Strukturoitu arviointi lasten ja perheiden sosiaalityössä

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2024-05-13 DOI:10.23990/sa.129753

Elina Aaltio

{"title":"Strukturoitu arviointi lasten ja perheiden sosiaalityössä","authors":"Elina Aaltio","doi":"10.23990/sa.129753","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Asiakkaan tilannearviointia tehdään lasten ja perheiden sosiaalityössä useissa eri vaiheissa, etenkin palvelutarpeen arvioinnin ja lastensuojelutarpeen selvityksen yhteydessä, asiakkuuden käynnistyessä ja asiakassuunnitelmaa laadittaessa. Lapsi- ja perhesosiaalityön arvioinnissa ei Suomessa tyypillisesti käytetä strukturoituja arviointivälineitä, mutta tällaisia on kehitetty ja validoitu muissa maissa. Suomessa ainoaa tähän tarkoitukseen kehitettyä ja levitettyä strukturoitua arviointivälinettä, ARVOA©-menetelmää, ei ole aiemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lapsi- ja perhesosiaalityön työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä menetelmästä kahdessa organisaatiossa, joissa menetelmä on otettu tai pyritty ottamaan käyttöön. Tutkimusta varten keväällä 2022 toteutettiin kuusi fokusryhmähaastattelua, joihin osallistui yhteensä 27 työntekijää. Tutkittavat työskentelivät palvelutarpeen arvioinnissa, perhesosiaalityössä sekä lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita menetelmän käyttöönotosta, työntekijöiden arvioista menetelmän hyödyistä ja haitoista, menetelmän käyttöä edistäneistä ja estäneistä tekijöistä, sekä menetelmän kehittämistarpeista. Tulosten perusteella menetelmä ei ollut kummassakaan organisaatiossa rutiinikäytössä. Osa työntekijöistä ei käyttänyt menetelmää lainkaan, kun taas osa koki sen hyödylliseksi esimerkiksi keskusteluvälineenä tai muistilistana. Käyttöönottoa haittasi puutteellinen koulutus, tuki ja ohjeistus. Suurin osa haastatelluista näki arviointimenetelmässä sekä potentiaalista hyötyä että runsaasti kehittämistarpeita. Näiden ja aiempien tutkimustulosten perusteella sosiaalityön kehittämistyössä tulisi jatkossa panostaa menetelmien viimeistelyyn ja käyttöönoton valmisteluvaiheeseen ennen niiden levittämistä työntekijöiden käyttöön. Soveltuvilla arviointivälineillä voidaan huolellisesti käyttöönotettuina parantaa arvioinnin tarkkuutta ja laatua. Ensin on kuitenkin varmistuttava, että arviointiväline on sisällöllisesti perusteltu ja asiakastyössä käyttökelpoinen.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"05 4","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2024-05-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23990/sa.129753","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Asiakkaan tilannearviointia tehdään lasten ja perheiden sosiaalityössä useissa eri vaiheissa, etenkin palvelutarpeen arvioinnin ja lastensuojelutarpeen selvityksen yhteydessä, asiakkuuden käynnistyessä ja asiakassuunnitelmaa laadittaessa. Lapsi- ja perhesosiaalityön arvioinnissa ei Suomessa tyypillisesti käytetä strukturoituja arviointivälineitä, mutta tällaisia on kehitetty ja validoitu muissa maissa. Suomessa ainoaa tähän tarkoitukseen kehitettyä ja levitettyä strukturoitua arviointivälinettä, ARVOA©-menetelmää, ei ole aiemmin tutkittu. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lapsi- ja perhesosiaalityön työntekijöiden kokemuksia ja näkemyksiä menetelmästä kahdessa organisaatiossa, joissa menetelmä on otettu tai pyritty ottamaan käyttöön. Tutkimusta varten keväällä 2022 toteutettiin kuusi fokusryhmähaastattelua, joihin osallistui yhteensä 27 työntekijää. Tutkittavat työskentelivät palvelutarpeen arvioinnissa, perhesosiaalityössä sekä lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa. Tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita menetelmän käyttöönotosta, työntekijöiden arvioista menetelmän hyödyistä ja haitoista, menetelmän käyttöä edistäneistä ja estäneistä tekijöistä, sekä menetelmän kehittämistarpeista. Tulosten perusteella menetelmä ei ollut kummassakaan organisaatiossa rutiinikäytössä. Osa työntekijöistä ei käyttänyt menetelmää lainkaan, kun taas osa koki sen hyödylliseksi esimerkiksi keskusteluvälineenä tai muistilistana. Käyttöönottoa haittasi puutteellinen koulutus, tuki ja ohjeistus. Suurin osa haastatelluista näki arviointimenetelmässä sekä potentiaalista hyötyä että runsaasti kehittämistarpeita. Näiden ja aiempien tutkimustulosten perusteella sosiaalityön kehittämistyössä tulisi jatkossa panostaa menetelmien viimeistelyyn ja käyttöönoton valmisteluvaiheeseen ennen niiden levittämistä työntekijöiden käyttöön. Soveltuvilla arviointivälineillä voidaan huolellisesti käyttöönotettuina parantaa arvioinnin tarkkuutta ja laatua. Ensin on kuitenkin varmistuttava, että arviointiväline on sisällöllisesti perusteltu ja asiakastyössä käyttökelpoinen.

查看原文本刊更多论文

儿童和家庭社会工作中的结构化评估

在儿童和家庭社会工作中，服务对象的情况需要在不同阶段进行评估，特别是在评估服务需求和儿童保护需求时、在个案开始时以及在制定服务对象计划时。在芬兰，结构化评估工具通常不用于儿童和家庭社会工作评估，但其他国家已经开发并验证了这些工具。芬兰为此目的开发和推广的唯一一种结构化评估工具--ARVOA© 方法，此前尚未进行过研究。本研究考察了已经采用或正在寻求采用该方法的两家机构的儿童和家庭社会工作者的经验和看法。在这项研究中，我们于 2022 年春季进行了六次焦点小组访谈，共有 27 名工作人员参加。受访者从事服务需求评估、家庭社会工作以及儿童保护门诊和寄养工作。研究对该方法的介绍、工作人员对该方法利弊的评估、促进和阻碍使用该方法的因素以及该方法的发展需求感兴趣。结果表明，该方法在两家公司都没有得到常规使用。一些员工根本不使用该方法，而另一些员工则认为该方法很有用，例如可用作讨论工具或核对表。缺乏培训、支持和指导阻碍了该方法的使用。大多数受访者认为，这种方法既有潜在的好处，也有很大的改进空间。根据这些和以前的研究结果，今后的社会工作发展工作应侧重于最后确定方法，并在向工作者传播之前为采用这些方法做好准备。适当的评估工具，只要认真实施，就能提高评估的准确性和质量。但是，首先必须确保评估工具在实质上是合理的，并可用于服务对象的工作。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti

自引率

0.00%

发文量