{"title":"Käännös kapitalismin jäljissä","authors":"Tuomo Alhojärvi, Anna-Maria Tuomikoski","doi":"10.51809/te.125854","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Moninaiset kielet, kulttuurit ja elämänmuodot sinnittelevät kapitalistisen järjestelmän pihtiotteessa. Niiden sukupuutot etenevät kiihtyvää tahtia elontuhon rinnalla: kielten kirjo korvautuu binäärikoodeilla, ja valtakielten hegemonia ahdistaa pienten kielten puhujia ja tutkijoita (esim. Heller & McElhinny 2017). Samalla kapitalistinen järjestelmä itsessään voidaan nähdä valtavana käännöskoneena (Tsing 2020), joka muuntaa kaiken marginaaleissaan, toisissa talousjärjestelmissä, syntyvän universaalikielelleen: lisäarvoksi. Käännökset ovat siis elimellinen osa sitä lisäarvoa tuottavaa koneistoa, joka samalla tuottaa ja uusintaa yhteiskunnallisia valtarakenteita (esim. Liu toim. 2000). Toisaalta kuten Barbara Cassin (2016) muistuttaa, kääntäminen – reittien etsiminen kielten ja merkkijärjestelmien välillä – pakottaa ottamaan moninaisuuden ja monimerkityksisyyden todesta ja mutkistaa heti paikalla ajatusta universaalista, oli tuo universaalikieli sitten yksinkertaistettu englanti, logos tai lisäarvo. Kääntäminen on siis myös toimintaa, joka vastustaa, varioi ja kumoaa – elää omaa elämäänsä. Niinpä kääntäminen on hedelmällinen paikka ajatella ja tehdä toisin kielessä välittyviä ja eläviä valtasuhteita. Tämä pinne on jälkikapitalistisen käännöstyön ytimessä.","PeriodicalId":290039,"journal":{"name":"Tiede & edistys","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2022-12-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Tiede & edistys","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.51809/te.125854","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Abstract
Moninaiset kielet, kulttuurit ja elämänmuodot sinnittelevät kapitalistisen järjestelmän pihtiotteessa. Niiden sukupuutot etenevät kiihtyvää tahtia elontuhon rinnalla: kielten kirjo korvautuu binäärikoodeilla, ja valtakielten hegemonia ahdistaa pienten kielten puhujia ja tutkijoita (esim. Heller & McElhinny 2017). Samalla kapitalistinen järjestelmä itsessään voidaan nähdä valtavana käännöskoneena (Tsing 2020), joka muuntaa kaiken marginaaleissaan, toisissa talousjärjestelmissä, syntyvän universaalikielelleen: lisäarvoksi. Käännökset ovat siis elimellinen osa sitä lisäarvoa tuottavaa koneistoa, joka samalla tuottaa ja uusintaa yhteiskunnallisia valtarakenteita (esim. Liu toim. 2000). Toisaalta kuten Barbara Cassin (2016) muistuttaa, kääntäminen – reittien etsiminen kielten ja merkkijärjestelmien välillä – pakottaa ottamaan moninaisuuden ja monimerkityksisyyden todesta ja mutkistaa heti paikalla ajatusta universaalista, oli tuo universaalikieli sitten yksinkertaistettu englanti, logos tai lisäarvo. Kääntäminen on siis myös toimintaa, joka vastustaa, varioi ja kumoaa – elää omaa elämäänsä. Niinpä kääntäminen on hedelmällinen paikka ajatella ja tehdä toisin kielessä välittyviä ja eläviä valtasuhteita. Tämä pinne on jälkikapitalistisen käännöstyön ytimessä.