Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti最新文献_第3页

Siviilisäätyryhmittäiset erot sydän- ja verisuonitaudeissa 按婚姻状况分组的心血管疾病差异

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-12-18 DOI: 10.23990/sa.127534

K. Silventoinen

{"title":"Siviilisäätyryhmittäiset erot sydän- ja verisuonitaudeissa","authors":"K. Silventoinen","doi":"10.23990/sa.127534","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.127534","url":null,"abstract":"Yhteiskunnan monimuotoistuminen on johtanut avioliittoisuuden vähenemiseen ja avoliittojen, eronneisuuden ja yksinasumisen lisääntymiseen. Naimattomilla ja eronneilla on sekä korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin että kuolla sairastumisen jälkeen kuin avioliitossa olevilla. Myös avoliitossa asuvilla sairastumisriski on korkeampi, mikä todennäköisesti heijastaa avoliittojen suurempaa heterogeenisuutta liittomuotona verrattuna avioliittoihin. Siviilisäätyryhmittäiset erot sairastuvuudessa ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana sekä miehillä että naisilla. Erojen kasvu on kuitenkin ollut voimakkaampaa naisilla ja nykyään siviilisäätyryhmittäiset erot ovat yhtä suuria molemmilla sukupuolilla. Eronneiden ja avoliitossa asuvien huonompi sosioekonominen asema selittää osan eroista, mutta sosioekonomisten tekijöiden vakioiminen ei selitä eroja kokonaan. Lisäksi vastaavia eroja voitiin havaita sisarusten välillä, mikä osoittaa, että lapsuuden kotitausta ei selitä näitä eroja. Erojen taustalla vaikuttavat todennäköisesti sekä terveyskäyttäytyminen että psyykkiset tekijät ja ne johtuvat sekä valikoitumisesta että puolison suojaavasta vaikutuksesta. Puolison kuolema voi myös akuutisti nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä erityisesti miehillä. Kuitenkin kausaalisten suhteiden selvittäminen edellyttää lisää tutkimusta. Pitkäaikainen parisuhde sekä suojaa ihmistä sairastumiselta että tukee ihmistä sairastumisen jälkeen. Yksinasuvat tulisikin tunnistaa sekä terveydenhuollossa että yhteiskuntapolitiikassa ryhmäksi, joka voi tarvita erityistä tukea.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"111 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139175184","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Haitalliset lapsuudenkokemukset ja lapsuusperheen sosioekonominen asema nuorten itsensä vahingoittamista ennustavina tekijöinä 预测青少年自我伤害的不良童年经历和童年家庭社会经济地位

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-12-18 DOI: 10.23990/sa.130555

Joonas Pitkänen

引用次数: 0

Aurinkosuojautuminen 16–20-vuotiaiden nuorten kokemana 16-20 岁青少年的防晒经验

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-12-18 DOI: 10.23990/sa.120562

Laura Mikkola, Anne Höytö, Marjorita Sormunen

{"title":"Aurinkosuojautuminen 16–20-vuotiaiden nuorten kokemana","authors":"Laura Mikkola, Anne Höytö, Marjorita Sormunen","doi":"10.23990/sa.120562","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.120562","url":null,"abstract":"Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata 16–20-vuotiaiden suomalaisnuorten aurinkosuojautumista. Tutkimus liittyy valtakunnalliseen nuorten aurinkosuojautumiskampanjaan, jota ovat yhteistyössä toteuttaneet Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Syöpäjärjestöt sekä Itä-Suomen yliopisto. Tutkimusaineisto muodostuu yhdentoista nuoren yksilöhaastatteluista (n=11) ja se kerättiin kaksivaiheisesti; nuorten aurinkosuojautumiskampanjan suunnitteluvaiheessa vuonna 2020 sekä kampanjan jatkuessa joulukuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana. Tutkimuksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan nuoret suojautuivat auringolta pääasiassa aurinkovoiteella, päähineellä ja olemalla varjossa. Nuorten aurinkosuojautumiseen vaikuttivat aurinkoon ja auringon ottamiseen liittyvät asenteet, aurinkoon ja auringon terveysvaikutuksiin liittyvät tiedot sekä muut tekijät, kuten esimerkiksi aikaan ja paikkaan liittyvät tekijät, sosiaalinen verkosto sekä käsitykset ihon palamisesta. Aurinkoon liittyvät tiedot vaikuttivat nuorten suojautumiseen, mutta varsin hyvätkään tiedot eivät taanneet riittävää aurinkosuojautumista, sillä nuorten oli vaikeaa nähdä ihosyövän koskettavan heitä itseään. Nuorten mukaan aurinkosuojautumista olisi mahdollista edistää puhumalla aiheesta enemmän ja lisäämällä nuorten auringon haittoihin ja aurinkosuojautumiseen liittyvää tietoa niin kouluissa kuin sosiaalisessa mediassakin. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nuorten aurinkosuojautumiseen liittyvän tiedon lisäämisessä sekä suunniteltaessa valtakunnallisia kampanjoita, joilla on mahdollista edistää nuorten terveyden kannalta turvallisempaa aurinkosuojautumista.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"42 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139175076","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Haavoittuvuuden etiikka hoidossa ja kliinisessä tutkimuksessa 治疗和临床研究中的脆弱性伦理

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-12-18 DOI: 10.23990/sa.129113

Oskar Lindholm, Sakari Karjalainen, Veikko Launis

{"title":"Haavoittuvuuden etiikka hoidossa ja kliinisessä tutkimuksessa","authors":"Oskar Lindholm, Sakari Karjalainen, Veikko Launis","doi":"10.23990/sa.129113","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.129113","url":null,"abstract":"Haavoittuvuutta on perinteisesti kuvattu sekä yksilöön että ryhmään tai ihmisyhteisöön liittyvänä ominaisuutena. Haavoittuvina ryhminä on pidetty esimerkiksi pakolaisia, eri tavoin vammaisia ja vakavasti sairastuneita. Haavoittuvuutta pidetään tärkeänä ilmiönä, mutta itse käsitteen määritteleminen teoreettisesti tyydyttävällä ja käytäntöön soveltuvalla tavalla on osoittautunut vaikeaksi. Haavoittuviksi määriteltyjen ihmisten tai ryhmien kuvaukset ovat usein joko rajauksiltaan epämääräisiä tai liian laajoja ja kategorisia. Määrittelemme tässä artikkelissa haavoittuvuuden tavalla, joka ratkaisee aiempiin määritelmiin liittyviä ongelmia ja jota voidaan käytännössä hyödyntää terveydenhuollossa ja lääketieteellisessä tutkimuksessa väärinkohtelun välttämiseksi ja haittojen minimoimiseksi. Esittelemme ihmisarvon kunnioittamisen vaatimukselle rakentuvan periaate-etiikan näkökulmasta keskitason moraaliperiaatteita täydentävän haavoittuvuuden periaatteen. Se määrittelee terveydenhuollon toimijoille velvollisuuden pyrkiä tunnistamaan potilaan haavoittuvuus ja ehkäisemään tälle mahdollisesti koituvia haittoja.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"108 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138995066","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Hälsolitteracitet och dess samband med motions- och idrottsvanor och subjektiv hälsa bland finlandssvenska studerande på andra stadiet 芬兰-瑞典高中生的健康素养及其与锻炼和运动习惯及主观健康的关系。

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-12-18 DOI: 10.23990/sa.115979

Hanna Paasio, Eva Roos, Leena Paakkari, Lee Martin, Sami Kokko, Nina Simonsen

{"title":"Hälsolitteracitet och dess samband med motions- och idrottsvanor och subjektiv hälsa bland finlandssvenska studerande på andra stadiet","authors":"Hanna Paasio, Eva Roos, Leena Paakkari, Lee Martin, Sami Kokko, Nina Simonsen","doi":"10.23990/sa.115979","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.115979","url":null,"abstract":"I den här studien studerades hälsolitteracitetens samband med motions- och idrottsvanor och subjektiv hälsa bland studerande i svenskspråkiga gymnasier och yrkesskolor i Finland.\u0000Som datamaterial användes nationella LIITU-studien som ordnades för första gången bland studerande i finsk- och svenskspråkiga gymnasier och yrkesskolor på våren och hösten 2020 när covid-19-pandemin pågick. Data insamlades med en elektronisk enkät som studerandena fyllde i under skoltid. Enkäten innehöll frågor om hälsolitteracitet samt fysisk, psykisk och social hälsa. Hälsolitteracitet mättes med validerade mätinstrumentet Health Literacy for School-Aged Children (HLSAC), som bestod av 10 påståenden gällande teoretiska och praktiska färdigheter, kritiskt tänkande, självkännedom och etiskt ansvar. Nivån av hälsolitteracitet bestämdes utgående från validerade poänggränser.\u0000Som statistiska analysmetoder användes Mann-Whitney U -test, chi2-test och logistiska regressionsanalyser.\u0000Sammanlagt deltog 887 svenskspråkiga studerande. Hälsolitteraciteten var högre bland kvinnorna jämfört med männen, gymnasiestuderande jämfört med yrkesstuderande och på våren jämfört med hösten. De som hade hög hälsolitteracitet uppnådde i högre grad motionsrekommendationerna, hade bättre självskattad hälsa och upplevde psykiska besvär mer sällan jämfört med de som hade lägre hälsolitteracitet. Bland männen associerade hälsolitteracitet också positivt med regelbundet och aktivt idrottande i idrottsförening.\u0000Resultaten stöder tidigare forskningsresultat om hälsolitteracitetens väsentliga betydelse i främjande av individers välmående. Pandemiåret gav unika infallsvinklar i ämnesområdet. För att minska på skillnader i hälsa mellan olika befolkningsgrupper är det viktigt att i framtiden forska mera i ämnesområdet samt kartlägga vilken roll till exempel skolor och idrottsföreningar har i jämlikt främjande av hälsolitteracitet.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"100 6","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138995406","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Tietopaketti vieraannuttamisesta ammattilaisille 面向专业人员的疏离信息包

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-12-18 DOI: 10.23990/sa.131689

Pekka Pere

引用次数: 0

Tubettajat nuorten mielenterveyden vertaistukijoina sosiaalisessa mediassa – Mitä ja miten tutkia, ja kenen kanssa? 作为社交媒体中心理健康同伴支持者的推特用户--研究什么、如何研究、与谁研究？

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-12-18 DOI: 10.23990/sa.127436

Meri Kulmala, Pirjo Lindfors, Jaakko Peltonen, Virve Pekurinen, Tuula Nygård, Anna-Maija Multas, Katja Joronen

引用次数: 0

Katsaus kuluneeseen juhlavuoteen 过去周年回顾

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-12-18 DOI: 10.23990/sa.141821

M. Kaarakainen, Jenna Grundström

引用次数: 0

Onko oppimisen, kielellisten tai sosiaaliskommunikatiivisten taitojen vaikeuksilla yhteyttä palveluskelpoisuusluokkaan kutsunnoissa? – Nuoret Pohjoisessa tutkimus 学习、语言或社会沟通能力方面的困难是否与征兵资格等级有关？

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-12-18 DOI: 10.23990/sa.121975

Jan Silvala, Anneli Yliherva, Anja Taanila, Raija Korpelainen, Tuula Hurtig

{"title":"Onko oppimisen, kielellisten tai sosiaaliskommunikatiivisten taitojen vaikeuksilla yhteyttä palveluskelpoisuusluokkaan kutsunnoissa? – Nuoret Pohjoisessa tutkimus","authors":"Jan Silvala, Anneli Yliherva, Anja Taanila, Raija Korpelainen, Tuula Hurtig","doi":"10.23990/sa.121975","DOIUrl":"https://doi.org/10.23990/sa.121975","url":null,"abstract":"Onko oppimisen, kielellisten tai sosiaaliskommunikatiivisten taitojen vaikeuksilla yhteyttä palveluskelpoisuusluokkaan kutsunnoissa? Sosiaalinen kanssakäyminen vaatii riittäviä puheen tuottamisen ja ymmärtämisen taitoja, mutta myös pragmaattisia taitoja kielen käytössä eri sosiaalisissa konteksteissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko oppimiseen liittyvillä, kielellisillä tai sosiaaliskommunikatiivisilla taidoilla yhteys palveluskelpoisuusluokkaan sijoittumiseen Puolustusvoimien kutsunnoissa ja ovatko haasteet kyseisillä taitoalueilla yhteydessä palveluksesta vapauttamiseen tai sen lykkääntymisen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella syksyllä 2014 Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Lapin ja Ylä-Lapin alueiden Puolustusvoimien kutsuntoihin osallistuneilta 18-vuotiailta nuorilta miehiltä (n = 2614). Oppimisen taidoista lukemisen ja kirjoittamisen, kielellisistä taidoista puheen ymmärtämisen ja sosiaaliskommunikatiivisten vaikeuksien sekä palveluksesta vapauttamisen tai sen lykkääntymisen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Tulosten perusteella näyttää, että haasteet kyseisillä taitoalueilla ovat voineet olla varusmiespalveluksesta vapautuksen tai lykkäyksen taustalla, vaikka oppimisen, kielellisten tai sosiaaliskommunikatiivisten taitojen vaikeudet eivät itsessään ole riittävä syy vapautukselle tai lykkäykselle. Oppimisen, kielellisten ja sosiaaliskommunikatiivisten taitojen vaikeudet tulisi huomioida kutsunnoissa, sillä niillä voi olla vaikutusta varusmiespalveluksessa menestymiseen. Tulevaisuudessa on tärkeä selvittää kielellisten ja sosiaaliskommunikatiivisten vaikeuksien vaikutuksia palveluskelpoisiksi luokiteltujen miesten varusmiespalvelukseen sekä mahdollisia mekanismeja näiden vaikeuksien ja vapautuksen tai lykkäämisen taustalla.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"146 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139173414","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Kustannusvaikuttavuuden kynnysarvo terveydenhuoltoa koskevassa päätöksenteossa 医疗决策的成本效益阈值

Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti Pub Date : 2023-09-27 DOI: 10.23990/sa.122742

Eila Kankaanpää, Elisa Rissanen

引用次数: 0