{"title":"Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä","authors":"Tero Toivanen, Ville Lähde","doi":"10.51809/te.137793","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.137793","url":null,"abstract":"Artikkeli osallistuu ilmastoestämistä käsittelevään tutkimukseen tarkastelemalla erityistä ilmastovaikuttamisen muotoa, jota artikkelissa kutsutaan reaalipoliittiseksi ilmastoasiantuntijuudeksi. Artikkelissa reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus määritellään julkiseksi vastareaktioksi kiireellisten ilmastotoimien ja yhteiskunnallisten muutosten vaatimuksille. Tutkimus sijoittuu viime vuosien suomalaisen ilmastokeskustelun kontekstiin ja tarkastelee siinä merkittävään asemaan nousseen kahden ilmastoasiantuntijan, öljynjalostusyhtiö St1:n pääomistaja Mika Anttosen ja Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalaksen, julkista ilmastovaikuttamista kehysanalyysin keinoin. Artikkeli osoittaa, että reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa ja fossiilisten polttoaineiden vähentämistä yhteiskuntien tärkeinä tehtävinä mutta kehystää syvemmän yhteiskunnallisen murroksen epärealistisena ja kyseenalaistaa kansalliset kansainvälisten ilmastotavoitteiden mukaiset nopeat nettopäästövähennykset. Tarkastelumme myös osoittaa, että reaalipoliittisten ilmastoasiantuntijoiden ilmastovaikuttamista voidaan monelta osin perustellusti tulkita ilmastoestämisenä. Reaalipoliittisen ilmastoasiantuntijuuden tutkimus avaa myös laajemman keskustelutarpeen ilmastokriisin aikana tarvittavasta ilmastoasiantuntijuudesta.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"2 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141364442","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kapitalismin hiertymiä ja silityksiä iholla","authors":"Liina Sointu","doi":"10.51809/te.145496","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.145496","url":null,"abstract":"Sosiologian professori Suvi Salmenniemen teos Affect, Alienation and Politics in Therapeutic Culture: Capitalism on the Skin käsittelee terapeuttista kulttuuria. Terapeuttisella kulttuurilla tarkoitetaan alan tutkimuksissa yleisesti ottaen sitä, että erilaiset psykologiasta popularisoituneet ajattelu- ja puhetavat lävistävät yhteiskunnan laajasti. Myös monenlaiset itseapu-tuotteet ja itsensä kehittäminen sekä uushenkisyys ja holistiseen ajatteluun perustuvat terapeuttiset hoidot ja käytännöt, kuten jooga, voidaan ymmärtää osana terapeuttista kulttuuria. Aiemmat aihepiirin tutkimukset ovat nostaneet esiin, että terapeuttiset puhe- ja ajattelutavat suuntaavat huomion yksilöihin ja heidän sosioemotionaalisiin valmiuksiinsa yhteiskunnan rakenteiden muuttamisen sijaan.\u0000Salmenniemi ei pyri kiistämään tätä taipumusta tai sitä korostavia tulkintoja, mutta esittää, että sen ulkopuolelle jää jotain, jonka tavoittaminen edellyttää toisenlaista lähestymistapaa. Hän asettaakin tavoitteekseen tuoda jo tiedetyn rinnalle sen, minkä voi tavoittaa etnografian keinoin terapeuttista kenttää havainnoimalla sekä siellä toimivien ihmisten elettyjä kokemuksia kuuntelemalla, niihin perehtymällä ja niitä analysoimalla. Pyrkimyksenä on näin ymmärtää terapeuttista kulttuuria ”sisältäpäin”, terapeuttisen kentän harjoittajien kokemusten ja toiminnalleen antamien merkitysten näkökulmasta. Yksi teoksen läpäisevistä kysymyksistä on, mikä terapeuttisessa kulttuurissa vetoaa juuri tässä ajassa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":" 7","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141366244","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ei-ihmisten esitys","authors":"Tuija Kokkonen","doi":"10.51809/te.142958","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.142958","url":null,"abstract":"Taiteellisessa tutkimuksessa voi hahmottaa useita eri suuntauksia, mutta lähtökohtaisesti sen ymmärretään tapahtuvan tekijän oman, singulaarisen taiteellisen praktiikan kautta. Praktiikassa kehittyvästä ymmärryksestä rakentuvat tutkimuksen kysymykset, menetelmät ja uudet tuotannot. Taiteellinen käytäntö muodostaa taiteelliselle tutkimukselle ominaisen ajattelemisen ja jakamisen tavan, jolloin tulee mahdolliseksi tuottaa ja esittää myös sanallistamisen ohittavaa tietoa ja ymmärrystä. Tässä esseessä tuo yksittäinen praktiikka, jossa tutkimus tapahtuu, sijoittuu esitystaiteen alueelle, vielä tarkemmin ilmaistuna se on paikkaerityinen (site-specific), lajienvälinen esitystaiteen praktiikka. Esitystaide on terminä syntynyt Suomessa, ja sen taustalla ovat nykyteatterin kokeilevammat muodot, performanssitaide ja brittiläisessä kontekstissa syntynyt Live Art -termi ja -kenttä. Esitystaide on taiteenala, jossa lähtökohtana on avoin, ei-draamallinen käsitys esityksestä ja sen tekemisen tavoista. Esitys voi saada hyvin monenlaisia esteettisiä muotoja, sen lähtökohtina voivat olla esimerkiksi tietty paikka tai yhteisö, esityksen upottavuus (immersiivisyys) tai, kuten esseen praktiikassa, suhde muunlajisiin olentoihin, ja se voi toteutua erilaisissa ympäristöissä ja konteksteissa.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"5 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141363452","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kuluvan ruumiin värit ja äänet","authors":"Salome Rajanti","doi":"10.51809/te.145781","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.145781","url":null,"abstract":"\"Työskentelen maalauksen, liikkuvan kuvan, tekstin ja äänen avulla. Työni saattavat vaikuttaa unenomaisilta, mutta ne syntyvät aina loputtomasta kiehtymyksestä kuluvaan arkiseen ruumiiseen ja kuluvana olemiseen. Maalaan, kuvaan ja käytän ruumiita ja rintoja, jotka liikkuvat ja rasittuvat. Töissäni todellisuus venyy, värittyy, hajoaa ja muodostaa uusia asiallisia ja absurdeja kokonaisuuksia. Kirjaimilla ja numeroilla on mielessäni värit, ja ne sekoittuvat aina valkoiseen sekä mustiin ääriviivoihin. Kielen värikkyys ohjaa myös olioiden ja pintojen värillisyyttä tai värien sottaisuutta.\"\u0000Salome Rajanti asuu ja työskentelee Helsingissä","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":" 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141366324","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Koulutus digitalisaation vallassa?","authors":"Juha Suoranta, Marko Teräs, Hanna Teräs","doi":"10.51809/te.132042","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.132042","url":null,"abstract":"Suomalaisen korkeakoulutuspolitiikan tehtävälistalla on pitkään ollut taloudellisen kasvun ja tuottavuuden tavoitteet. Perinteisesti niitä on pyritty edistämään korkeakoulujen rakenteellisella kehittämisellä. Tämän ”korkeakoulutuksen tehostamisdoktriinin” keinovalikoimaan on sittemmin sisällytetty myös korkeakoulutuksen digitalisaatio. Sen myötä tehokkuusdoktriinin painopiste on siirtynyt koulutuksen rakenteista opiskelijan henkisten kapasiteettien optimointiin. Suomessa korkeakoulutuksen digitalisaatiota on ryhdytty edistämään Digivisio 2030 -nimisellä korkeakoulujen yhteishankkeella. Artikkelimme problematisoi hankkeen \"arvolupauksia\" ja tarkastelee tätä kautta koulutuksen digitalisaatiota sosioteknisenä kuvitelmana eli esityksenä, jonka on tarkoitus ohjata yhteiskuntien ja ihmisten toimintaa kohti teknologiapainotteista tulevaisuutta.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"119 30","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141361975","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Mikko J. Poutanen, H. Koskinen, Hanna Ylöstalo, Taru Lepistö
{"title":"Yliopistovertailut kvantifioituna hallinnan välineenä","authors":"Mikko J. Poutanen, H. Koskinen, Hanna Ylöstalo, Taru Lepistö","doi":"10.51809/te.131034","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.131034","url":null,"abstract":"Tarkastelemme tässä puheenvuorossa yliopistovertailuja eli -rankingeja ja sitä, miten ne näkyvät suomalaisissa tiedejulkaisuissa. Korkeakoulutuksen rooli on keskeinen jälkiteollisten tietotalouksien kansainvälisessä kilpailussa: tiedontuotanto muuttuu keskeiseksi kansataloudelliseksi kysymykseksi. Suomalaisiltakin yliopistoilta edellytetään tuloksellisuutta ja tilivelvollisuutta julkisen rahoituksen vastuullisesta käytöstä. Tämän mittariksi soveltuvat esimerkiksi yliopistovertailut, jotka arvioivat yliopistojen suoriutumista suhteutettuna kansainvälisiin kilpailijoihinsa. Koska vertailuilla on episteemistä valtaa korkeakoulukentässä laadun arvioinnissa, myös suomalaisissa yliopistoissa keskustellaan vertailujen ja ranking-listojen vaikutuksista. Tässä puheenvuorossa luomme katseen yliopistovertailuihin kohdistuvaan kritiikkiin sekä tarkastelemme, miten vertailut ilmenevät suomenkielisessä tutkimuskirjallisuudessa.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"354 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139249741","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Voiko sukupuolijärjestyksen ulkopuolella kirjoittaa","authors":"Eeva-Marja Jokinen","doi":"10.51809/te.136525","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.136525","url":null,"abstract":"Paul B. Preciado: Testonisti. Farmakopornografisia tunnustuksia. Helsinki: Tutkijaliitto. 342 s. Testonisti alkaa kuvauksella siitä, että se ei ole autofiktiota, vaan ”BP:n ruumiiseen ja affekteihin keskittyvä ja vapaaehtoiseen myrkytykseen perustuva synteettisen testosteronin käyttöprotokolla”. Kirja kuvaa, kuinka B. Preciado alkoi käyttää testosteronia kapinaksi, queer-ystävänsä muistoksi ja biokapitalismin autoteoreettiseksi analysoimiseksi. Se ilmestyi espanjaksi vuonna 2008 ja samana vuonna kirjailijan itsensä kääntämänä englanniksi.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"78 8","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139246904","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"”Mikä tahansa on mahdollista tässä talossa”","authors":"Inna Perheentupa, Suvi Salmenniemi, Pilvi Porkola","doi":"10.51809/te.125941","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.125941","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa tarkastellaan arkipäivän utopioita ja niiden materiaalisia järjestyksiä. Arkipäivän utopioilla viitataan yhteisöihin, joissa eletään todeksi vaihtoehtoisia ja kestävämpiä elämänmuotoja. Artikkeli tutkii tällaisia yhteisöjä etnografisesti kahden tapausesimerkin, Mustarinda ry:n ja Oranssi ry:n, kautta. Artikkeli osoittaa, että arkipäivän utopioille ominainen vaihtoehtoiseen tulevaisuuteen kurottautuminen on vahvasti materian, erityisesti talojen, muovaamaa. Talot mahdollistavat utooppisten yhteisöjen toisin olemisen, tekemisen ja ajattelemisen. Lisäksi ne ottavat avainroolin arkipäivän utopioiden jatkuvuuden takaamisessa. Artikkeli havainnollistaa lisäksi tapaa, jolla ihmiset ja talo yhteistoimijuudessa toteuttavat prefiguratiivista politiikkaa. Näin se kontribuoi arkipäivän utopioiden tutkimukseen uusmaterialistisesta näkökulmasta. Artikkeli pohjaa vuosina 2000-2022 tuotettuun aineistoon, joka koostuu 20 haastattelusta ja osallistuvasta havainnoinnista.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"33 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139249178","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Tiedeviestinnän ajat ja paikat","authors":"Ari Korhonen, Katariina Mäkinen","doi":"10.51809/te.138452","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.138452","url":null,"abstract":"Kysymys siitä, miten tieteestä ja tutkimuksesta viestitään, on saanut viime vuosina yhä suuremman painon. Tiedeviestinnän merkitys kytkeytyy laajempaan keskusteluun tutkimuksen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Sekä tiedeinstituutioiden että rahoittajien tuottama paine ohjaa tutkijoita ja muita tieteen toimijoita keskittymään siihen, miten tieto tutkimuksesta saavuttaisi akateemista yhteisöä laajemman yleisön. Pohdimme tässä tiedeviestintää ja laajemmin kysymystä tutkimuksen vaikuttavuudesta siitä näkökulmasta, millaisena tiedejulkisuuden, tiedejulkaisemisen ja tiedeviestinnän kenttä ja mahdollisuudet näyttäytyvät tieteellisen julkaisun ja sen toiminnan näkökulmasta. Millaiset kysymykset näyttäytyvät merkityksellisinä, millaisia toimijuuden mahdollisuuksia tiedeviestinnän kentällä on ja millaisista lähtökohdista viestintää tulisi tehdä?","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"1050 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139247449","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Soittamisen kehollisuudesta","authors":"Tytti Arola","doi":"10.51809/te.138446","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.138446","url":null,"abstract":"Tytti Arola on säveltäjä ja äänitaiteilija, jota kiinnostaa arjen tuominen konserttitiloihin, moniaististen sävellysten tekeminen sekä tilallisen äänen kanssa työskentely. Teoksissaan Arola hyödyntää usein elektroniikkaa. Viime aikoina hän on innostunut soittamisen kehollisuuden tutkimisesta sekä soitinrakennuksesta.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"352 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139249763","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
京公网安备 11010802042870号
求助内容：
应助结果提醒方式：