Tiede & edistys最新文献

{"title":"Tule hyvä feminismi, älä tule paha feminismi. Ajatuksia akateemisen feminismin episteemisistä tavoista","authors":"Salla Aldrin Salskov","doi":"10.51809/te.127570","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.127570","url":null,"abstract":"Sukupuolentutkimus on monitieteinen tieteen­ala, jonka itseymmärrys rakentuu pitkälti ajatuk­selle itsestään kumouksellisena, radikaalina ja kriittisenä kenttänä (Wiegman 2012). Akateemi­sen feminismin juuret ovat sekä tieteenkritiikis­sä että aktivismissa, joka pyrkii yhteiskunnan ra­kenteiden muuttamiseen. Akateemisena feminis­tinä ja sukupuolentutkijana olen viime aikoina havahtunut siihen, että sukupuolentutkimuksen ”kenttä” näyttäytyy toisinaan skitsofreenisena. Alan vahvuudet ovat pitkälti teorioissa ja käy­tännöissä, joiden tavoite on ”kyseenalaistaa niin patriarkaatin ja heteronormatiivisuuden kuin ka­pitalismin ja rasismin määrittämiä suhteita” ku­ten tämän teemanumeron kirjoituskutsussa tode­taan, sekä ajattelutraditioissa, jotka ovat luoneet uusia tapoja hahmottaa ja ajatella subjektia ja sukupuolta, erojen merkityksiä sekä tiedon poli­tiikkaa.\u0000Samalla feministisen tutkimuksen ja teorian kentällä käydään keskusteluja, joita motivoi­daan kamppailuna antirasismin, intersektionaa­lisuuden ja eettisen feminismin puolesta ja joita luonnehtii ajoittain vahva moralismi, eli musta­valkoinen ja polarisoiva ote. Yhtäältä diagnosoi­daan valtaerojen ja väkivallan problematiikkaa ja tuodaan esille, miten yhteiskunnallisesti tuote­taan ja ylläpidetään rasismia, seksismiä, ableismia ja sukupuolikonservatismia sekä muita vastaavia rakenteita, joihin liittyy etuoikeuksia ja hierarkioita. Toisaalta kun nämä valtahierarkiat ilmenevät yhteiskunnassa, kulttuurissa – itsessämme ja muissa – tähän reagoidaan usein ei vain kriitti­sesti, vaan reaktiivisesti, defensiivisesti ja aggres­siivisesti. Näitä affektiivisia ajattelu- ja toiminta­tapoja puolestaan taas oikeutetaan viittaamalla väkivaltaan, tiettyjen ryhmien haavoittuvaisuu­teen, intersektionaaliseen ajatteluun tai kolonia­listisen, kapitalistisen heteropatriarkaatin kritiik­kiin (ks. Phipps 2022).\u0000Haluan tässä puheenvuorossa kiinnittää huo­miota siihen, miten aikamme keskustelukult­tuurin dynamiikat näkyvät myös sukupuolen­tutkimuksen kentällä ja tuottavat jännitteitä, jotka alan tutkijoiden on hyvä tunnistaa ja huomioida. Muuten riskinä on, että moniulotteiset ja kompleksiset aiheet ja ilmiöt pelkistetään vastak­kainasetteluiksi, vaikka akateeminen feminismi ja queer-tutkimus pyrkivät usein nimenomaan kriittisesti tarkastelemaan eri ilmiöitä monimer­kityksellisesti, vastakkainasetteluja purkaen. Su­kupuolentutkimus ja akateeminen queer-femi­nismi korostavat tieteidenvälisyyttä, ja kentän ytimessä on teoreettis-metodologinen keskuste­lu, jossa politisoidaan tiedontuottamista ja teoretisoidaan subjektin suhdetta ympäristöönsä, eri­laisiin ”toisiin”. Toisin sanoen sukupuolentutki­mus ja akateeminen feminismi on kenttä, jossa kehitetään uusia tapoja hahmottaa esimerkiksi identiteettiin, seksuaalisuuteen ja rodullistami­seen liittyvien prosessien kysymyksiä ja haastei­ta. Sukupuolentutkimuksen yhteiskuntakriittiset teoreetikot ja ajattelijat ovat inspiroineet kapi­nalliseen ajatteluun, erilaisten diskurssie","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"11 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127109906","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Bringing a Poem to a Gunfight","authors":"Shubhangi Singh","doi":"10.51809/te.127547","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.127547","url":null,"abstract":"The contribution has been reworked and re-versioned from the video work, Bringing a Poem to a Gunfight (2021). \u0000Bringing a Poem to a Gunfight looks at armours and bodies and puts forth the two parallel inquiries within the discourse on movement, visibility, control and identity. It inquires if public safety automatically equals nation building by the way of militarization. \u0000***** \u0000Shubhangi Singh’s practice ranges from moving image, text, lecture-performances and installations. Her work often draws upon existing knowledges to address movement, identity and queries related to the body and its relationship with its environment. \u0000Singh considers ideas of absence and absenting in her work as a way of reflecting upon what is visible, particularly in relation to memory, the labour of memorialising and history.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"32 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"117049090","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Maailmankirjallisuus ja kääntäminen","authors":"Lauri A. Niskanen","doi":"10.51809/te.120511","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.120511","url":null,"abstract":"Puheenvuorossa pohditaan, kuinka kaunokirjalliset käännökset tuottavat kaunokirjallista valtakaanonia, ja kuinka kääntäminen voisi olla varjokaanonia ja vastakaanonia tuottavaa toimintaa. Tutkimusmateriaalina puheenvuorossa on valtakielen, englannin, nykyaikaisessa kirjallisessa kentässä marginaalisemman kirjallisuuden lajin, runouden, suomenkieliset käännökset. Kirjallisuuden valtakaanon rajoittaa kapitalistisessa kustannuspolitiikassa erityisesti marginaalisemman runouden käännättämistä, mutta myös kääntäminen ja kääntämättömyys tuottaa kanonisointia: Shakespearen runoutta on käännetty moneen kertaan, mutta Elisabet I:n runous on suomessa lähes tuntematonta. Modernistisen nobelisti T. S. Eliotin pääteokset on käännetty useampaan kertaan, mutta postkolonialistisen karibiaisnobelisti Derek Walcottin tuotanto on laajalti kääntämättä. Seamus Heaneyn palkitusta runotuotannosta on suomennettu laaja antologia, mutta palkittu rodullistettu runoilija Warsan Shire on jäänyt vaille suomennosta. Puheenvuoro perustuu Helsingin yliopistossa vuosina 2020 ja 2021 järjestettyyn Englantilaisen runouden vastakaanon -kurssiin, jonka suunnittelijana ja opettajana puheenvuoron kirjoittaja toimi.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-01-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125400624","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Käännös kapitalismin jäljissä","authors":"Tuomo Alhojärvi, Anna-Maria Tuomikoski","doi":"10.51809/te.125854","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.125854","url":null,"abstract":"Moninaiset kielet, kulttuurit ja elämänmuodot sinnittelevät kapitalistisen järjestelmän pihtiotteessa. Niiden sukupuutot etenevät kiihtyvää tahtia elontuhon rinnalla: kielten kirjo korvautuu binääri­koodeilla, ja valtakielten hegemonia ahdistaa pienten kielten puhujia ja tutkijoita (esim. Heller & McElhinny 2017). Samalla kapitalistinen järjestelmä itsessään voidaan nähdä valtavana käännöskoneena (Tsing 2020), joka muuntaa kaiken marginaaleissaan, toisissa talousjärjestelmissä, syntyvän universaalikielelleen: lisäarvoksi. Käännökset ovat siis elimellinen osa sitä lisä­arvoa tuottavaa koneistoa, joka samalla tuottaa ja uusintaa yhteiskunnallisia valta­rakenteita (esim. Liu toim. 2000). Toisaalta kuten Barbara Cassin (2016) muistuttaa, kääntäminen – reittien etsiminen kielten ja merkkijärjestelmien­ välillä – pakottaa ottamaan moninaisuuden ja moni­merkityksisyyden todesta ja mutkistaa heti paikalla ajatusta universaalista, oli tuo universaali­kieli sitten yksinkertaistettu englanti, logos tai ­lisäarvo. Kääntäminen on siis myös toimintaa, joka vastustaa, varioi ja kumoaa – elää omaa elämäänsä. Niinpä kääntäminen on hedelmällinen paikka ajatella ja tehdä toisin kielessä välittyviä ja eläviä valtasuhteita. Tämä pinne on jälkikapitalistisen käännöstyön ytimessä.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129244506","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kinima-sommittumia","authors":"Kari Yli-Annala","doi":"10.51809/te.125861","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.125861","url":null,"abstract":"Olen liikkuvan kuvan tutkija, kirjoittaja, kuraattori ja opettaja. Teen myös performanssiesityksiä, installaatioita ja maalauksia. Joskus taiteeni esittäytymisissä on mukana myös löydettyjä esineitä ja valokuvia. Vuonna 2009 perustin Kokeellisen taiteen nomadisen akatemian, vähätaiteellisen kollektiivisen yhteisön.\u0000Kinima-sommittumia (2022) on sarja valokuvamuotoisia dokumentteja vuosina 2021–2022tekemistäni teoksista ja kohtaamistani havainnoista. Ottamani valokuvat ovat tallentumia, joissa näkyy valokuvaamisen performatiivisuus valintana ja tekona. Prosessia kuvaa hyvin ranskan sana agencement, jonka runoilija Kari Aronpuro on kääntänyt ”sommittumaksi”. Sanasta on käytetty myös suomenkielistä käännöstä ”kooste”. Pyrin välittämään omat teokseni mahdollisimman yhdenvertaisina muiden vastaani tulleiden sommittumien kanssa. Yksi valokuvista on toisen kuvaajan ottama dokumentointi performanssistani ja eräs valokuvista näyttää osan talomme pihalla näkemästäni lasten liitupiirustuksesta. Valokuvasarja on osa Kokeellisten taiteiden nomadinen akatemia -projektini Kinima-hanketta (Kínima = kreikan liike).","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"13 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115348141","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kineettinen äänikirja","authors":"Klaus Maunuksela","doi":"10.51809/te.119938","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.119938","url":null,"abstract":"Kielen materiaalisuudella – ymmärrettiin se sitten äänen, informaatiovirtojen tai ruumiillisuuden näkökulmasta – on tuottava rooli merkitysten muodostumisessa kielessä. Tämä toimii lähtökohtana tutkimusartikkelissa, jossa käsittelen kääntämistä esityksellisenä strategiana ääni- ja esitystaiteen sekä taiteellisen tutkimuksen kontekstissa. Kuvaan tekijän näkökulmasta virate.me-esitystaideryhmän teosta Manuaali (2021/2022), jossa esiintyjä kytkeytyy sensoritekniikkaan perustuvaan äänijärjestelmään käännösalgoritmin kääntäessä synteettisesti hajotettua puheääntä englanninkieliseksi tekstitykseksi. Yhdessä ruumiilliset ja teknologiset käännösoperaatiot muodostavat esitystapahtumasta taiteellisen koeasetelman, jonka kautta äänikirjan taiteellisia mahdollisuuksia voidaan tarkastella merkityksen tuottamisen materiaalisten ja kineettisten prosessien näkökulmasta.\u0000* * *\u0000Materiality of language – whether it is understood in the sense of voice, information streams or corporeality – has a productive role in the formation of meanings in language. This is the starting point for a research article where I examine translation as a performative strategy in the context of sound art, live art and artistic research. I depict a performance called Manuaali (2021/2022) by performing arts group virate.me from the author’s perspective. In the performance a human actor is connected to a sound system with sensor feedback mechanism while algorithmic translator translates synthetically dispersed, movement triggered human voice of the narrator into English subtitles. Together these corporeal and technological translation operations turn the performance event into an artistic research experiment through which the artistic potential of audio book formate can be observed from the point of view of the material and kinetic processes of the production of meaning.Keywords: kinetic audiobook, dramaturgy, performance, granular synthesis, algorithmic translation","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"106 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127501701","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Sana esiintyy lihassa","authors":"Jussi Backman","doi":"10.51809/te.122002","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.122002","url":null,"abstract":"Kirja-arvio teoksesta Esa Kirkkopelto: Logomimesis: Tutkielma esiintyvästä ruumiista. Tutkijaliitto, Helsinki 2020. 351 s. ISBN 978-952-7093-19-1.\u0000Esa Kirkkopellon Logomimesis: tutkielma esiintyvästä ruumiista asettaa vastakkain mimetologian eli länsimaisen ajatteluperinteen pyrkimykset ottaa mimēsis, performatiivinen tai esityksellinen jäljittely ja siihen liittyvät ilmiöt, haltuun käsitteellisten ja teoreettisten diskurssien avulla ja Kirkkopellon uudisterminä lanseeraaman logomimesiksen, esityksellisen käytännön, joka ruumiillisin keinoin performoi diskurssien ja kielen toimintaa ja niiden peruuttamatonta sidosta materiaalisuuteen, ruumiin kielellisyyttä ja kielen ruumiillisuutta. Teoreettisen suurhankkeen lähtökohtana on jälkistrukturalismin ja dekonstruktion, erityisesti Philippe Lacoue-Labarthen, esiin nostama penseys mimēsistä, jäljittelyä, toisintamista, uusintamista, toiseksi tekeytymistä, sanalla sanoen esittämistä ja esiintymistä kohtaan.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"27 7","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114036099","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Digitalisoituva käännöstyö ja toimijuuden rajat","authors":"Antti Saloniemi, Tiina Saari","doi":"10.51809/te.119913","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.119913","url":null,"abstract":"Artikkeli käsittelee kääntäjien työn muutosta ja kääntäjien toimijuuden mahdollisuuksia digitalisoituneessa ja alustoituvassa työssä. Kiinnostuksemme kohteena on kääntäjien oma ymmärrys käännöstyön muutoksen prosesseista. Miten ne vaikuttavat kääntämisen työprosessiin, asemaan työmarkkinoilla ja keinoihin, joilla kääntäjät pystyvät toimimaan oman autonomiansa säilyttämiseksi? Kytkemme tulokset laajempiin keskusteluihin alustataloudesta, työprosesseista ja toimijuudesta työelämässä. Tutkimusaineistona käytämme yhteistyössä Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kanssa kerättyä pääosin avovastauksia sisältävää verkkokyselyaineistoa. Tulostemme mukaan kääntäjien toimijuus suhteessa omaan työprosessiinsa, työn ehtoihin ja vaikutusmahdollisuuksiin on kaventunut. Kääntäjät kokevat työhön liittyvän toimijuutensa olevan alisteista digitalisaatiolle ja sitä ohjaavalle liiketoimintalogiikalle. Tässä mielessä toimialana kääntäminen näyttäytyy hyvin samantyyppisenä kuin moni muu digitalisoituva ja alustoituva toimiala.\u0000* * *\u0000This article examines the changes in translators’ work and the possibilities of agency in the digital era of platform work. The object of our interest is the translators’ own understanding of the processes of change in their work: How do these changes affect the work process, their position in the labor market, and the means by which they are able to act to preserve their own autonomy? We connect the results to the broader discussion about platform economy, work processes and agency in working life. As research material, we use a set of answers to an online survey, collected in co-operation with the Association of Finnish Translators and Interpreters. According to our results, translators’ agency has narrowed in relation to their own work process, working conditions, and opportunities for influence. Translators feel that their work-related agency is subordinate to digitalization and the business logic that guides it. In this sense, translation as an industry appears to be very similar to many other digitalizing and initializing industries.Keywords: translation work, digitalization of work, platform work, agency, work process","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"51 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125395876","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Rihmastollinen silta yli modernin","authors":"Mikko J. Virtanen","doi":"10.51809/te.121904","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.121904","url":null,"abstract":"Anna Lowenhaupt Tsing: Lopun aikojen sieni. Elämää kapitalismin raunioissa (The Mushroom at the End of the World: On the Possibility of Life in Capitalist Ruins). Suomentanut Anna Tuomikoski. Tutkijaliitto, Helsinki 2020. 372 s.\u0000Lopun aikojen sieni on matsutake eli tuoksuvalmuska. Kalifornian yliopiston antropologianprofessori Anna Lowenhaupt Tsing seuraa matsutakea sen matkalla ekologisista mahdollisuusehdoistaan eli rihmastoista irrotetuksi ja koriin poimituksi sieneksi, joka laivataan Japaniin luksusruoka-aineeksi. Tsingin teos on eräänlainen matsutaken reittejä seuraava matkakirja, jonka kohteet sijaitsevat Japanin lisäksi Yhdysvaltojen Oregonissa, Kiinan Yunnanissa ja Suomen Lapissa. Kööpenhaminassa haastatellaan mykologia ja tieteellisissä tapahtumissa vieraillaan eri puolilla maailmaa.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"15 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127935610","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Alussa oli vaikeasti kääntyvä sana","authors":"Liisa Kaski","doi":"10.51809/te.119958","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.119958","url":null,"abstract":"Miten suomentaa käsite, jonka tulkintahistorian ympärille kysymys elävän olennon arvosta on eurooppalaisessa ajattelussa kiertynyt? Jos lähdetekstin kieli ei osaa esineellistää muunlajisia eläimiä, saako myös nykysuomeksi puhua heistä niiden sijaan? \u0000Artikkelini lähtökohta on uusplatonisti Porfyrioksen (n. 234–305) Sielullisten vahingoittamista vastaan -teoksen käännöstyön äärellä konkretisoitunut pulma. Teos on antiikin moniäänisen mutta fragmentaarisesti säilyneen eläinkeskustelun eräänlainen kooda: se lainaa edeltäjiään vuosisatojen ajalta ja väittelee näiden kanssa, ja osittain tekstin tilkkumaisuudesta johtuen sen avainkäsitteet liukuvat merkityksissään kääntäjän näkökulmasta ongelmallisesti. Tärkein näistä käsitteistä on mm. puhetta, lukusuhdetta, syytä ja järkeä merkitsevä logos. \u0000Antiikin aikana vakiintuneen käsityksen mukaan oikeudenmukaisuus (tai sen puute) saattoi ulottua vain logoksella siunattujen osapuolten välisiin suhteisiin, ja juuri logoksen avulla ensin muutama kreikkalainen ajattelija ja myöhemmin eurooppalaisen filosofian ja teologian valtavirta piirsi käsitteellisen eron ihmisen ja muiden elollisten väliin. Syntyi ilmaus ta aloga zoa, ”logoksettomat eläimet” ja samalla eläimen käsite siinä ihmisen poissulkevassa mielessä, jossa nykysuomenkin ’eläin’ ensisijaisesti ymmärretään. Muiden eläinten käsitteellinen erottaminen ihmisestä – tai antiikin kontekstissa puhevaltaa käyttävästä vapaasta miehestä – tarjosi uudenlaisen perusteen ei-ihmisiin kohdistuvalle vallankäytölle. \u0000Avaan artikkelissa omia suomennosvalintojani ja peilaan niitä logoksen käännöstulkintojen pitkään historiaan, joka samalla on muiden eläinten mielellisyyden, arvon ja lopulta itse eläimyyden kieltämisen historiaa. Tuon historian meidänpuoleisessamme päässä eläinten kommodifikaatio on läpäissyt yhteiskunnan niin tehokkaasti, että sitä on vaikea nykykielen normeista käsin haastaa. \u0000Itse logos-sanan kääntämisen rinnalla ja siihen suoraan liittyen tarkastelenkin konkreettisena esimerkkinä ongelmia, joita suomen persoonapronominien nykynormitus tuo klassisen kreikan suomentamiseen. 1800-luvun jälkipuoliskolla luotu kirjasuomi korvasi kansankielen dynaamisen ja lajineutraalin pronominikäytännön staattisella kahtiajaolla ihmisiin (hän, he) ja muihin (se, ne). Modernisaatioon tiiviisti linkittynyt kirjakieliprojekti tuotti siis suomeenkin erottelun, jota antiikin logos-keskustelu pohjusti mutta joka paradoksaalisesti hankaloittaa saman keskustelun välittämistä suomen kielelle.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"34 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114567668","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}