Tiede & edistys最新文献

{"title":"\"Tänään sataa kuuden aikaan\"","authors":"Jaakko Karhunen","doi":"10.51809/te.138449","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.138449","url":null,"abstract":"Saastamoisen säätiö ja Taideyliopiston Kuvataideakatemia kutsuivat filosofi Emanuele Coccian pitämään keynote-luennon osana Kuvataiteen kansainväliset verkostot -hankettaan elokuussa 2023. Coccia opettaa Pariisin École des hautes études en sciences sociales (EHESS) -yliopistossa sekä École Duperré -taideyliopistossa. Hän on julkaissut neljä kirjaa, joista on suomennettu Kasvien elämä (Tutkijaliitto 2020). Coccian luento pidettiin Helsingissä 20.9. ja tässä julkaistava haastattelu tehtiin edellisenä päivänä. Keskusteluun osallistui Coccian lisäksi ympäristöestetiikan tutkija Sanna Lehtinen. Haastattelijana toimi Jaakko Karhunen.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"88 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139247646","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"André Bretonin Nadjan kuvitus","authors":"Timo Kaitaro","doi":"10.51809/te.137912","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.137912","url":null,"abstract":"Kirjoituksessa tarkastellaan André Bretonin Nadja-teosta kuvittavien valokuvien funtioita sekä niiden suhdetta teoksen tekstiin ja sen kuvaamiiin tapahtumiin. Teoksen kuvat eivät vain kuvita tekstiä, vaan kyse on surrealistisille julkaisuille tyypillisestä komplementaarisesta suhteesta tekstin ja kuvan välillä.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139249761","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Valkoisen Euroopan musta peili","authors":"Päiviö Maurice Omwami","doi":"10.51809/te.137481","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.137481","url":null,"abstract":"Achille Mbembe: Mustan järjen kritiikki (Critique de la raison nègre, 2013). Suomentanut Eetu Viren. Tutkijaliitto, Helsinki 2023. 253 s. Kun puhumme rodusta, mistä oikeastaan puhumme? Sosiaalisesta konstruktiosta? Toki. Identiteeteistä? Niistäkin. Menneen ajan reliikistä? Toivottavaa, muttei totta. Juuri suomennettu Achille Mbemben Mustan järjen kritiikki (2023) on viime vuosikymmenen poliittisen filosofian merkittävimpiä monografioita. Teoksen keskeinen tavoite on osoittaa, kuinka moderni eurooppalainen maailmankuva sekä kapitalistinen järjestelmä ovat rakentuneet rodun ja eritoten Mustan käsitteiden varaan. Mbemben esittämä rodun genealogia asettaa lukijan pohtimaan heti kirjan alussa, mitä on ”musta järki”, minkä vuoksi se on luotu ja kuinka sanat musta ja Afrikka kuvastavat edelleen sitä epäinhimillistä toiseutta, jonka kanssa on vaarallista joutua kosketuksiin.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"117 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139249436","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Tieteen ulkopuolisen rahoituksen vallasta","authors":"Ari Korhonen, Katariina Mäkinen","doi":"10.51809/te.131967","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.131967","url":null,"abstract":"Tieteen rahoitus suuntaa tiedettä sekä ilmeisin että vähemmän ilmeisin tavoin, mutta rahoituksen materiaalisista ja käytännöllisistä ehdoista ja seurauksista on yllättävän vähän keskustelua – etenkin suhteessa säätiöiden kaltaisiin omaehtoisiin tutkimuksen rahoittajiin. Millaista paikkaa tieteen ulkopuolisiksi sanotut rahoittajat pelaavat, millaista valtaa ne käyttävät tai oikeastaan – jos näin voi sanoa – mitä ne oikeastaan haluavat? Seuraavassa tarkastelemme näitä kysymyksiä symbolisen pääoman, läpinäkyvyyden sekä ajallisuuden ja riskienhallinnan teemojen avulla. Tarkoituksemme on etsiä sellaisia ajattelun tai käsitteellistämisen polkuja, joita seuraamalla rahoituksen valtaa voisi ymmärtää myös muutoin kuin vain yksinkertaisena kamppailuna tieteen ideaalien ja rahoittajien julkilausuttujen intressien välillä.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"50 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116318229","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Miten tutkia valtiovaltaa?","authors":"Tuukka Brunila","doi":"10.51809/te.131970","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.131970","url":null,"abstract":"Mitchell Dean & Daniel Zamora, The Last Man Takes LSD – Foucault and the End of Revolution London: Verso, 2021. 256 s.\u0000Viimeisen kymmenen vuoden aikana valtiovalta on palannut keskeiseksi teemaksi poliittiseen teoriaan. Esimerkiksi uusliberalismia käsittelevät tutkimukset painottavat, että siinäkään kyse ei ole niinkään valtion vähenevästä roolista vaan pikemminkin valtion tehtävien uudelleenjärjestelystä pakkovaltana, eli välineenä pakottaa yksilöt tottelemaan taloudellista järjestystä. Uusliberaalissa hallinnossa valtiovallan tehtäväksi on tullut taloudellista järjestelmää haastavien toimijoiden, kuten työväenliikkeen, tukahduttaminen. (Ks. esim. Harvey 2007, 75–79 tai Slobodian 2018.) Toisaalta taas erilaiset kriisit, kuten pandemiat tai talouden ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat vaikeudet, ovat palauttaneet valtiovallan toimet ja valtion laajemman merkityksen yhteiskuntajärjestykselle teoreettisen keskustelun ytimeen (ks. Brunila & Lehtinen 2021). Valtion merkitys ei siis globalisaatiosta huolimatta ole millään yksinkertaisella tavalla vähentynyt.\u0000Lisäys: Tekstin verkkoversioon lisätty tieto kirjoittajan tutkimusrahoituksesta.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"136 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"128916184","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Hiljaisuuden kieli, (ei-)tieto ja naistekijyys Marguerite Durasin romaanissa Emily L.","authors":"Aura Sevón","doi":"10.51809/te.122993","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.122993","url":null,"abstract":"Tutkin tässä teoreettisessa esseessä ranskalaisen kirjailijan ja elokuvaohjaajan Marguerite Durasin (1914–1996) romaania Emily L. (1989/1987) siitä kulmasta, kuinka taiteen tekeminen, hiljaisuus ja sukupuoli kiertyvät siinä toisiinsa ja minkälaisia sukupuolittuneita merkityksiä hiljaisuus siinä saa. Kyseessä on iäkkään kirjailijanaisen elämänsä illassa sepittämä, itseään peilaava tai moninaistava ”antitarina”, joka sisältää kertomuksen myös toisesta, elämänsä viimeiselle matkalle valmistautuvasta kirjailijanaisesta. Luen romaania keskeisen modernistisen uudistajan autofiktiivisenä tutkielmana länsimaisen kirjallisuuden historiasta poispyyhitystä naistekijyydestä. Tällaisessa kehystyksessä teoksesta kasvaa vaikuttava, feministisesti kantaaottava poeettis-poliittinen metafora. Käyn vuoropuhelua feministisen filosofian, ranskalaisen kirjallisuudentutkimuksen sekä mustan ja post-koloniaalisen teorian kanssa osoittaakseni radikaalin moninaisen teoreettisen ajattelun avulla, että Durasin esteettisessä ilmaisussa tyylitelty hiljaisuus luo paradoksaalisesti aivan omanlaistaan kieltä. Lopuksi tarkastelen transkielisyyden käsitteen avulla, kuinka durasilainen hiljaisuuden kieli nivoutuu hänen kulttuurisesti hybridiin ja monikieliseen taustaansa.\u0000Abstract in English\u0000The Language of Silence, (Un)Knowledge and Female Authorship in Marguerite Duras’s novel Emily L.\u0000In this theory-oriented essay, I examine Marguerite Duras’s (1914–1996) novel, Emily L. (1987), with a primary focus on the intertwinement of silence, writing, and gender, and the gendered meanings attributed to silence. In Emily L., an elderly female author tells a story of another female author embarking on her final journey. It is an ’anti-story’ narrative, multiplying or mirroring itself within itself. By analysing the text as an autofictional exploration of the erasure of female authorship in Western literary history, I highlight Duras’s role as a significant modernist literary innovator of the 20th century. Within this framing, the novel emerges as a powerful feminist poetico-political metaphor. I employ radically multiple theoretical perspectives, engaging in a thoughtful dialogue with feminist philosophy, French literary theory, as well as black and post­colonial feminist theory. This investigation reveals that in Duras's artistic expression, the stylized silence paradoxically creates a language of its’ own. In the end of the essay I analyse, with the help of the concept of literary translingualism, how Duras’s language of silence is intertwined with her culturally hybrid and multilingual background.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"8 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123571907","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Teoria-menetelmäpaketit laadullisessa sosiaalitutkimuksessa","authors":"Mikko J. Virtanen","doi":"10.51809/te.119548","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.119548","url":null,"abstract":"Tekstini osallistuu sosiaalitutkimuksen painopisteistä käytävään keskusteluun ja erityisesti laadullisen tutkimuksen teorioita, menetelmiä ja tutkimustapoja koskevaan nykydebattiin. Panokseni rakentuu kolmiosaisesti. Tarjoan ensinnäkin kehittelemäni analyyttisen välineen, teoria-menetelmäpakettityökalun (TMP-työkalu) tutkijayhteisön käyttöön. TMP-työkalu auttaa tunnistamaan erilaisia teorioiden ja menetelmien yhdistelmiä ja käyttötapoja ja valmentaa luomaan harkittuja tutkimusasetelmia. Välineen käyttö lisää näin ollen sekä tutkimustyön että sitä koskevan keskustelun refleksiivisyyttä. Toiseksi teen katsauksen suomalaisessa laadullisessa sosiaalitutkimuksessa hyödynnettyihin teorioihin, menetelmiin ja näiden yhdistelmiin. Aineistoni kattaa Sosiologia-lehdessä vuosien 2017 ja 2021 välillä julkaistut tutkimusartikkelit, joissa hyödynnetään ensisijaisesti laadullisia menetelmiä (n=61). Tutkimusotteeni on aineistolähtöinen ja argumentaationi rakentuu katsauksellisesti: kuvaan teorioiden ja menetelmien käyttöä sellaisena kuin se aineistossani esiintyy, nostan esille erilaisia teoria-menetelmäyhdistelmiä ja tarkastelen niiden erityispiirteitä. Kolmanneksi pohdin katsauksen tuloksia metodologisen minimalismin ja maksimalismin käsitteillä ja peilaan löydöksiäni laadullisen tutkimuksen laajan refleksiivisyyden painotukseen.\u0000Abstract in English\u0000Theory–Methods Packages in Qualitative Social Research\u0000The article contributes to topical discussion around theories and methods in qualitative social research and aims to improve ref­lexivity of re­search practices by unpacking the often implicit­ assumptions that underpin them. For this, an analyti­cal Theory–Methods Package tool (TMP tool) is introduced. The tool aids scholars in identifying different ways of employing and com­bining theorie­s and methods in previous re­search and facili­tates a fresh perspective to discern their own research designs. The TMP tool is also utilized­ in the article to identify various combinations of theories and methods in qualitative research articles published in Finnish sociology journal, Sosiologia, 2017–2021 (n=61). A data-driven examination offers an overview of TMP’s employed in Finnish qualitative social research and highlights their essential characteristics and distinctions. Subsequently, the findings are discussed in the broader context of the ’reflexivity turn’ in qualitative social research by utilizing the concepts of methodological minimalism and maximalism.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"31 4 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116361112","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Uudet oikeudet internetissä: mistä ne tulevat ja keitä ne velvoittavat?","authors":"Riku Neuvonen, Kari Karppinen","doi":"10.51809/te.127932","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.127932","url":null,"abstract":"Erityisesti sosiaalisen median alustojen vallan ja haittavaikutusten seurauksena on tapahtunut niin sanottu internetin sääntelykäänne. Sillä tarkoitetaan muutosta, jossa internetin vapautta korostavasta politiikasta on siirrytty tiukempaan sääntelyyn. Osana tätä keskustelua niin tutkimuksessa kuin kansalaisjärjestöissä on käyty vilkasta keskustelua uusista periaatteista ja oikeuksista, joihin sääntelyn pitäisi pohjautua. Tässä katsauksessa tarkastellaan, miksi keskustelu halutaan kehystää juuri yksilön oikeuksiksi ja millaisista oikeuksista on kyse.\u0000Oikaisu: Puheenvuoron painetussa versiossa Neuvosen ja Karppisen kirjoittajatiedot on ilmoitettu väärin. Oikeat tiedot korjattu oheiseen verkkoversioon.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"117331931","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Ei tuotantotapaa ilman subjektiivisuuden tuotantoa","authors":"Olivia Maury","doi":"10.51809/te.131973","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.131973","url":null,"abstract":"Jason Read: The Production of Subjectivity. Marx and Philosophy. Brill, Leiden, Boston 2022. 428 s. \u0000Subjektiivisuuksien tuottaminen on aina ollut kapitalistisen järjestelmän keskiössä. Subjektiivisuudet ovat myös yksi kapitalismin tutkimuksen mielenkiintoisimpia aihepiirejä. Kirjassaan The Production of Subjectivity. Marx and Philosophy filosofian professori Jason Read lähtee tutkimaan nimenomaan tätä ”subjektiivisuuden tuottamista” ja ottaa lähtökohdakseen Karl Marxin ajattelun, mutta laajentaa keskustelua muun muassa Deleuzen ja Guattarin sekä Negrin ja Althusserin kautta.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"18 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114071057","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Radikaalit ristipistot","authors":"Radikaalit Ristipistot Helsinki","doi":"10.51809/te.131978","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.131978","url":null,"abstract":"Radikaalit Ristipistot Helsinki on helsinkiläinen käsityökollektiivi, joka on osa kansainvälistä craftivismi- eli käsityöaktivismiliikettä. Ryhmä kokoontuu säännöllisen epäsäännöllisesti ja tapaamisten pääpaino on yhteisöllisyydessä ja rennossa keskustelussa. Inspiraationa on osittain varhaiset feministiset ompeluseurat, joissa käsityöt olivat sivutuote poliittiselle järjestäytymiselle ja yhteiskunnalliselle keskustelulle.\u0000Oikaisu: kirjoitusvirhe korjattu sivulla 61.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"27 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"128488987","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}