{"title":"Kääntäminen ja väkivalta","authors":"Meri Päivärinne","doi":"10.51809/te.125856","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.125856","url":null,"abstract":"Tiphaine Samoyault: Traduction et violence (suom. Kääntäminen ja väkivalta). Julkaisusarja ”Fiction & Cie”. Seuil, Pariisi 2020. 203 s. \u0000Teoksensa alussa Samoyault maalaa lähitulevaisuudesta ihmiskääntämisen ja kielten opiskelun kannalta pessimistisen kuvan, koska syväoppimiseen perustuvat konekääntimet tekevät jo nyt painokelpoista jälkeä, ja Ranskassakin on jo julkaistu DeepL-kääntimellä kokonaan käännetty yli 800-sivuinen tieteellinen teos. Kääntäjän toimenkuva on teknologisen kehityksen myötä muuttumassa yhä enemmän kohti konekäänninten tuotosten mekaaniseksi tarkastamiseksi. Mikäli ei halua tyytyä osaan koneiden alaisuudessa, kääntäjä tarvitsee siis kieli- ja kulttuuriosaamisen lisäksi asiantuntemusta vähintään yhtä paljon esimerkiksi tekoälyn alalla. Kehityksen epätahtisuus eri kielten välillä on valtavaa: kun tekoälyyn pohjaavat teknologiat oppivat eri kieliparien tekstimassoista, niin vähemmän kirjoitetut kielet ovat valovuosia jäljessä isompiaan. Välikielen kautta käännettäessä taas virheiden mahdollisuus moninkertaistuu. Samoyault pohtii, kuinka paljon farsin- ja islanninkielisten tai swahilin- ja koreankielistä materiaalia löytyy käännöstekoälyn kouluttamiseen.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"34 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"130809893","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Käännöskoneesta performatiivisuuteen","authors":"Kaisa Koskinen","doi":"10.51809/te.125855","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.125855","url":null,"abstract":"”Olivatko Marx ja Engels väärässä”, kysyy Mikko Lahtinen Kommunistisen manifestin viimeisimmän suomennoksen jälkisanoissa (1890/2016). Monessa epäilemättä olivat, mutta yksi manifestin perusajatus tuntuu kestävältä: ”Kunkin historian kauden taloudellinen tuotanto ja siitä juontuva yhteiskuntarakenne muodostavat perustan tuon kauden poliittiselle ja intellektuaaliselle historialle” (mt., 61). Myös manifestin I osan kuvaus yhteiskuntarakenteesta on hätkähdyttävänkin osuva, jos sitä peilaa tämän kirjoituksen tarkastelun kohteen, käännösalan, kehitykseen viime vuosikymmenien aikana. Kaikki pysyväinen on haihtunut ilmaan, kaikki pyhä jollei häväisty niin ainakin vakavan uudelleenarvioinnin kohteena, ja kääntäjien on ollut pakko katsoa elämäntilannettaan ja alan keskinäisiä suhteita vailla harhakuvia (vrt. mt., 13). Tässä puheenvuorossa luodaan katsaus käännösalan 2000-luvun kehitykseen ja ennustetaan sen tulevaisuudennäkymiä uuden teollisen vallankumouksen, konekääntämisen, jälkeisessä maailmassa.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"118 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123106035","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Teknologiavälitteinen kääntäminen","authors":"Maarit Koponen","doi":"10.51809/te.120121","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.120121","url":null,"abstract":"Digitalisaatio ja teknologia ovat muokanneet kääntämistä monin tavoin. Käännösteknologia voi tukea käännöstyötä, yhteistoimintaa ja monikielisen tiedon saatavuutta. Käännösteknologiaa ja erityisesti konekääntämistä käsittelevät diskurssit kuitenkin heijastavat niin sanottua heteromaatiota: keskiöön käännöstyön tekijänä ja arvon tuottajana nostetaan teknologia ihmisen sijaan. Samanaikaisesti kääntäminen pilkotaan teknologiavälitteisissä prosesseissa kokonaisuudesta irrotettuihin paloihin ja kääntäjien toimintaa seurataan ja mitataan jatkuvasti digitaalisen taylorismin nimissä. Artikkeli analysoi teknologian vaikutuksia kääntämisen käsityksiin ja käännöstoimintaan digitaalisen taylorismin ja heteromaation käsitteiden valossa sekä tarkastelee teknologian mahdollista roolia sosioekonomisesti kestävämmän käännöstalouden rakentamisessa.\u0000* * *\u0000Digitalisation and technology have shaped translation in many ways. Technology can support translation activity, collaboration and multilingual information access. Discourses about translation technology, however, often reflect so-called heteromation: the machine is centralised as producer of value instead of the translator. Technology also enables dividing translation into de-contextualised pieces and constant monitoring of translators in the name of digital taylorism. This article examines the impact of new technologies on translation practices in the light of the concepts of digital taylorism and heteromation, and addresses the potential role of technology in building a more sustainable translation practices. Keywords: translation technology, machine translation, digital taylorism, heteromation, sustainability","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"28 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126678225","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Yhteiskunta teoriassa – teoria yhteiskunnassa","authors":"Olli Herranen","doi":"10.51809/te.122725","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.122725","url":null,"abstract":"Tiede ja edistyksessä käytävässä yhteiskuntateoriakeskustelussa on kahden puheenvuoron aikana esitetty laaja joukko näkemyksiä, joista monet ovat helppoja allekirjoittaa. Mikko J. Virtanen (4/2021) kuvaa osuvasti suomalaisen yhteiskuntatieteen kenttää, jossa teoriakehityksen mahdollisuusehtoja määrittävät mittaamisen käytännöt, tutkijasukupolven vaihdos ja tutkimuksen ilmiöpohjaisuuden nousu. Näihin liittyvän kilpailullisuuden lisääntyminen näkyy englanninkielisten artikkelien ja rahoitushakemusten tehtailuna, joka syö aikaa teorioihin perehtymiseltä.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"29 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"117175415","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Vertaisarviointi – Kuria vai hoivaa?","authors":"Ari Korhonen, Katariina Mäkinen","doi":"10.51809/te.122722","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.122722","url":null,"abstract":"Vertaisarviointijärjestelmä on yksi tieteen ja tutkimuksen tämän hetken keskeisimmistä periaatteista ja toimintamekanismeista. Vertaisarvioinnin avulla määritellään käsikirjoitusten julkaisukelpoisuus ja arvioidaan rahoitushakemuksia. Samalla vertaisarviointijärjestelmällä on merkittävä paikka tieteen legitimoijana: vertaisarvioinnin käytännöt takaavat tieteen luotettavuuden ja tiedon pätevyyden. Vertaisarviointi, johon myös Tiede & edistyksen julkaisupolitiikka perustuu, on siis ”hyvän” tieteen ja tutkimuksen tae, jonka avulla vältetään tieteen muuttuminen epäluotettavaksi, intressivetoiseksi tai dogmaattiseksi.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"27 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"133174598","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Dramaturgin muistiinpanoja","authors":"Even Minn","doi":"10.51809/te.122724","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.122724","url":null,"abstract":"Olen dramaturgi, kirjoittaja ja luovan kirjoittamisen ohjaaja. Toimin nykytaiteen, esittävän taiteen ja kirjallisuuden kentillä. Minua kiehtoo tanssiva, henkinen ruumis, joka on sinut eläimyytensä kanssa. Ajatteluni nojaa transfeminismiin ja spekuttamiseen, mahdottomien todellisuuksien esiinpuljaamiseen ja mahdollistamiseen.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"29 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"122059340","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tieteellinen elämä, Kanssakulkijuudesta, jälkikirjoitus
{"title":"Tieteellinen elämä","authors":"Tieteellinen elämä, Kanssakulkijuudesta, jälkikirjoitus","doi":"10.51809/te.122727","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.122727","url":null,"abstract":"Tutkimuksen vaikuttavuus ja vastuullisuus ovat päivänpolttavia kysymyksiä juuri nyt, kun yhä vahvistuvat taloudelliset intressit tiukentavat rautaista otettaan ja poliittinen populismi tuntuu yhä hallitsevan julkista tilaa. Kysymykset siitä, miten ja miksi tiedejulkaisemista tehdään kotimaisilla kielillä ja kansallisesti, on sitten toinen juttu. Näihin kysymyksiin on jo pitkään totuttu vastaamaan tietynlaisella olkiukolla: globalisaatiosta rakennetaan tällöin kaikki kansalliset kielet tuhoava voima, joka tunnustaa lähinnä globaalin englannin kielen ja kansainvälisen mitattavasti ”vaikuttavan” huipputieteen. Kotimaisen julkaisemisen puolustus lähtee tällöin siitä, että sen kautta paikallisten ja kansallisten kysymysten on mahdollista pysyä näkyvissä ja ylipäätään olla olemassa.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"121550630","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Missä lymyilet, yhteiskuntateoria?","authors":"Olivia Maury","doi":"10.51809/te.119899","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.119899","url":null,"abstract":" Tässä tekstissä jatkan Mikko Virtasen (2021) aloittamaa debattia yhteiskuntateorian nykytilasta ja tulevaisuudesta Tiede & edistyksessä. Virtanen pohtii suomalaisen yhteiskuntateoreettisen keskustelun hiipumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä viimeisten vuosikymmenten aikana. Virtanen osoittaa, kuinka pitkäjänteisyyttä ja hidasta ajattelua edellyttävä yhteiskuntateoreettinen työ on käynyt mahdottomaksi, samalla kun teoria on väistynyt keskeiseltä paikaltaan. Muutoksen takana Virtanen nimeää kolme pääsyytä: mittaamisella hallinnan vakiintuminen yhteiskuntatieteisiin, suomalaisen sosiologian sukupolvenvaihdos sekä tutkimuksen ilmiöpohjaisuuden ja siihen yhdistyvän monitieteisyyden nousu.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"70 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-06-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125732628","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Luonnon spekulatiivinen problematisointi","authors":"Marianne Mäkelin, Lotta Hautamäki","doi":"10.51809/te.114363","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.114363","url":null,"abstract":"Tieteenfilosofi Isabelle Stengers on yksi keskeisistä hahmoista monilajisuuden tutkimuksen teoretisoinneissa. Stengersin ajatteluun, etenkin siltä osin kuin sitä on hyödynnetty monilajisuuden tutkimuksessa, on merkittävällä tavalla vaikuttanut Alfred North Whiteheadin spekulatiivinen filosofia. Jäljitämme Stengersin ja Whiteheadin filosofioiden ja empiirisen monilajisuuden tutkimuksen yhteisiä juonteita. Nämä yhteydet koskevat sitä, kuinka keskenään erilaiset olennot tulevat toistensa huomion ja tiedon kohteiksi ja merkityksellisiksi toisilleen. Artikkeli perustuu kirjallisuuskatsaukseen Stengersin filosofiaa hyödyntävästä monilajisuuden tutkimuksesta. Lisäksi siinä käsitellään omia tutkimuksiamme geeniedioituja hyttysiä malariantorjuntatyökaluksi kehittävien tutkijoiden ja ihmisen mikrobiomia tutkivien mikrobiologien parissa. Tulkitsemme empiiristen esimerkkien avulla Stengersin tieteenfilosofiaa suhteessa kysymyksiin siitä, millä tavoin biotieteiden tieto rakentuu monilajisessa vuorovaikutuksessa ja millä tavoin keskenään erilaisten olentojen tavat elää ja toimia maailmassa ovat yhteydessä toisiinsa. Tähän perustuen ehdotamme tulkintaa monilajisuuden tutkimuksesta vallitsevan ekososiaalisten kriisien määrittämän nykyhetkemme spekulatiivisena problematisointina.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-02-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123118640","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Minne menit, yhteiskuntateoria?","authors":"Mikko J. Virtanen","doi":"10.51809/te.114368","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.114368","url":null,"abstract":"Ovatko sosiologisen yhteiskuntateorian mahdollisuusehdot muuttuneet ja jos ovat niin miten, kysyy tutkija Mikko J. Virtanen puuheenvuorossaan. Virtasen kirjoitus aloittaa Tiede & edistyksen yhteiskuntateoreettisen keskustelun nykytilaa ja tulevaisuutta pohtivan puheenvuorosarjan. \u0000Tarkastelen tässä kirjoituksessa suomalaisen yhteiskuntateoreettisen keskustelun hiipumista ja siihen vaikuttavia tekijöitä viimeisten vuosikymmenten aikana. Näkökulmani on sosiologinen: lähestyn yhteiskuntateoriaa sen yhteiskunnallisten mahdollisuusehtojen kautta. Tarkastelutapani ja -kohteeni rakentuu puolestaan autoetnografisesti: havainnoin yhteiskuntateoreettisen kehittelyn ja keskustelun mahdollisuuksia suomalaisen sosiologian sisältä ja pohjaan tarkasteluni ensisijaisesti omiin, prekaarisosiologin kokemuksiini viimeisen 20 vuoden ajalta.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"5 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-02-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"124026295","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
求助内容：
应助结果提醒方式：