Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti最新文献

{"title":"Päihteille raskausaikana altistuneet nuoret alttiita haasteille aikuistumisen kynnyksellä","authors":"Niina Nissinen","doi":"10.23990/sa.142307","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.142307","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"25 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-05-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140984224","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Affektiivinen ergonomia osana aivoterveellistä työtä","authors":"Kati Päätalo, Kaisa Hartikainen, Riikkaelina Susipolku, Laura Bordi, Mirva Kolonen","doi":"10.23990/sa.141573","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.141573","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"75 22","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-05-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140983117","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Strukturoitu arviointi lasten ja perheiden sosiaalityössä","authors":"Elina Aaltio","doi":"10.23990/sa.129753","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.129753","url":null,"abstract":"Asiakkaan tilannearviointia tehdään lasten ja perheiden sosiaalityössä useissa eri vaiheissa, etenkin palvelutarpeen arvioinnin ja lastensuojelutarpeen selvityksen yhteydessä, asiakkuuden käynnistyessä ja asiakassuunnitelmaa laadittaessa. Lapsi- ja perhesosiaalityön arvioinnissa ei Suomessa tyypillisesti käytetä strukturoituja arviointivälineitä, mutta tällaisia on kehitetty ja validoitu muissa maissa. Suomessa ainoaa tähän tarkoitukseen kehitettyä ja levitettyä strukturoitua arviointivälinettä, ARVOA©-menetelmää, ei ole aiemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lapsi- ja perhesosiaalityön työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä menetelmästä kahdessa organisaatiossa, joissa menetelmä on otettu tai pyritty ottamaan käyttöön. Tutkimusta varten keväällä 2022 toteutettiin kuusi fokusryhmähaastattelua, joihin osallistui yhteensä 27 työntekijää. Tutkittavat työskentelivät palvelutarpeen arvioinnissa, perhesosiaalityössä sekä lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita menetelmän käyttöönotosta, työntekijöiden arvioista menetelmän hyödyistä ja haitoista, menetelmän käyttöä edistäneistä ja estäneistä tekijöistä, sekä menetelmän kehittämistarpeista. Tulosten perusteella menetelmä ei ollut kummassakaan organisaatiossa rutiinikäytössä. Osa työntekijöistä ei käyttänyt menetelmää lainkaan, kun taas osa koki sen hyödylliseksi esimerkiksi keskusteluvälineenä tai muistilistana. Käyttöönottoa haittasi puutteellinen koulutus, tuki ja ohjeistus. Suurin osa haastatelluista näki arviointimenetelmässä sekä potentiaalista hyötyä että runsaasti kehittämistarpeita. Näiden ja aiempien tutkimustulosten perusteella sosiaalityön kehittämistyössä tulisi jatkossa panostaa menetelmien viimeistelyyn ja käyttöönoton valmisteluvaiheeseen ennen niiden levittämistä työntekijöiden käyttöön. Soveltuvilla arviointivälineillä voidaan huolellisesti käyttöönotettuina parantaa arvioinnin tarkkuutta ja laatua. Ensin on kuitenkin varmistuttava, että arviointiväline on sisällöllisesti perusteltu ja asiakastyössä käyttökelpoinen.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"05 4","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-05-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140984355","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Vammaispalvelujen asiakkaiden kohtaamat haasteet sähköisten palvelujen käytössä ja käytön tukemisessa onnistuminen - ammattilaisten näkökulma","authors":"Emma Kainiemi, Lotta Virtanen, Petra Saukkonen, Anu Kaihlanen, Anna Väre, Maria Valtokari, Päivi Nurmi-Koikkalainen, T. Heponiemi","doi":"10.23990/sa.127861","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.127861","url":null,"abstract":"Yhteiskunnallisten palvelujen siirtyessä yhä enemmän sähköisesti tarjottaviksi, on tärkeää kartoittaa vammaisten henkilöiden kohtaamia haasteita sähköisten palvelujen käytössä. Vammaispalvelujen ammattilaiset ovat keskeisessä roolissa havaitsemaan asiakkaiden sähköisten palvelujen käyttöön liittyviä haasteita ja tarjoamaan tarvittaessa tukea palvelujen käyttöön. Tämä tutkimus kartoitti ammattilaisten havaitsemia haasteita sekä selvitti asiakkaiden tukemisessa onnistumista ja onnistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä koronapandemian aikana.\u0000Tutkimusaineisto kerättiin vammaispalvelujen ammattilaisilta keväällä 2022. Poikkileikkaustutkimuksessa hyödynnettiin määrällisen aineiston ohella kyselylomakkeeseen annettuja laadullisia vastauksia. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä ja logistisella regressioanalyysillä.\u0000Tutkimukseen osallistui yhteensä 428 vammaispalvelujen ammattilaista (iän keskiarvo 46,0 vuotta; 85,5 % naisia). Ammattilaiset raportoivat havainneensa seuraavia haasteita asiakkaiden sähköisten palvelujen käytössä: toimintakyvyn rajoitteet, tarvittavien laitteiden ja verkkoyhteyksien puute, palvelujen esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät haasteet, kiinnostuksen puute, tuen riittämättömyys sekä tarve perinteisille lähipalveluille.\u0000Valtaosa oli sitä mieltä, että asiakkaiden tukemisessa ei onnistuttu hyvin. Asumispalveluissa työskentelevillä (OR 1,83 [95 % LV 1,14–2,93]) sekä koronapandemian takia toisiin työtehtäviin siirretyillä (OR 1,98 [95 % LV 1,05–3,74]) oli suurempi vetosuhde verrokkiryhmiin verrattuna näkemykselle siitä, että asiakkaiden sähköisten palvelujen käytön tukemisessa ei onnistuttu. Lisäksi niillä vammaispalvelujen ammattilaisilla, jotka eivät kokeneet kollegoidensa suhtautuvan myönteisesti sähköisiin palveluihin (OR 1,80 [95 % LV 1.05–3.07]) oli suurempi vetosuhde näkemykselle siitä, että tukemisessa ei onnistuttu.\u0000Vammaispalvelujen asiakkaiden sähköisten palvelujen käytössä kohtaamia haasteita voitaisiin vähentää muun muassa parantamalla tarvittavien tietoteknisten laitteiden ja apuvälineiden saatavuutta sekä palvelujen esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Organisaatioiden on tarjottava ammattilaisille koulutusta asiakkaiden sähköisten palvelujen käytön tukemisessa. Digitalisuudelle myönteinen työilmapiiri sekä ammattilaisten selkeä käsitys omasta roolistaan ja toimenkuvastaan ovat tärkeitä asiakkaiden sähköisten palvelujen käyttöön saaman tuen kannalta.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"26 4","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-05-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140984214","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa yhdenvertaisuus ja yksilöllisyys eivät lyö toisiaan poskelle","authors":"Tuovi Hakulinen, Marke Hietanen-Peltola","doi":"10.23990/sa.127142","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.127142","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"163 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139176253","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Työntekijöiden toimintakategoriat ”koronakaduilla”","authors":"Elina Virokannas","doi":"10.23990/sa.121821","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.121821","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa tarkastellaan kevättalvella 2020 puhjenneen koronapandemian merkityksiä matalan kynnyksen päihdetyölle ja työntekijöiden toimijuudelle Helsingissä. Rajoitusten sulkiessa palveluita useissa organisaatioissa siirryttiin tekemään asiakastyötä kaduille. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia toimintakategorioita rakentuu työntekijöiden reflektoidessa pandemian alkuvaiheen tapahtumia. Aineistona käytetään kaduille jalkautuneiden työntekijöiden kanssa syksyllä 2021 toteutettuja fokusryhmäkeskusteluita.\u0000 \u0000Tutkimuksen viitekehyksenä toimii etnometodologiseen tutkimussuuntaukseen nojaava kategoria-analyyttinen tulokulma. Toimintakategorialla viitataan niihin ominaisuuksiin ja piirteisiin, joita keskustelijat liittävät itseensä ja toisiinsa sekä muihin toimijoihin kuvailemiensa tapahtumien eri vaiheissa. Aineistoa on luokiteltu ensin kronologisesti etenevää aineistolähtöistä sisällönanalyysiä hyödyntämällä. Luokittelun pohjalta on muodostettu neljä teemaa: 1) alkuhämmennys ja uusien toimintatapojen luominen, 2) kadulle lähtö ja järjestäytyminen, 3) asiakaskunnan olosuhteet kadulla, 4) henkinen kuormittuneisuus muuttuneissa työskentelyolosuhteissa. Tämän jälkeen teemoja on tarkasteltu kategoria-analyyttisellä otteella.\u0000 \u0000Tuloksena esiteltävät työntekijöille rakentuvat toimintakategoriat olivat vastuuntuntoinen ammattilaisuus, eettismoraalinen yhteistoimijuus, hätään reagoiva rajallinen toimijuus ja väsynyt toimijuus. Aineistossa korostui luovaa ammattilaisuutta ja vastuuntuntoisuutta ilmentäviin toimintakategorioihin identifioituminen, mutta samanaikaisesti toimintamahdollisuuksien rajallisuus, arvostuksen puute ja voimien ehtyminen tulivat esiin.\u0000 \u0000Työntekijöiden henkisen kuormituksen tilaa tulisi tarkastella pidemmällä aikavälillä sekä pohtia keinoja matalan kynnyksen työn asianmukaiseen resurssointiin ja arvostuksen lisäämiseen. Yhteiskunnan valmiuksia kohdata kriisitilanteita tulisi jatkossa tarkastella monipuolisesti ja laatia toimintasuunnitelmat, jotka turvaisivat haavoittuvissa elämäntilanteissa olevien ihmisarvoisen elämän.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":" 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138994734","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kotiin annettavien palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuuden käytänteet – kyselytutkimus julkisille ja yksityisille palveluntuottajille","authors":"Heli Vaartio-Rajalin, Auvo Rauhala, Jaana Kalliokoski, Tuija Ikonen","doi":"10.23990/sa.122139","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.122139","url":null,"abstract":"Tutkimuksen tavoite oli kartoittaa kotihoidon (kotipalvelun, kotisairaanhoidon sekä kotisairaalahoidon) asiakas- ja potilasturvallisuuskäytänteitä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien parissa Suomessa. Webropol-kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2021-2022. Tutkimusjoukko kartoitettiin Valverin ja THL:n rekistereistä ja kysely osoitettiin kotihoito-organisaatioiden asiakas- tai potilasturvallisuusvastaaville henkilöille. Aineisto analysoitiin IBM:n SPSS-ohjelmalla, pääasiassa Fisherin testillä. Vastanneiden edustamista organisaatioista (n = 114) 48% tuotti sekä terveyden- että sosiaalihuollon palveluja ja 45% edusti julkisen ja yksityisen palveluntarjoajan yhteistyötä. Kotihoidon henkilöstö koostui perus- tai lähihoitajista ja sairaanhoitajista (AMK). Asiakas-potilasturvallisuussuunnitelma oli suurimmassa osassa (89%) organisaatioista, ja suunnitelman sisältö vastasi pääosin annettuja säädöksiä. Myös asiakas- tai potilasturvallisuuden vastuualueet oli niissä tavallisesti määritelty, mutta monelta osin tilastollisesti merkitsevästi useammin (p ≤ 0,001) julkisissa kuin yksityisissä palveluntuottajaorganisaatioissa. Kotihoidon asiakkaiden tai potilaiden ja heidän omaistensa osallistuminen turvallisuustyöhön mahdollistettiin pääasiassa yksilötason keinoin, kollektiiviset menettelyt olivat harvinaisempia. Tässä aineistossa kotihoidon asiakas- ja potilasturvallisuuskäytänteet vaikuttivat rakenteiltaan noudattavan pääosin lakien vaatimuksia, etenkin julkisissa palveluntuottajaorganisaatioissa. Kotihoidon turvallisuusprosesseja on kuitenkin syytä pohtia valtakunnallisesti nyt, kun sote-integraatio edellyttää yhtenäistä asiakas- ja potilasturvallisuustyötä: miten asiakas- tai potilasturvallisuussuunnitelmissa huomioidaan turvallisuuden ulottuvuudet, palvelunsaajien osallisuus ja eri tahojen yhteistyö turvallisuuden varmentamisessa.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"43 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139176043","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kuntien kokonaisulkoistusten kustannusvaikutukset: rekisteriaineistoon perustuva analyysi","authors":"Lotta Jokimies, Mervi Rantsi, M. Linna","doi":"10.23990/sa.122450","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.122450","url":null,"abstract":"Terveyspalvelujen ulkoistaminen on lisääntynyt viime vuosina, mutta ulkoistamisen kustannusvaikutuksista on vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eroavatko kokonaisulkoistaneiden kuntien terveyspalvelujen standardi- tai nettokäyttökustannukset palvelut omana tuotantona tuottavien kuntien kustannuksista.\u0000 \u0000Tutkimus perustuu Suomen akatemian STN IMPRO-tutkimusprojektin rekisteriaineistoon, joka sisältää tiedot kuntien terveyspalvelujen käytöstä, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannan tietoihin kuntien nettokäyttökustannuksista. Tutkimuksessa verrattiin useiden aikajaksojen difference-in-differences -menetelmän avulla kokonaisulkoistuksen vuosina 2016–2018 tehneiden kuntien (n=14) terveyspalvelujen standardi- ja nettokäyttökustannuksia verrokkikuntien (n=218) vastaaviin kustannuksiin. Valitun menetelmän avulla voitiin arvioida ulkoistuksen vaikutuksia kunnissa, joissa ulkoistaminen on alkanut eri vuosina. \u0000 \u0000Kokonaisulkoistuksella ei ollut vaikutusta perusterveydenhuollon standardikustannuksiin (59,0 €/asukas, p=0,296), mutta perusterveydenhuollon nettokäyttökustannukset laskivat (-154,9 €/asukas, p=0,001) verrattuna oman tuotannon kuntiin. Erikoissairaanhoidon standardikustannukset laskivat (-96,4 €/asukas, p=0,027), mutta nettokäyttökustannukset eivät muuttuneet (38,7 €/asukas, p=0,373). Terveystoimen standardikustannuksissa (37,4 €/asukas, p= 0,621) tai nettokäyttökustannuksissa (-116,1 €/asukas, p=0,108) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.\u0000 \u0000Kokonaisulkoistuksen tehneiden kuntien erikoissairaanhoidon käytön kokonaismäärä standardikustannuksina mitattuna laski, mutta tämä ei näkynyt nettokäyttökustannuksissa. Kokonaisulkoistuksen tehneiden kuntien perusterveydenhuollon nettokäyttökustannukset asukasta kohden puolestaan laskivat vaikka käytön määrä ei muuttunut. Tutkimuksessa havaittujen palvelujen käytön määrän ja niitä vastaavien nettokustannusten poikkeamien taustalla olevien tekijöiden selvittäminen edellyttää jatkotutkimuksia.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":" 35","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138963407","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Päihde- ja riippuvuushuollon kipupisteet:","authors":"P. Rantala, Matilda Hellman, Anna Alanko","doi":"10.23990/sa.121978","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.121978","url":null,"abstract":"Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tuonut suomalaisen päihde- ja riippuvuushuollon siirtymävaiheeseen. Tässä artikkelissa kartoitamme asiantuntijoiden ja ammattilaisten näkemyksiä päihde- ja riippuvuushuollon nykytilasta. Olemme analysoineet Riippuvuuskysely 2020 -tutkimuksessa kerättyä laadullista aineistoa aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tarkastelun teoreettisena viitekehyksenä on keskustelu hyvinvointivaltion vastuusta ja hyvinvointivaltion vastuuvelvollisuuden käsite.\u0000Analyysin perusteella päihdehuollon vastuuvelvollisuuden toteutumisessa hahmottuu kaksi kipupistettä: (i) järjestelmän työnjakoon ja sisäisiin rooleihin liittyvät haasteet sekä (ii) saavutettavuuteen ja järjestelmän valmiuksiin liittyvät haasteet.\u0000Kyselyn osallistujat korostivat moniammatillisuuden ja toimivan tehtäväjaon varmistamista, korjaavien ja ennaltaehkäisevien palveluiden tasapainoa ja ennaltaehkäisyn merkitystä. He kaipasivat myös palveluiden jakautumisen riskin tiedostamista ja huomioimista. Käsitys hyvinvointiyhteiskunnan vastuuvelvollisuudesta näyttäytyy suurena taustavaikuttajana: kyselyn vastaajat painottavat hyvinvointipluralismin arvoja ja järjestelmän valmiutta käsitellä universalismin ja partikularismin välistä jännitettä. Päihde- ja riippuvuushuollon vastuita osallistujat pohtivat monitahoisesti, muun muassa oikeudenmukaisuuden perspektiivistä ja valottamalla sosiaali- ja terveysalojen keskenään kilpailevia näkemyksiä.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":" 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138994664","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Vuosien takaa","authors":"P. Puska","doi":"10.23990/sa.141738","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.141738","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"94 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139174504","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}