Sakari Möttönen, Miikka Salo, Tapio Litmanen, Esa Konttinen
{"title":"Ympäristönsuojelulaki vuotaa: turvekiista tunnustuskamppailuna","authors":"Sakari Möttönen, Miikka Salo, Tapio Litmanen, Esa Konttinen","doi":"10.30663/ay.115243","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.115243","url":null,"abstract":"Tutkimme Keski-Suomessa pitkään jatkunutta turvekiistaa selvittämällä kyselyllä ja haastatteluilla kansalaisten käsityksiä turvetuotannosta ja sen vesistövaikutuksista. Tutkimuksemme osoittaa, että poliittis-hallinnollinen järjestelmä ei ole kyennyt täyttämään ympäristönsuojelulain tavoitetta turvata kansalaisille terveellinen ja viihtyisä ympäristö ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Lailla ei ole edellytyksiä säännellä kaikkia niitä luontoa hyödyntäviä toimintoja, joiden kansalaiset kokevat saastuttavan vesiympäristöään. Tämä puute näkyy esimerkiksi turpeennoston kaltaisissa toiminnoissa, jotka aiheuttavat vesistöjen hajakuormitusta eri paikoista ja eri tavoin. Maaseudun asukkaat pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että heidän vesiympäristöään saastutetaan, jotta kaupunkeihin saadaan halpaa lämpöenergiaa. Epäoikeudenmukaisuuden tunne johtuu seuraavista tekijöistä: (1) Viranomaiset perustavat vesien tilan arvioinnin tieteelliseen ja tekniseen tietoon ja sulkevat pois ristiriitaiset tiedot ja kansalaisten kokemukset. (2) Vesien pilaantumisesta kärsiviä ihmisiä ei tunnusteta turpeenottoa koskevan sääntelykehyksen osallistujiksi. (3) Kansalaisiin vaikuttaa viranomaisten ja poliitikkojen välinpitämättömyys vesien tilasta kärsivien ihmisten huolia kohtaan. (4) Ihmisten välittömään ympäristöön liitettyjä kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja ei pidetä merkityksellisinä turpeenottoa koskevassa sääntelykehyksessä. Turvekiistan analyysi paljastaa tarpeen parantaa deliberatiivisen demokratian toimintaa ympäristöhallinnossa.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-26","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535565","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sini Numminen, Marika Silvikko de Villafranca, Sampsa Hyysalo
{"title":"Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä","authors":"Sini Numminen, Marika Silvikko de Villafranca, Sampsa Hyysalo","doi":"10.30663/ay.125979","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.125979","url":null,"abstract":"Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa lämmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyllä 2022 kerättyä laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen lämmönlähteeseen. Suurin osa (89 %) on monilämmittäjiä, jotka hyödyntävät vähintään kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa lämmittämiseen, niiden välillä vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monilämmitysjärjestelmä on sähkölämmityksen, puulämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tuloksemme osoittavat, että energiamurros etenee Suomessa, mutta myös sen, että päälämmityslähde-käsitteeseen nojaava virallinen lämmitystapatilastointi antaa tällä hetkellä vääristyneen kuvan suomalaisten pientalojen lämmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpenee vain 2 prosenttia pientaloista. Sähkölämmitystä kyllä käytetään jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on epäselvää, mikä rooli sähkölämmityksellä näissä kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut näyttävät hyvin erilaisilta virallisiin lämmitystapatilastoihin verrattuna. Lämmitystapatilastojen keruussa ja esittämisessä lienee syytä siirtyä kuvailemaan talon lämmitystapojen monipuolisuutta, mikä antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiankäytöstä ja lämmitystavoista. Tietoa voidaan käyttää muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteitä ja sähkö- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537391","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Marisofia Nurmi, Laura Hintsanen, Emil Ehnström, Tapani Laakso, P. Muukkonen
{"title":"Indeksi liikuntaympäristöjen monipuolisuudesta asukkaiden lähialueella","authors":"Marisofia Nurmi, Laura Hintsanen, Emil Ehnström, Tapani Laakso, P. Muukkonen","doi":"10.30663/ay.125090","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.125090","url":null,"abstract":"Liikunta on välttämätöntä terveyden ylläpitämiselle, ja sillä on lukemattomia positiivisia vaikutuksia sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Liikuntaympäristöjen monipuolisuus lähellä kotia voi edistää liikunnan harrastamista ja fyysisesti aktiivista elämäntapaa. Liikunnallisen elämäntavan mahdollistaminen kaikille, etenkin huono-osaisilla alueilla, voi tasoittaa alueiden välisiä hyvinvointieroja ja näin vähentää segregaation vaikutuksia. Suomessa yhdenvertaisten liikuntapalvelujen järjestäminen asukkaille on pääosin kuntien vastuulla. Tässä artikkelissa esittelemme uuden indeksin, jolla voidaan kuvata ja analysoida asukkaiden lähialueella olevien erityyppisten liikuntaympäristöjen monipuolisuutta. Liikuntaympäristöjen monipuolisuusindeksin laskentatyökalu on julkaistu myös osana valtakunnallista avointa liikunnan paikkatietojärjestelmää (LIPAS, https://www.lipas.fi). Työkalu tukee kuntia ja kaupunkeja liikuntaympäristöjen monipuolisuuden ja yhdenvertaisen saavutettavuuden suunnittelussa ja parantamisessa. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää aihealueeseen liittyvissä jatkotutkimuksissa. ","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-19","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"48824832","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Maapallon ulkopuolisen asuttamisen maantiedettä yläkoululaisten ja aikuisten kuvittelemana","authors":"Mikko Karhu, Ilkka Luoto, Antti Mäenpää","doi":"10.30663/ay.119610","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.119610","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa tutkitaan, millaiseksi aikuiset ja yläkoululaiset kuvittelevat asumisen Maan ulkopuolella, millaiset ihmismaantieteen keskeiset teemat nousevat tällöin esille ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää todellisessa avaruustoiminnassa? Aineisto kerättiin avaruusaiheisilla esseekirjoituksilla, joita yläkoululaiset ja aikuiset kirjoittivat. Esseissä ilmeni ihmismaantieteen keskeisiä teemoja kuviteltaessa asumista avaruudessa, kuten asuttaminen (dwelling), koti (home), valta, ihmisen ja ympäristön välinen suhde, geopolitiikka, kuuluminen (belonging) ja identiteetti. Molempien ryhmien esseet kuvasivat usein koti-ikävää ja luonnon kaipuuta avaruudessa. Yläkoululaisten esseet kuvasivat enemmän kouluelämää ja vapaa-aikaa, kun taas aikuiset keskittyivät työolosuhteisiin avaruudessa. Yläkoululaisten esseet olivat hieman useammin science fictionin ja romantiikan sävyttämiä, ja niissä ilmeni vahva usko demokratian ja monikulttuurisuuden toimivuuteen avaruuden asuttamisessa. Aikuisten esseissä avaruuden asuttamista luonnehdittiin harvainvallan, ihmisten välisten konfliktien ja pääomataloudellisten intressien leimaamaksi. Yläkoululaiset ja aikuiset olivat yhtä mieltä siitä, että ihmisten siteet Maahan eivät katkea, vaikka avaruutta onnistuttaisiin asuttamaan. Arkielämän näkökulmaa avaruuden asuttamiseen tarvitaan suurten avaruusalan toimijoiden rinnalle muun muassa avaruusrakettien, avaruusasemien, mahdollisten avaruussiirtokuntien ja avaruusdemokratian kehittämisessä.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535530","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Globaalin matkailun kasvu haastaa paikallisuutta","authors":"J. Saarinen","doi":"10.30663/ay.125849","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.125849","url":null,"abstract":"Matkailun ja paikallisuuden suhde on lähtökohtaisesti ristiriitainen. Monien matkakohteiden kehitys on perustunut niiden paikallisuuden – kulttuuri- ja luonnonympäristön – erityispiirteiden vetovoimaisuudelle. Kehittyessään matkailulla on kuitenkin taipumus muuttaa kohdealueitaan. Usein matkailun kasvun tukema ‘kehitys’ kulkee kohti ylipaikallisuutta, aiempien paikallisuuden erityispiirteiden kustannuksella. Vuonna 2006 Alue ja Ympäristö -lehteen kirjoittamani artikkelin Matkailu ja paikallisuus pääviesti perustui tähän ajatukseen. Matkailun voimakas kasvu muokkaa ja tuottaa kohdealueidensa materiaalista ja mielikuvallista perustaa pääoman ja matkailijoiden (tunnettujen tai oletettujen) tarpeiden perusteella. Tällöin esimerkiksi Lapin matkailukohteet ovat erottautuneet sosiokulttuurisesti ja taloudellisesti ympäröivästä alueesta. Kohteet muistuttavat monin osin enemmän matkailijoiden lähtöalueita kuin matkakohdetta ympäröivää elämäntapaa ja lähiseutua.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"48097723","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Mikä on luontosuhteen rooli maailmassaolon jäsentäjänä ympäristökriisien ajassa?","authors":"Minna Santaoja","doi":"10.30663/ay.130122","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.130122","url":null,"abstract":"Kirja-arvio Heidi Björklundin, Kaisa Hiltusen, Jenna Purhosen, Minna Rainion, Nina Sääskilahden & Antti Valliuksen toimittamasta teoksesta \"Luontosuhteiden luonto. Taiteentutkimuksen ja ekologian näkökulmia\". Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 133, Jyväskylän yliopisto 2022. (368 s.)","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"21 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136106150","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Monipuolinen ja upea kirja Suomen järvistä","authors":"T. S. Katko","doi":"10.30663/ay.115706","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.115706","url":null,"abstract":"Kirja-arvio Martti Leppärannan, Lauri Arvolan ja Timo Huttulan teoksesta \"Suomalainen järvikirja\". Minerva Kustannus Oy, Helsinki. 2021. (338 s.)","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"48512806","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Eläintuotantoa ympäröivää näköestettä murentamassa","authors":"Minna Santaoja","doi":"10.30663/ay.129609","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.129609","url":null,"abstract":"Kirja-arvio Taija Kaarlenkasken ja Otto Latvan toimittamasta teoksesta \"Tunteva tuote. Kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa?\". Vastapaino, Tampere, 2022. (382 s.)","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"269 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135270129","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Paikallisia ruokajärjestelmiä kehitetään nyt vahvemman talouden ja turvallisuuden toivossa","authors":"Antti Puupponen","doi":"10.30663/ay.127531","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.127531","url":null,"abstract":"Paikallisen toiminnan merkitystä on perusteltu vuosien saatossa monin eri tavoin. Tunnetulla sanonnalla ”Think global, act local” on pitkät juuret paitsi ympäristöajattelussa niin myös liiketaloudessa ja yritysviestinnässä. Sanonta liittyy myös ruokaan. Sillä on voitu perustella esimerkiksi reilun kaupan tuotteiden ostamista. Toisaalta paikallisen toiminnan korostaminen sopii myös lähiruokaan. Kirjoitin Alue ja Ympäristö -lehteen vuonna 2008 artikkelin Elintarviketuotannon paikallinen kehittäminen Keski-Suomessa. Artikkelissa tarkastelin juuri ruoan paikallisuutta, lähiruokaa ja sitä, minkälaista kehittämistyötä suomalaisilla maatiloilla tehdään erilaisten projektien kautta lähiruoan edistämiseksi. Artikkeli perustui 15 keskisuomalaisen maaseudun kehittäjän teemahaastatteluihin. Maatiloilla näytti olevan kehitystarvetta juuri pieninä paikallisina toimijoina, sillä ruokajärjestelmää tuntuivat hallitsevan suuret kauppaketjut ja globaalin talouden toimintalogiikka. Artikkelissa päädyin kahteen keskeiseen johtopäätökseen siitä, mitä tiloilla tulisi tehdä, jotta paikallinen tuotanto voisi vallinneessa tilanteessa kehittyä. Nämä olivat verkostojen rakentaminen ja tuotannossa erikoistuminen...","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"44 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135494271","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}