Heli Vaartio-Rajalin, Auvo Rauhala, Jaana Kalliokoski, Tuija Ikonen
{"title":"Kotiin annettavien palveluiden asiakas- ja potilasturvallisuuden käytänteet – kyselytutkimus julkisille ja yksityisille palveluntuottajille","authors":"Heli Vaartio-Rajalin, Auvo Rauhala, Jaana Kalliokoski, Tuija Ikonen","doi":"10.23990/sa.122139","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Tutkimuksen tavoite oli kartoittaa kotihoidon (kotipalvelun, kotisairaanhoidon sekä kotisairaalahoidon) asiakas- ja potilasturvallisuuskäytänteitä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien parissa Suomessa. Webropol-kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2021-2022. Tutkimusjoukko kartoitettiin Valverin ja THL:n rekistereistä ja kysely osoitettiin kotihoito-organisaatioiden asiakas- tai potilasturvallisuusvastaaville henkilöille. Aineisto analysoitiin IBM:n SPSS-ohjelmalla, pääasiassa Fisherin testillä. Vastanneiden edustamista organisaatioista (n = 114) 48% tuotti sekä terveyden- että sosiaalihuollon palveluja ja 45% edusti julkisen ja yksityisen palveluntarjoajan yhteistyötä. Kotihoidon henkilöstö koostui perus- tai lähihoitajista ja sairaanhoitajista (AMK). Asiakas-potilasturvallisuussuunnitelma oli suurimmassa osassa (89%) organisaatioista, ja suunnitelman sisältö vastasi pääosin annettuja säädöksiä. Myös asiakas- tai potilasturvallisuuden vastuualueet oli niissä tavallisesti määritelty, mutta monelta osin tilastollisesti merkitsevästi useammin (p ≤ 0,001) julkisissa kuin yksityisissä palveluntuottajaorganisaatioissa. Kotihoidon asiakkaiden tai potilaiden ja heidän omaistensa osallistuminen turvallisuustyöhön mahdollistettiin pääasiassa yksilötason keinoin, kollektiiviset menettelyt olivat harvinaisempia. Tässä aineistossa kotihoidon asiakas- ja potilasturvallisuuskäytänteet vaikuttivat rakenteiltaan noudattavan pääosin lakien vaatimuksia, etenkin julkisissa palveluntuottajaorganisaatioissa. Kotihoidon turvallisuusprosesseja on kuitenkin syytä pohtia valtakunnallisesti nyt, kun sote-integraatio edellyttää yhtenäistä asiakas- ja potilasturvallisuustyötä: miten asiakas- tai potilasturvallisuussuunnitelmissa huomioidaan turvallisuuden ulottuvuudet, palvelunsaajien osallisuus ja eri tahojen yhteistyö turvallisuuden varmentamisessa.","PeriodicalId":256380,"journal":{"name":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","volume":"43 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23990/sa.122139","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
Abstract
Tutkimuksen tavoite oli kartoittaa kotihoidon (kotipalvelun, kotisairaanhoidon sekä kotisairaalahoidon) asiakas- ja potilasturvallisuuskäytänteitä julkisten ja yksityisten palveluntuottajien parissa Suomessa. Webropol-kysely toteutettiin vuodenvaihteessa 2021-2022. Tutkimusjoukko kartoitettiin Valverin ja THL:n rekistereistä ja kysely osoitettiin kotihoito-organisaatioiden asiakas- tai potilasturvallisuusvastaaville henkilöille. Aineisto analysoitiin IBM:n SPSS-ohjelmalla, pääasiassa Fisherin testillä. Vastanneiden edustamista organisaatioista (n = 114) 48% tuotti sekä terveyden- että sosiaalihuollon palveluja ja 45% edusti julkisen ja yksityisen palveluntarjoajan yhteistyötä. Kotihoidon henkilöstö koostui perus- tai lähihoitajista ja sairaanhoitajista (AMK). Asiakas-potilasturvallisuussuunnitelma oli suurimmassa osassa (89%) organisaatioista, ja suunnitelman sisältö vastasi pääosin annettuja säädöksiä. Myös asiakas- tai potilasturvallisuuden vastuualueet oli niissä tavallisesti määritelty, mutta monelta osin tilastollisesti merkitsevästi useammin (p ≤ 0,001) julkisissa kuin yksityisissä palveluntuottajaorganisaatioissa. Kotihoidon asiakkaiden tai potilaiden ja heidän omaistensa osallistuminen turvallisuustyöhön mahdollistettiin pääasiassa yksilötason keinoin, kollektiiviset menettelyt olivat harvinaisempia. Tässä aineistossa kotihoidon asiakas- ja potilasturvallisuuskäytänteet vaikuttivat rakenteiltaan noudattavan pääosin lakien vaatimuksia, etenkin julkisissa palveluntuottajaorganisaatioissa. Kotihoidon turvallisuusprosesseja on kuitenkin syytä pohtia valtakunnallisesti nyt, kun sote-integraatio edellyttää yhtenäistä asiakas- ja potilasturvallisuustyötä: miten asiakas- tai potilasturvallisuussuunnitelmissa huomioidaan turvallisuuden ulottuvuudet, palvelunsaajien osallisuus ja eri tahojen yhteistyö turvallisuuden varmentamisessa.