavoitteiden kanssa kasvattaa painetta kriittisten mineraalien etsimiseen ja tuottamiseen. Tämä paine kohdistuu enenevissä määrin maaseuduille. Maaseutujen vahvuus on perinteisesti ollut luonnonvarojen käyttö, mukaan lukien kaivostoiminta. Samanaikaisesti vihreän siirtymän kanssa kaivostoimintaan ja malminetsintään kohdistuva vastustus on kuitenkin kasvussa. Globaalien ja kansallisten tavoitteiden sekä paikallisen tason kokemusten välinen ristiriita on nostanut keskiöön kysymyksen vihreän siirtymän ja siihen liittyvän kaivostoiminnan koetusta oikeudenmukaisuudesta. Tässä artikkelissa tarkastelemme maaseutujen luonnonvarojen käyttöön ja erityisesti kaivostoimintaan liittyviä oikeudenmukaisuuden kokemuksia kolmella paikkakunnalla: Heinävedellä, Kaustisella ja Sodankylässä. Avaamme keskustelua siitä, mitä ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa Suomen maaseutujen näkökulmasta. Artikkeli perustuu alkuvuodesta 2023 toteutetun verkkokyselyn määrällisiin, laadullisiin ja karttatuloksiin. Etenkin Heinävedellä ja Sodankylässä korostuivat vastaajien kokemukset siitä, etteivät kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet luonnonvaroihin liittyvässä päätöksenteossa ole riittäviä. Kaivostoimintaan liittyvät kokemukset oikeudenmukaisuudesta tiivistyivät koettujen tai pelättyjen ympäristö- ja vesistövaikutusten sekä paikallisten luontoon ja ympäristöön liittämien arvotusten ja tiedon tunnustamisen ympärille. Tulosten perusteella esitämme, että koettu oikeudenmukaisuus on keskeisessä osassa määrittelemässä paikallisen tason suhtautumista vihreän siirtymän kaivostoimintaa kohtaan maaseuduilla.","PeriodicalId":504559,"journal":{"name":"Alue ja Ympäristö","volume":"4 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-11-28","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Alue ja Ympäristö","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.30663/ay.130927","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Vihreä siirtymä yhdessä geopoliittisten tavoitteiden kanssa kasvattaa painetta kriittisten mineraalien etsimiseen ja tuottamiseen. Tämä paine kohdistuu enenevissä määrin maaseuduille. Maaseutujen vahvuus on perinteisesti ollut luonnonvarojen käyttö, mukaan lukien kaivostoiminta. Samanaikaisesti vihreän siirtymän kanssa kaivostoimintaan ja malminetsintään kohdistuva vastustus on kuitenkin kasvussa. Globaalien ja kansallisten tavoitteiden sekä paikallisen tason kokemusten välinen ristiriita on nostanut keskiöön kysymyksen vihreän siirtymän ja siihen liittyvän kaivostoiminnan koetusta oikeudenmukaisuudesta. Tässä artikkelissa tarkastelemme maaseutujen luonnonvarojen käyttöön ja erityisesti kaivostoimintaan liittyviä oikeudenmukaisuuden kokemuksia kolmella paikkakunnalla: Heinävedellä, Kaustisella ja Sodankylässä. Avaamme keskustelua siitä, mitä ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa Suomen maaseutujen näkökulmasta. Artikkeli perustuu alkuvuodesta 2023 toteutetun verkkokyselyn määrällisiin, laadullisiin ja karttatuloksiin. Etenkin Heinävedellä ja Sodankylässä korostuivat vastaajien kokemukset siitä, etteivät kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet luonnonvaroihin liittyvässä päätöksenteossa ole riittäviä. Kaivostoimintaan liittyvät kokemukset oikeudenmukaisuudesta tiivistyivät koettujen tai pelättyjen ympäristö- ja vesistövaikutusten sekä paikallisten luontoon ja ympäristöön liittämien arvotusten ja tiedon tunnustamisen ympärille. Tulosten perusteella esitämme, että koettu oikeudenmukaisuus on keskeisessä osassa määrittelemässä paikallisen tason suhtautumista vihreän siirtymän kaivostoimintaa kohtaan maaseuduilla.

查看原文本刊更多论文

共同利益与私人利益：农村地区采矿业的环境正义经验

绿色转变与地缘政治目标相结合，将增加寻找和生产关键矿产的压力。这种压力越来越多地出现在农村地区。传统上，农村地区在自然资源开发（包括采矿）方面一直很强大。然而，在绿色转型的同时，反对采矿和矿产勘探的呼声也日益高涨。全球和国家目标与地方经验之间的冲突使绿色转型和相关采矿活动的公平性问题凸显出来。在这篇文章中，我们研究了与农村地区自然资源的使用，特别是采矿有关的公正性问题，涉及三个地方：海纳韦西（Heinävesi）、考斯蒂宁（Kaustinen）和索丹屈莱（Sodankylä）。我们从芬兰农村地区的角度出发，就环境正义的含义展开讨论。文章基于 2023 年初进行的在线调查的定量、定性和地图结果。在海纳韦德（Heinävede）和索丹屈莱（Sodankylä），受访者特别强调了当地公民在与自然资源相关的决策过程中授权不足的经历。与采矿活动相关的公正体验主要集中在所感知或担心的环境和水影响，以及对当地与自然和环境相关的价值和知识的认可。根据我们的研究结果，我们认为感知到的公正在决定当地人对农村地区绿色采矿的态度方面起着关键作用。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Alue ja Ympäristö

自引率

0.00%

发文量