Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä

Alue ja ymparisto Pub Date : 2023-06-20 DOI:10.30663/ay.125979

Sini Numminen, Marika Silvikko de Villafranca, Sampsa Hyysalo

{"title":"Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä","authors":"Sini Numminen, Marika Silvikko de Villafranca, Sampsa Hyysalo","doi":"10.30663/ay.125979","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa lämmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyllä 2022 kerättyä laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen lämmönlähteeseen. Suurin osa (89 %) on monilämmittäjiä, jotka hyödyntävät vähintään kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa lämmittämiseen, niiden välillä vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monilämmitysjärjestelmä on sähkölämmityksen, puulämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tuloksemme osoittavat, että energiamurros etenee Suomessa, mutta myös sen, että päälämmityslähde-käsitteeseen nojaava virallinen lämmitystapatilastointi antaa tällä hetkellä vääristyneen kuvan suomalaisten pientalojen lämmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpenee vain 2 prosenttia pientaloista. Sähkölämmitystä kyllä käytetään jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on epäselvää, mikä rooli sähkölämmityksellä näissä kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut näyttävät hyvin erilaisilta virallisiin lämmitystapatilastoihin verrattuna. Lämmitystapatilastojen keruussa ja esittämisessä lienee syytä siirtyä kuvailemaan talon lämmitystapojen monipuolisuutta, mikä antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiankäytöstä ja lämmitystavoista. Tietoa voidaan käyttää muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteitä ja sähkö- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-06-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Alue ja ymparisto","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.30663/ay.125979","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa lämmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyllä 2022 kerättyä laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen lämmönlähteeseen. Suurin osa (89 %) on monilämmittäjiä, jotka hyödyntävät vähintään kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa lämmittämiseen, niiden välillä vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monilämmitysjärjestelmä on sähkölämmityksen, puulämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tuloksemme osoittavat, että energiamurros etenee Suomessa, mutta myös sen, että päälämmityslähde-käsitteeseen nojaava virallinen lämmitystapatilastointi antaa tällä hetkellä vääristyneen kuvan suomalaisten pientalojen lämmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpenee vain 2 prosenttia pientaloista. Sähkölämmitystä kyllä käytetään jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on epäselvää, mikä rooli sähkölämmityksellä näissä kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut näyttävät hyvin erilaisilta virallisiin lämmitystapatilastoihin verrattuna. Lämmitystapatilastojen keruussa ja esittämisessä lienee syytä siirtyä kuvailemaan talon lämmitystapojen monipuolisuutta, mikä antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiankäytöstä ja lämmitystavoista. Tietoa voidaan käyttää muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteitä ja sähkö- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.

查看原文本刊更多论文

从主热源到多重供暖：芬兰独立式住宅已成为互补和交替能源系统的混合体

始于2021年的能源危机促使许多家庭考虑在家中使用供暖技术和方法。我们的研究提供了2022年秋季收集的大量能源调查数据，基于这些数据，很少有芬兰小房子业主信任一个热源。大多数（89%）是多功能加热器，它们至少使用两种能源设备或燃料来为家里供暖，在它们之间交替。最常见的多功能供暖系统是电供暖、木材供暖和空气热泵的组合。我们的研究结果表明，芬兰的能源转型正在取得进展，但基于主要热源概念的官方供暖统计数据也扭曲了芬兰独立式住宅的供暖现实。根据我们的数据，仅电力一项就只能为2%的独立式房屋供暖。虽然高达49%的独立式房屋使用电供暖，但目前尚不清楚电供暖在这些房屋中实际发挥了什么作用，与官方供暖统计数据相比，这些数字看起来非常不同。在收集和介绍供暖方法的统计数据时，可能适合继续描述房屋供暖方法的多功能性，这将更真实地了解芬兰人的能源使用和供暖方法。信息可以用来制定更有效的政策措施，为真正需要的人提供电力或能源支持。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Alue ja ymparisto

自引率

0.00%

发文量

审稿时长

40 weeks