Tiede & edistys最新文献

{"title":"Talouskurin lyhyt oppimäärä","authors":"Keijo Lakkala","doi":"10.51809/te.130331","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.130331","url":null,"abstract":"Janne Autto (toim.): Talouskuri tuli Suomeen. Vastapaino, Tampere 2023. 244 s.\u0000Niin ilmastonmuutos, talouskriisit, koronakriisi kuin Ukrainan sotakin ovat kaikki asettaneet uusliberalistisen politiikan kyseenalaiseksi viimeisen reilun vuosikymmenen aikana. Siinä missä uusliberalismin aikana julkinen sektori on ollut leikkausten kohteena ja valtion väliintulo taloudelliseen toimintaan on nähty ongelmallisena, on viime vuosina nähty selkeää siirtymää kohti ”keynesiläisempiä” puheenparsia – ainakin yhteiskunnallisen mielikuvituksen tasolla.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"24 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"122826023","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kanssakulkijuudesta, jälkikirjoitus","authors":"Toimitus","doi":"10.51809/te.131974","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.131974","url":null,"abstract":"Tiede & edistyksen viime vuoden viimeinen pääkirjoitus käsitteli vertaisarviointia ja päätyi Madeleine Reevesiä (2022) seuraten ajatuksiin vertaisarvioinnista kanssakulkijuutena: arvioinnin ei pitäisi olla virheiden osoittelua, kurittamista tai portinvartijuutta, vaan yhdessä ajattelua kirjoittajan ja hänen tekstinsä kanssa – hoivaa, sotkuisia affekteja ja sitkeyttä tekstin äärellä.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123089139","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kumouksellinen feminismi","authors":"Minna Seikkula, Olivia Maury","doi":"10.51809/te.127540","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.127540","url":null,"abstract":"Feministiseen ajatteluun sisältyy radikaalia potentiaa, jonka soisi saavan monissa keskuste­luissa aiempaa enemmän huomiota. Sukupuo­leen ja seksuaalisuuteen liittyvät normit ovat muuttuneet – pitkälti feminististen liikkeiden ansiosta – tavalla, joka on tarkoittanut lisää vapautta monille. Tässäkään mielessä maailma ei tosin ole valmis, ja konservatiiviset ja auto­ritääriset klikit yrittävät nakertaa feminististen liikkeiden saavutuksia. Lisäksi on syytä pysytel­lä varuillaan, jotteivät lähtökohtaisesti radikaa­lit vaatimukset sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksistä pelkistyisi liberaaleiksi appropriaatioksi, jotka pahimmillaan toimivat silkkana kapitalismin käyttövoimaksi supistuvana si­sällöntuotantona. Esimerkiksi Cinzia Arruzza, Tithi Bhattacharya ja Nancy Fraser (2019) puhuvat yhden prosentin feminismistä, jossa sukupuolten tasa-arvoisuus taataan sillä, että useampi nainen pääsee valta-asemaan kapitalis­tisessa valtiossa ja taloudessa. Samalla valtaosal­le naisista – niille 99 prosentille – tämä ei tarkoi­ta muutosta, vaan heidän asemansa jää ennal­leen ja yhtä haavoittuvaksi kuin aiemmin.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"8 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"132727164","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Reconstructing in/with the house: A familiar conversation","authors":"Miina Kaartinen, Michaela Casková, T. Hirvonen, S. Rantala, S. Ritvanen","doi":"10.51809/te.127549","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.127549","url":null,"abstract":"Mustarinda Association is a group of artists and researchers whose goal is to promote ecological reconstructions within society, a diversity of na­turecultures, and connections between art and science. Reaching towards a post-fossil culture, Mustarinda works in/through/with contempo-rary art, boundary-crossing research, practical ex­perimentation, communication, education, and events. Its activities are rooted in the Mustarinda house, located by an old-growth forest in Hyryn­salmi, Kainuu. The house has versatile spaces for artist and researcher residencies, and also hosts exhibitions and various events. Mustarinda house group is an ensemble of active members of the association who carry the collective responsibility of maintaining the house and its activities. What follows is an edited excerpt of a text-based con­versation between some house group members who’ve cared for and with the house between 2015 and the present. In summer 2022, this group dis-cussed reconstruction and social reproduction with-in the house; the constructed division between theory and practice; the extractive aspects of con­ventional research; and a rethinking of how knowl-edge production happens.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"384 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123986808","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Huojuuko talo nimeltä Suomi? Eri kerrosten väen itseymmärrys ja suhde toisiin","authors":"Hanna-Mari Ikonen, Jenny Säilävaara","doi":"10.51809/te.127571","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.127571","url":null,"abstract":"Kirja-arvio teoksesta Anu Kantola ja työryhmä (Sanna Aaltonen, Lotta Haikkola, Lotta Junnilainen, Eeva Luhtakallio, Pauliina Patana, Joonas Timonen & Pekka Tuominen): Kahdeksan kuplan Suomi. Yhteiskunnan muutosten syvät tarinat. Gaudeamus, Helsinki 2022. 335 s. \u0000Suuri ruuvi vääntää kansakuntaa kauttaaltaan, väittää Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola työryhmänsä kanssa kirjoittamassaan teoksessa Kahdeksan kuplan Suomi. Teoksessa työryhmä seuraa yhteiskunnan muutosten syviä tarinoita valitsemansa kahdeksan yhteiskunnallisen ryhmän kautta. Nämä ryhmät ovat yritysjohtajat suurissa kaupungeissa, joita nimitetään globaalin talouden etujoukoksi; palvelualojen keskituloiset ja keskiluokkaiset kaupunkilaiset; teollisuuden työväenluokka tehdaskaupungeissa; kaupunkien ja esikaupunkien yrittäjät ja itsensätyöllistäjät; maahanmuuttajayrittäjät; keskituloiset taantuvalla maaseudulla; palvelualojen pienituloiset suurissa kaupungeissa sekä suurten kaupunkien työttömyydestä kärsivät asukkaat. Valitut ryhmät eivät ole selvärajaisia eivätkä ainoita kuviteltavissa olevia, mutta ne tarjoavat valaisevia esimerkkejä siitä, mitä liikkuu suomalaisessa mielenmaisemassa 2020-luvun alussa. Ryhmissä on huomioitu myös Suomen alue-erot ja alueiden jatkuva eriytyminen.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"72 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125947125","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kuinka hiljaisuus rikotaan: Feministisen taloustoimijuuden pragmaattinen kumouksellisuus","authors":"Emma Lamberg, Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen","doi":"10.51809/te.125687","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.125687","url":null,"abstract":"Viime vuosina mediassa, politiikassa, kansalaisjärjestöissä ja tutkimuksessa on enenevästi esitetty feministisiä näkökulmia talouteen ja talouspolitiikkaan. Tämä artikkeli täydentää keskustelua feminismin ja talouden jännitteistä lähestyen feminististä taloustoimijuutta yhteiskunnallisena liikehdintänä, joka tarjoaa vaihtoehtoisia näkökulmia talouteen. Asiantuntijahaastatteluja analysoimalla kysymme, miten feministinen taloustoimijuus rikkoo talouden sukupuolta koskevaa strategista hiljaisuutta ja millaista kumouksellista potentiaalia sen esittämiin vaihtoehtoihin sisältyy. Tarkastelemme etenkin feminististen taloustoimijoiden näkökulmia taloutta koskevaan tietoon, talouspolitiikkaan ja talouskeskusteluun. Empiirisen analyysin pohjalta osoitamme, että toimijoiden strategioita leimaa tasapainoilu: feministisiä tavoitteita pyritään edistämään pukemalla niitä vallitsevien talousjärkeilyjen kielelle, samalla kuitenkin ajaen talouden paradigman muutosta. Esitämme, että tätä tasapainoilua voi luonnehtia pragmaattiseksi kumouksellisuudeksi, jossa käytännönläheisyys ja kumouksellisuus eivät ole vastakkaisia toiminnan tapoja, vaan pragmaattisuus näyttäytyy yhtenä reittinä kumouksellisuuteen.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"42 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"133310170","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Työstäkieltäytymisen feministisestä potentiaalista","authors":"Katariina Yli-Malmi","doi":"10.51809/te.127569","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.127569","url":null,"abstract":"Kapitalismissa työ on normi. Työssäkäynti on luonnollista, koko elämä hahmottuu siitä käsin. Työn ulkopuolinen oleminen sitä vastoin on ka­pitalismille ohimenevä ei-olemisen tila. Tämän asetelman murtamiseksi työstäkieltäytyjät pu­huvat yhteiskunnasta, jossa ”rehdisti” tehty työ, oma panos ja meriitit eivät määritä asemaamme, toimeentuloamme tai ihmissuhteitamme. Työstä­kieltäytyminen hahmottuu tilana, jossa elämästä nauttiminen loputtoman tuotteliaisuuden sijaan on keskeisin lähtökohta olemisen järjestämiselle. Tässä puheenvuorossani viittaan työstäkieltäyty­jistä puhuessani erityisesti Työstäkieltäytyjän käsi­kirjan (Kankila ym. 2019) esittelemiin ajatuksiin työstäkieltäytymisestä. Kirjan mukaan työstäkiel­täytyjää voisi pitää kapinallisena, joka pyrkii vas­tustamaan pääoman valtaa ja käyttämään työvoi­maansa kapitalistisen työn ja lisäarvontuotannon ulkopuolisiin tekemisen muotoihin. (Kankila ym. 2019, 208.)\u0000Tässä puheenvuorossa tarkastelen kapitalis­mia yhteiskuntajärjestelmänä, joka markkinoi­den, sääntelyn ja talouspolitiikan lisäksi yllä-pitää myös moraalikäsityksiä, sosiaalisia suhteita ja valtiollisen vallan toimintaa. Ymmärrän kapitalismin marxilais-feministisistä ja postkoloniaalisista traditioista käsin, jolloin kapitalismi näyttäytyy yhteiskunta-, arvo ja talousjärjestelmänä, joka aina jo itsessään sisältää eriarvoistavia asetelmia. Näissä perinteissä kapitalismi nähdään rasistise­na (Gilmore 2006), heteronormatiivisena (Butler 1998), luokkajärjestelmään perustuvana (Fede­rici 1975), kyvykkyyttä korostavana (Kafer 2013) ja länsikeskeisenä (Kapur 2018; Spivak 1988) jär­jestelmänä. Kapitalismi ja siihen ehdottomasti kiinnittynyt palkkatyöinstituutio eivät kykene kannattelemaan kumouksellisten feminismien ajamaa muutosta, koska kapitalismi hyötyy eriar­voistavista järjestelmistä.\u0000Työstäkieltäytymisen tarkasteleminen on mer­kityksellistä näin jälkikapitalistisen murroksen partaalla, kun yhtäältä ilmastokatastrofi ja toi­saalta työn prekarisoituminen ja eriarvoistumi­nen kiihdyttävät työinstituution kriisiytymistä. Palkkatyön murros näkyy silppu- ja pätkätöiden lisääntymisenä, edelleen jatkuvina sukupuolten välisinä palkkaeroina, tiettyjen alojen sukupuo­listumisena ja hoivatyön kriisinä (Jyrkinen ym. 2020; Hansen ym. 2020; Mulinari ja Selberg 2013; Näre 2013). Myös koronapandemia, lisääntynyt automatisaatio, informaatiotulva ja teknologinen kehitys luovat haasteita palkkatyön yhteiskunnal­liselle järjestämiselle. Teknologinen kehitys, in­formaatiovirrat tai automatisaatio eivät itsessään asetu palkkatyöinstituutiota vastaan, mutta ne muuttavat sen luonnetta. Pääoman kerryttämi­sen keinot ja työläisten riiston tavat muuttuvat, kun esimerkiksi informaatiossa on kiinni enem­män pääomaa kuin materiaalisissa tuotteissa.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"10 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115629943","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Radikaalia hoivaa. Hapuilua kohti toisenlaista tietämistä ja tekemistä.","authors":"Anna-Mili Tölkkö, Lise Niska, Iivu Hallikas","doi":"10.51809/te.120911","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.120911","url":null,"abstract":"Radikaalia hoivaa -kollektiivi on syntynyt tarpeesta puhua hoivasta, hoivaten. Kollektiivi perustettiin syksyllä 2019, ja meitä sen jäseniä yhdistää kokemus, että hoivan näkökulma puuttuu lähes kaikesta poliittisesta keskustelusta sekä yhteiskunnan muuttamiseen tähtäävästä toiminnasta.\u0000Mukaan on tullut ihmisiä, joille hoiva on tavalla tai toisella tuntunut tärkeältä. Kollektiivissa olemme lähteneet hapuilemaan kohti yhteistä ymmärrystä, jossa hoiva asettuu maailmaa muuttavan toiminnan ja teorian keskiöön. \u0000Alusta asti se, miten tehdään, on ollut meille vähintään yhtä tärkeää kuin se, mitä tehdään. Asian hahmottaminen on vienyt aikaa ja vie sitä yhä. \u0000Monella meistä on kokemuksia siitä, kuinka aktivismissa tarkoitus pyhittää keinot. Ihmisten tunteille ja heidän arkensa todellisuudelle ei ole sijaa, koska se, mitä toiminnalla tavoitellaan on niin suurta, tärkeää ja kiireellistä verrattuna omiin piskuisiin elämiimme.\u0000Radikaalissa hoivassa olemme halunneet kääntää tämän järjestyksen ylösalaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa oman hyvinvointimme asettamista toiminnan edelle. Meille on ollut tärkeää pystyä samaan aikaan kannattelemaan tietoisuutta kaikesta siitä, mikä on pielessä, ja silti jaksaa tehdä jonkinlaista aktivismia. \u0000Olemme halunneet haastaa käsityksen siitä, että poliittisia ja merkityksellisiä ovat vain asiat, jotka tapahtuvat niin sanotussa julkisessa piirissä. Tapaamisillamme ja toiminnallamme on itseisarvo. Ne eivät ole välineitä saavuttaa jotakin niille ulkoista tai päästä tulevaisuudessa tavoitteisiin. Puhumisen lisäksi olemme kirjoittaneet muistiinpanoja, podcast-käsikirjoituksia sekä manifestia – ja nyt tätä tekstiä. \u0000Hoivasta ja omasta jaksamisestamme huolehtiminen on kuitenkin johtanut siihen, ettemme juurikaan viesti toiminnastamme ulospäin emmekä muutenkaan pyri sopeutumaan ulkopuolisten tahojen toimintatapoihin. Kyse ei ole siitä, ettemmekö näkisi ympäröivään yhteiskuntaan kurottautumista tärkeänä. Mutta se ei ole meille ensisijaista, eikä itsemme uuvuttamisen arvoista.\u0000Kollektiivin toiminnassa on nähtävissä samankaltaisuutta feminististen tiedostamisryhmien toiminnan kanssa, joskaan tämä ei ollut alun perin tietoinen valinta. Kokoontumisissamme on myös vertaistuen elementtejä, vaikka sekään ei ole ollut ryhmän ensisijainen tavoite. \u0000Poikkeamme tavanomaisista vertaistukiryhmistä siinä, että keskusteluissamme on yksilön kokemukset ylittävä, poliittinen ulottuvuus. Kokemuksen kautta pääsemme kiinni hoivan todellisuuteen, jossa yksilöllinen ja poliittinen risteävät. \u0000Emme odota toiminnaltamme tuloksia siinä mielessä kuin ne yleensä ymmärretään, mutta emme toki pane pahaksemme, jos sellaisia syntyy esimerkiksi lehtiartikkelin muodossa.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"37 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115476580","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Vulnerability as best practice?","authors":"Otso Harju","doi":"10.51809/te.126090","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.126090","url":null,"abstract":"This article discusses the role of autoethnography in ‘minority’ academic fields such as transgender studies. While supportive of the epistemic and political ambitions related to practices of studying (through) the self, the text focuses on its practical limitations. Specifically, it discusses the potential lived implications of autoethnographic writing for already precariously located ‘minority’ scholars.The text charts epistemic-ethical backgrounds that support the use of autoethnography within ‘minority’ scholarship. It suggests that such methods work in contexts where academic labor and publishing take place within essentially liberal democratic frameworks, in which ‘minority’ scholars are respectfully met. However, the current literature on ‘minority’ academic labor suggests that this is rarely the case.The article stresses the need to think and teach ‘minority’ research and writing in time and place. Such methodologies can, depending on the context, opt for an autoethnographic presence but also for an active push towards giving ‘less’ of oneself to one’s texts.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"64 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125930423","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Nykytaiteen huolet ja hoiva","authors":"Joonas Pulkkinen","doi":"10.51809/te.127572","DOIUrl":"https://doi.org/10.51809/te.127572","url":null,"abstract":"Nykytaiteen kentällä kiinnitetään yhä enemmän huomiota hoivatyöhön ja hoivan edellytyksiin. Tämä näkyy niin erilaisten teosten aiheissa, niiden muodossa kuin temaattisina kokonaisuuksina. Tällä hetkellä kysymys hoivasta heijastelee nykytaiteen piirissä etualalle nousseita ajankohtaisia ilmiöitä: länsimaalaiselle ajattelulle vastakkaisia ymmärryksen tapoja ja kosmologioita, kolonialismin perintöä ja dekolonisaatiota, globalisaation luonnetta ja uusliberalismin kritiikkiä. Vähemmistöjen oikeudet, ei-länsimaiset ajatteluperinteet sekä ihmiskeskeisen ajattelun purkaminen ovat yhä useammin osa perinteisiäkin museonäyttelyitä.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"35 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"132932392","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}