Kuntoutus最新文献

{"title":"Osatyökyvyttömyyseläkeläisten fyysinen työkuormitus ja kuormitustekijöiden yhteys täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen","authors":"Mari-Anne Wallius, Anne Kouvonen, Jenni Ervasti, Taina Leinonen, Jouko Remes, T. Lallukka","doi":"10.37451/kuntoutus.146316","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.146316","url":null,"abstract":"Osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä on kasvussa yleisimpänä myöntöperusteenaan tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tässä tutkimuksessa selvitimme, missä määrin osatyökyvyttömyyseläkeläiset raportoivat fyysistä kuormitusta työssään ja miten kuormitustekijät ovat yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. \u0000Tiedot osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien työn fyysisistä kuormitustekijöistä ja mahdollisista yhteyttä sekoittavista tekijöistä saatiin Helsinki Health Study -seurantatutkimuksen neljästä aikapisteestä (2000–02, 2007, 2012 ja 2017). Kuormitustekijöistä selvitimme hankalien työasentojen, samanlaisena toistuvien liikkeiden, selän kiertoliikkeiden, seisomisen, kävelyn ja raskaan ruumiillisen ponnistelun tai raskaiden nostojen ja kantamisen esiintymistä työssä. Kyselytiedot yhdistettiin työkyvyttömyyseläkerekisteritietoihin 31.12.2021 saakka (Eläketurvakeskus). Tutkimusjoukon muodostivat kyselyihin vastanneet osatyökyvyttömyyseläkeläiset (n = 246), joiden täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä seurasimme kyselyyn vastaamisesta neljän vuoden ajan. \u0000Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä 84 prosenttia raportoi vähintään kolmen fyysisen kuormitustekijän esiintymistä työssään. Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 63 osatyökyvyttömyyseläkkeellä ollutta henkilöä (26 %) neljän vuoden seuranta-aikana. Kuormitustekijöistä hankalat työasennot olivat yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen (suhteellinen riski (RR) = 2,33; 95 % luottamusväli (lv) 1,05–5,16) seuranta-ajan, sukupuolen, siviilisäädyn ja elintapatekijöiden huomioon ottamisen jälkeen. \u0000Osatyökyvyttömyyseläkeläisten työkuormitukseen ja erityisesti työasentojen kuormittavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Jatkotutkimusta tarvitaan työn fyysisestä kuormittavuudesta ja työn muokkauksesta osatyökyvyttömyyseläkettä edeltävänä aikana ja etuuden myöntämisen jälkeen työkuormitusmuutosten selvittämiseksi sekä muutosten yhteydestä osatyökyvyttömyyseläkeläisten työssä jatkamiseen. \u0000Abstract \u0000Physical workload among partial disability pensioners and association between physical workload factors and full disability pension – Study combining survey and register data \u0000The number of partial disability pensions is growing, and they are typically granted due to musculoskeletal disorders. In this study, we investigated what proportion of partial disability pensioners reported physical workload at their work and how physical workload factors are associated with the risk of full disability pension. \u0000We retrieved our survey data on exposure to physical workload factors and potential covariates from The Finnish Helsinki Health Study, an occupational cohort study, from four timepoints: 2000–2002, 2007, 2012 and 2017. Of the physical workload factors, we investigated the presence of awkward postures, repetitive movements, rotation of back, standing, walking and heavy physical effort or lifting and carrying heavy loads at work. The survey data were linked with register data on disability pensio","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"120 41","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141351890","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Luonnon mahdollisuudet sensorisen integraation terapiassa","authors":"Heli Arokki, Irina Katajisto-Korhonen, Emma Mouhu, Noora Lipponen","doi":"10.37451/kuntoutus.146321","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.146321","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"12 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141355071","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Keskeistä on yksilöllinen kuntoutussuunnitelma","authors":"Mikael Pekkonen","doi":"10.37451/kuntoutus.146314","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.146314","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"7 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141353591","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kelan sydänkuntoutuksen ydinelementit asiakkaan näkökulmasta","authors":"R. Seppänen-Järvelä","doi":"10.37451/kuntoutus.146319","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.146319","url":null,"abstract":"Kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on julkaistu määrittelyjä sydänkuntoutuksen ydinelementeistä (core components). Ne viittaavat tekijöihin, joiden kautta kuntoutuksen halutut vaikutukset mahdollistuvat ja jotka johtavat toivottuihin tuloksiin. Kuntoutuksen ydinelementtien toteutumista on kuitenkin arvioitu niukasti, erityisesti asiakkaiden kokemuksellinen näkökulma puuttuu tutkimuskirjallisuudesta. Tämä tutkimus selvitti Kelan sydänkuntoutuskurssien asiakkaiden näkemyksiä niistä asioista, jotka olivat heidän näkökulmastaan omassa kuntoutumisessa ja kuntoutuksen toteutumisessa tärkeitä. Eri puolilla maata järjestettyihin viiteen ryhmähaastatteluun osallistui yhteensä 39 henkilöä. Laadullisen sisällönanalyysin pohjalta kuvattiin kuntoutuksen ydinelementit, jotka olivat asiakkaan oma toiminta, kuntoutuksen sisällöt ja sen toteuttaminen. Kuntoutuksen sisällöt mukailivat kirjallisuudessa määriteltyjä sydänkuntoutuksen ydinelementtejä. Asiakkaan kokemus sydänkuntoutuskurssin toteutumisesta ja toteuttamisesta oli merkityksellistä hänen kuntoutumisensa kannalta, mikä tulisi ottaa huomioon sekä kuntoutuksen ydinelementtien määrittelyissä että kuntoutuksen suunnittelussa ja kehittämisessä. \u0000Abstract \u0000The core components of KELA’s cardiac rehabilitation from the client’s point of view \u0000Core components refer to the factors through which the desired effects of rehabilitation are made possible and which lead to the desired results. There is much of literature on core components for cardiac rehabilitation. Yet, little is known about the implementation of the core components, especially from clients’ experience-based perspective. The purpose of this study was to examine the most important and helpful components of rehabilitation from the point of view of clients who attended Kela’s cardiac rehabilitation. Based on qualitative content analysis of five group-interviews, the core components were: 1) client’s own action 2) contents of rehabilitation, and 3) implementation of rehabilitation. The contents of the rehabilitation adapted the core elements of cardiac rehabilitation defined in the literature. The client's experience of the realization and implementation of the cardiac rehabilitation were significant for his or her rehabilitation, which should be taken into account both in defining the core components of rehabilitation and in the planning and development of rehabilitation. \u0000Keywords: Kela, rehabilitation, cardiac rehabilitation, core components, implementation","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"55 12","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141353398","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kirjoittaminen kuntoutumisen tukena","authors":"Johanna Holopainen","doi":"10.37451/kuntoutus.146320","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.146320","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa tarkastellaan psykososiaalisen tuen ja kuntoutuksen lähtökohdista kirjoittamisen ja kirjoittajaryhmään osallistumisen potentiaalia rintasyöpään sairastuneiden tukimuotona. Rintasyöpään sairastuvilla on monia psykologisia tarpeita, joihin pyritään vastaamaan psykososiaalisen tuen keinoin. Kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntämällä tuetaan osallistujien itseilmaisua, edistetään itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja. Ryhmämuotoisessa toiminnassa keskeistä on vuorovaikutus osallistujien, ohjaajien ja tekstien kesken. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rintasyövän sairastaneiden kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntävän kirjoittajaryhmän toiminnan merkityksiä osallistujilleen (n = 6). Tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2018–20. Tutkimusaineisto koostui puolistrukturoiduista teemahaastatteluista ja yhdessä kokoontumisessa kirjoitetuista teksteistä. Aineisto analysoitiin fenomenografista menetelmää hyödyntämällä ja tuloksina kuvattiin eri tapoja kokea tutkittava ilmiö. Osallistujien antamat merkitykset esitettiin neljänä kuvauskategoriana, joita ovat ryhmä vertaistoimintana, ohjattuna toimintana, yhteisönä ja reflektiivisenä toimintana. Kirjoittaminen tarjosi monipuolisen lähestymistavan sairauden kokemuksiin, niihin liittyvien tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen. Sairauden kokemusten tarkastelu ensin kirjoittamalla ja sitten jakamalla vertaisten kanssa tuotti vertaiskokemuksia ja sosiaalista tukea. Tulokset viittaavat kirjallisuusterapeuttisten menetelmien ja kirjoittamisen käytön potentiaaliin rintasyövän sairastamisen kokemusten käsittelyn välineenä. Kirjallisuusterapeuttista ryhmätoimintaa voisi kehittää ja hyödyntää rintasyöpään sairastuneiden psykososiaalisena tukimuotona kuntoutuksessa. \u0000Abstract \u0000Writing as a support of rehabilitation–Experiences of breast cancer survivors in a writing group \u0000This article explores the potential of writing and participating in a writing group operating within framework of poetry therapy. The experiences of participants with breast cancer are examined from the perspective of psychosocial support and rehabilitation because breast cancer sufferers have many psychological needs which need to be considered. Poetry therapy methods facilitate participants' self-expression, foster self-awareness and enhance interpersonal skills. Interaction between participants, instructors and texts are important in a poetry therapy group. The purpose of this study was to examine experiences on the group and its meanings by six participants within the group. The qualitative research data was gathered 2018–20. The research material consisted of semi–structured thematic interviews and texts written in one meeting. A phenomenographic research orientation was used to analyze the research data to identify different ways of experiencing the phenomenon. Participants experienced group as peer action, as guided action, as reflective action and community. Poetry therapy methods which used as handl","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"84 4","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141352562","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Rintasyöpäkokemuksista kirjoittamassa","authors":"Johanna Holopainen","doi":"10.37451/kuntoutus.146323","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.146323","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"7 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141355090","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Lapsen omannäköisen elämän kunnioittaminen ohjaa kuuntelemaan lasta","authors":"Johanna Kaitsalmi","doi":"10.37451/kuntoutus.146322","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.146322","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"9 11","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141350844","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet työkyvyn tuen suunnitelmissa – näkyivätkö asiakkaan tavoitteet?","authors":"M. Vuorento, Kirsi Unkila, Laura Hakumäki, Joonas Poutanen, Pirjo Juvonen-Posti","doi":"10.37451/kuntoutus.144680","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.144680","url":null,"abstract":"Tutkimme Työkykyohjelman (2019–2023) työkyvyn tuki -palvelun asiakastyöstä, 1) minkä verran asiakkaat toivat esiin työllistymiseen ja työuraan liittyviä tavoitteita tai muutostoiveita, 2) miten ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet tai toimenpiteet näkyivät työkyvyn tuen suunnitelmissa ja 3) miten ammattilaiset ja asiakkaat arvioivat työelämään osallistumisen edistäviä ja estäviä tekijöitä? Aineisto muodostuu Työkykyohjelman arviointi- ja seurantatutkimuksessa kootusta asiakirja-aineistosta eli hanketoimijoiden asiakastyössä tuottamista työkyvyn tuen suunnitelmista (N = 47) ja asiakkailta kerätystä Kykyviisari-kyselyaineistosta. Asiakkaista 27 oli antanut luvan aineistojen yhdistämiseen. Aineistoja analysoitiin tutkimuskysymyslähtöisesti. Asiakirja-aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin ja refleksiivisen temaattisen analyysin menetelmin ja kyselyaineistosta tarkasteltiin tunnuslukuja ja jakaumia. Tutkimuskysymysten 1 ja 3 analyysissä lisäksi laadullinen ja määrällinen aineisto integroitiin. Asiakkaiden työuraan liittyvät tavoitteet tulivat esille epäselvästi asiakirja-aineistossa. Tarkat ja konkreettiset ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmat puuttuivat, eikä asiakkaiden kyselyssä tuottamaa tietoa käytetty systemaattisesti osana kuntoutuksen suunnittelua. Keskeisimmiksi työelämään osallistumista estäviksi tekijöiksi nousivat heikkoon terveyteen tai toimintakykyyn liittyvät syyt, samoin ammatillisen osaamisen vähäisyys ja oma epäusko työllistymiseen. Palvelujärjestelmään liittyvät tekijät näyttäytyivät sekä työuria edistävinä että estävinä tekijöinä. Asiakkaan tuottama tieto on ammatillisen kuntoutuksen suunnittelussa otettava aktiiviseen käyttöön. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota ammatillisen kuntoutuksen rakenteellisiin ja sosiaalisiin esteisiin. \u0000  \u0000Abstract \u0000Did the objectives of vocational rehabilitation in work ability support plans reflect clients' goals? \u0000We examined work ability support activities in client work in the Finnish Government’s initiative, Work Ability Program (2019–2023). Our aim was to examine: 1) To what extent did the clients bring up goals or wishes for change related to employment and working career? 2) How were the goals or measures of vocational rehabilitation reflected in the work ability support plans?  and 3) How did professionals and clients assess the factors that promote or hinder participation in working life? The data was collected in the Work Ability Programme Evaluation Study, and it consists of work capacity support plans (N=47) produced by project stakeholders in client work and Abilitator-questionnaire data collected from clients. Of the clients, 27 had given permission to combine the data. The documents were analyzed based on research questions, using methods of content analysis and reflexive thematic analysis.  From the survey data, statistics and distributions were examined. In the analysis of research questions 1 and 3, qualitative and quantitative data were integrated. In the work ability support pl","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"39 4","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140752228","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Monialaisen yhteistyön kehittyminen työkyvyn tukemisessa","authors":"Mikko Henriksson, Kirsi Unkila, Maria Hirvonen, Niina Nevala","doi":"10.37451/kuntoutus.144681","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.144681","url":null,"abstract":"Työkyvyn ja työllistymisen tuen ammattilaisten tulee ylittää hallinnonrajoja vastatakseen asiakkaidensa vaihteleviin tarpeisiin. Työkykyohjelmassa kehitetyllä Työkyvyn tuki -koulutuksella pyrittiin kehittämään ammattilaisten monialaisen yhteistyön osaamista. Koulutus arvioitiin kyselyillä ennen koulutusta ja koulutuksen päättyessä sekä puoli vuotta koulutuksen jälkeen. Arviointitulosten mukaan koulutukseen osallistuneiden ammattilaisten ymmärrys ja osaaminen palvelujärjestelmästä, eri toimijoista ja työkyvyn tuen keinoista lisääntyivät koulutuksen aikana. Koulutuksen käyneiden ammattilaisten mukaan monialaista yhteistyötä vaikeuttaa etenkin resurssien puute ja kiire mutta myös epätietoisuus monialaisen työskentelyn hyödyistä. Ammatillista kontekstia laajemmin on kehitettävä monialaisen yhteistyön johtamista ja yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä.","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"109 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140752278","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Psykososiaalisen tuen lähteet, tarpeet ja esteet pelastusalalla","authors":"Elina Lotta, Susanna Korpela, Hilla Nordquist","doi":"10.37451/kuntoutus.144679","DOIUrl":"https://doi.org/10.37451/kuntoutus.144679","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa selvitettiin pelastusalalla saatua psykososiaalista tukea ja sen lähteitä, tuentarpeita sekä esteitä tuen hakemiselle ja saamiselle. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat pelastuslaitosten työntekijät, jotka olivat osallistuneet posttraumatyöpajaan keväällä 2021 (n = 15). Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla kuusi kuukautta posttraumatyöpajan jälkeen. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tulosten mukaan psykososiaalista tukea saadaan organisaatiolta, esihenkilöiltä, kollegoilta, läheisiltä ja ulkoisista palveluista, mutta tuki jää monin osin vaillinaiseksi. Tuen hakemista ja saamista vaikeuttaa mielenterveysasioihin liitetty stigma, ja tärkeänä pidetään sitä, että auttajalla olisi pelastusalan toimintaympäristön tuntemusta. Pelastusalan posttraumatyöpajan vakiinnuttamisen lisäksi kehittämiskohteeksi nousee olemassa olevien muiden tukimuotojen vakiintuminen ja systematisoituminen osana psyykkisen avun palveluita. \u0000  \u0000Abstract \u0000Sources, needs and challenges of psychosocial support in emergency services \u0000This study examined psychosocial support and its needs and barriers in seeking and receiving support in emergency services in Finland. The target group was emergency service workers (paramedics and firefighters) who had participated in the Post Critical Incident Seminar in spring 2021 (n=15). The data was collected through individual interviews six months after the seminar. The material was analyzed with inductive content analysis. According to the results, the sources of psychosocial support are the organization and its superiors, colleagues, loved ones, and external mental health services, however, the support remains lacking in many aspects. The stigma attached to mental health issues makes it difficult to obtain successful psychosocial support. The importance of knowledge of the special work environment of the emergency services is considered important for a helper. On top of establishing Post Critical Incident Seminar, the development areas based on this study are for example settling other already existing support interventions for mental health needs and systematizing them as part of psychosocial support services. \u0000Keywords: psychosocial support, psychological well-being at work, post critical incident seminar","PeriodicalId":484678,"journal":{"name":"Kuntoutus","volume":"44 15","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140755162","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}