KuntoutusPub Date : 2024-04-02DOI: 10.37451/kuntoutus.144682
Katja Kokkinen, Maaret Rutanen, Tiia Luotojoki
{"title":"Pelaamalla hyvinvointia?","authors":"Katja Kokkinen, Maaret Rutanen, Tiia Luotojoki","doi":"10.37451/kuntoutus.144682","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.144682","url":null,"abstract":"Monet huolestuttavat kehityskulut, kuten yksinäisyys ja huoli tulevaisuudesta, nousevat esiin työelämän ja opintojen ulkopuolella olevia nuoria ja nuoria aikuisia koskevissa tutkimuksissa. Samaan aikaan digipelaaminen on yleistynyt. Pelaamista ei kuitenkaan vielä hyödynnetä palveluissa motivoinnin tukena tai työmenetelmänä. Tämän kirjoituksen tavoitteena on kuvata digipelivalmennukseen yhdistetyn hyvinvointivalmennuksen toteuttamista, siitä saatuja kokemuksia sekä valmennukseen osallistuneiden NEET-nuorten (n = 48) tavoitteita valmennukselle ja niiden saavuttamista. Artikkelin aineisto koostuu puolistrukturoiduista alku- ja loppuhaastatteluista, jotka analysoitiin laadullisin menetelmin. Kaikilla valmennuksiin osallistuneilla oli haasteita elämäntavoissaan, ja suurin osa asetti valmennukselle hyvinvointiaan koskevan tavoitteen. Aineistosta tunnistettiin kolme erilaista ryhmää tavoitteiden saavuttamisen ja oman toiminnan osalta: toimijat, pohtijat ja epäröijät. Pelivalmennus ja yhdessä pelaaminen motivoi heitä kaikkia osallistumaan ja sitoutumaan ryhmään. Merkitykselliseksi koettiin huomion kiinnittäminen arjen valintoihin ja onnistumisen kokemukset myös pelattaessa. Tällaisella nykykulttuurin mukaisella mielekkäällä toiminnalla voisi olla jatkossa mahdollisuuksia tavoittaa ja saada NEET-nuoria osallistumaan hyvinvointia tukevaan toimintaan. Ongelmakeskeistä pelipuhetta olisi syytä kääntää kohti pelaamisen tarjoamia mahdollisuuksia.","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"29 12","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140752957","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
KuntoutusPub Date : 2023-12-18DOI: 10.37451/kuntoutus.142111
Timo Ilomäki, Jouni Puumalainen, Heikki Huttunen, Katri Laukkanen, Toni Yli-Sirniö
{"title":"Digiosallisuutta ja hyvinvointia Etelä-Savossa","authors":"Timo Ilomäki, Jouni Puumalainen, Heikki Huttunen, Katri Laukkanen, Toni Yli-Sirniö","doi":"10.37451/kuntoutus.142111","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.142111","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":" 7","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138963546","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
KuntoutusPub Date : 2023-12-18DOI: 10.37451/kuntoutus.142108
Laura Lahti, Hanna Ojala, Ilkka Pietilä
{"title":"Virtsankarkailu, arki ja elämänlaatu","authors":"Laura Lahti, Hanna Ojala, Ilkka Pietilä","doi":"10.37451/kuntoutus.142108","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.142108","url":null,"abstract":"Tutkimuksen lähtökohdat: Eturauhassyöpä ja sen aktiivihoidot aiheuttavat usein pitkäaikaisia tai pysyviä virtsatieoireita, kuten virtsankarkailua, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja ärsytysoireita. Oireet saattavat jatkua, vaikka syöpä olisikin jo parantunut. Virtsatieoireet heikentävät elämänlaatua merkittävästi ja niihin liittyy usein potilailla häpeää. Tutkimme tässä artikkelissa eturauhassyöpähoidoissa olleiden kokemuksia virtsatieoireiden kanssa elämisestä ja niihin sopeutumisesta arjessa. Tavoitteenamme on lisätä ymmärrystä virtsatieoireiden kanssa elämisestä, jotta elämänlaatuvaikutukset voitaisiin huomioida aiempaa paremmin osana eturauhassyöpäpotilaan kuntoutusta. \u0000Aineisto ja menetelmät: Aineisto koostui 31 eturauhassyöpähoidoissa olleen miehen yksilöhaastattelusta, jotka analysoitiin teema-analyysin avulla. \u0000 Tulokset: Tutkimukseen osallistuvat olivat joutuneet tekemään monenlaisia muutoksia arkielämän käytännöissään saadakseen jokapäiväisen elämänsä sujumaan virtsatieoireista huolimatta. Muutokset liittyivät muuttuviin virtsaamisen rytmeihin, vessojen sijaintien kartoittamiseen, apuvälineiden ja uusien virtsaamisen tapojen haltuunottoon sekä sosiaalisten tilanteiden hallintaan. \u0000Päätelmät: Eturauhassyöpää sairastaneiden subjektiiviset kokemukset virtsatieoireiden haittaavuudesta osana arkea tuovat oireperustaisten elämänlaatumittarien tuottaman tiedon ohelle tärkeää lisätietoa syöpähoitojen ja elämänlaadun suhteesta. Huomion kiinnittäminen virtsatieoireisten arkeen auttaa paikantamaan asioita, joihin kuntoutusta ja tukea tarjoamalla on mahdollista parantaa virtsatieoireisten arjen sujumista ja siten koettua elämänlaatua. \u0000Abstract \u0000Urinary leakage, everyday life, and quality of life. An Interview study on the adaptation to urinary tract dysfunctions after prostate cancer treatment. \u0000Background: Prostate cancer and its active treatments often cause long-term or permanent urinary tract dysfunctions, such as urinary leakage, increased urinary frequency and irritation symptoms. Urinary tract dysfunctions may persist to bother the patient, even if the cancer has already healed. Urinary tract dysfunction significantly impairs the quality of life, and it is often associated with shame. In this study, we examine the experiences of men undergone prostate cancer treatments in living with and adapting to urinary tract dysfunctions in everyday life. Our aim is to increase understanding of living with urinary tract dysfunctions. So that effects of quality of life could be taken into account better than before as part of the rehabilitation of prostate cancer patients. \u0000Data and Methods: The data consisted of individual interviews of 31 men who had undergone prostate cancer treatments. The interviews were analyzed using thematic analysis. \u0000Results: The interviewees had changed their everyday practices in many ways to make their daily lives run smoothly despite urinary tract dysfunctions. These changes were related to new frequencies of urination, ne","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":" 17","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138964445","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
KuntoutusPub Date : 2023-12-18DOI: 10.37451/kuntoutus.142109
Kristiina Puranen, Paula Reiterä, Annukka Kauppila, Susanna Tallqvist, Aki Vainionpää, Eerika Koskinen, Jari P. A. Arokoski, Mauri Kallinen, Harri Hämäläinen, Anni Täckman, H. Anttila, Sinikka Hiekkala
{"title":"Suomalaisten selkäydinvammaisten henkilöiden kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista ovat myönteisiä, FinSCI-tutkimus","authors":"Kristiina Puranen, Paula Reiterä, Annukka Kauppila, Susanna Tallqvist, Aki Vainionpää, Eerika Koskinen, Jari P. A. Arokoski, Mauri Kallinen, Harri Hämäläinen, Anni Täckman, H. Anttila, Sinikka Hiekkala","doi":"10.37451/kuntoutus.142109","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.142109","url":null,"abstract":"Tavoite. Selkäydinvammaisten henkilöiden hoidon keskittämisasetuksen jälkeisten sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksien selvittäminen. \u0000Menetelmät. Finnish Spinal Cord Injury (FinSCI) -tutkimuksen vastaajat poimittiin HUS:n (Helsingin yliopistollinen sairaala), Tays:n (Tampereen yliopistollinen sairaala) ja OYS:n (Oulun yliopistollinen sairaala) selkäydinvammapoliklinikoiden asiakkaista. FinSCI-kyselyyn sisältyi THL:n sosiaali- ja terveyspalveluita koskevia väestötutkimuskysymyksiä. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin logistisella regressioanalyysillä. \u0000Tulokset. FinSCI-kyselytutkimukseen vastanneiden (n = 884, vastausprosentti 50) kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista olivat enimmäkseen myönteisiä, erityisesti terveyspalvelukäyntien osalta, eivätkä taloudelliset tekijät vaikeuttaneet suurimmalla osalla hoitoon pääsyä. Kielteisin kokemus liittyi palveluprosessin sujumattomuuteen. Kokemuksiin olivat yhteydessä eniten muut tekijät kuin selkäydinvammaan liittyvät tekijät. Yksin asuvilla ja naisilla ja niillä, joiden selkäydinvamma oli sairausperäinen, oli suurempi todennäköisyys kielteiseen kokemukseen verrattuna referenssiluokkiin. Verkostot ja sosiaalinen tuki näytti suojelevan kielteisiltä kokemuksilta. \u0000Johtopäätökset. Suomalaisten selkäydinvammaisten henkilöiden kokemukset sosiaali- ja terveyspalveluista olivat pääosin myönteisiä. Erityisesti terveyspalvelukäynnit sekä asiakkaan ja henkilökunnan välinen hoidossa toteutuva vuorovaikutus koettiin myönteisinä. Palvelusprosesseja tulee jatkossa kehittää sujuvammiksi. Tämä sisältää niin hoidon saatavuuden ja saavutettavuuden kuin myös tiedonkulun edistämistä. Jatkossa tulisi kiinnittää huomiota sellaisten henkilöiden kokonaisvaltaiseen hyvään hoivaan, joiden selkäydinvamma on sairausperäinen. \u0000Abstract \u0000Finnish people with spinal cord injury have positive experiences of social and health care services, FinSCI study \u0000Background. To explore social and health care service experiences among individuals with spinal cord injury after Health Care Act reform. \u0000Methods. Finnish Spinal Cord Injury (FinSCI)-study respondents were from the three spinal cord injury outpatient clinics registers: HUS (Helsinki University Hospital), Tays (Tampere University Hospital) and OYS (Oulu University Hospital). Questions related to social and health care services were chosen from National Survey of Health, Well-being and Service that is organized by The Finnish Institute for Health and Welfare. Analyses were done by descriptive variables and logistic regression analysis. \u0000Results. The response rate in the survey was 50 per cent (n=884). Experiences of social and health care services were mainly positive. Health care service visits were the most positive experiences. Also, most of the respondents did not have any financial challenges to receive treatment. The most negative experience was connected to processes of services. Factors that were connected to experiences, were mainly other factors than fa","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"9 13","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138995518","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
KuntoutusPub Date : 2023-10-11DOI: 10.37451/kuntoutus.137877
Niina Henttonen, Matleena Aitasalo
{"title":"Kuntoutumisen tuen toimintamalli sisäilmasta oireilevien työ- ja toimintakyvyn tukena","authors":"Niina Henttonen, Matleena Aitasalo","doi":"10.37451/kuntoutus.137877","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.137877","url":null,"abstract":"Työkykyä yhdessä -hankkeessa (2020–2022) kehitettiin keinoja kuntoutumisen tukemiseen sisäilmasta oireileville työikäisille. Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn rahoittamaa valtakunnallista, verkkovälitteistä hanketta toteuttivat Kiipulasäätiö ja Hengitysliitto ry. Hankkeen lähtökohtana oli sisäilmasta oireilevien kokemustieto työja toimintakyvyn muutoksista, työkyvyn edellytyksistä ja niiden vahvistamisen keinosta. Tavoitteena oli kehittää keinoja, joiden avulla sisäilmasta oireileva työikäinen kokee selviävänsä arjestaan ja työstään paremmin, sekä mallintaa sisäilmasta oireilevien työkyvyn tuen etenemispolkuja.","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"191 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-10-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136063894","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
KuntoutusPub Date : 2023-10-11DOI: 10.37451/kuntoutus.137872
Maarit Karhula
{"title":"Tarjolla on nyt vahva visio ja konkreettisia eväitä kuntoutuksen uudistamiseen","authors":"Maarit Karhula","doi":"10.37451/kuntoutus.137872","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.137872","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"8 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-10-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136063903","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}