Alue ja ymparisto最新文献_第10页

Jälkiteolliset luontoarvot ja materialismit metsätalouden muokkaamassa maisemassa 林业景观中的后工业自然价值观和物质主义

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-12-14 DOI: 10.30663/ay.94540

Maija Halonen

{"title":"Jälkiteolliset luontoarvot ja materialismit metsätalouden muokkaamassa maisemassa","authors":"Maija Halonen","doi":"10.30663/ay.94540","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.94540","url":null,"abstract":"Luontosuhteen materialistisuutta määritettäessä huomio kiinnittyy tyypillisimmin teolliseen tuotantoon ja luontomateriaaleista valmistettuihin hyödykkeisiin. Jälkiteollista luontosuhdetta kuvaavat materialistisuudet jäävät tällöin herkemmin määrittelemättä tai tulevat niputetuiksi jälkimaterialistisina materiaalittomiksi. Tavoitteenani ei ole hylätä luonnon teollista käyttöä ja luonnosta valmistettuja hyödykkeitä materialistisen luontosuhteen arkkityyppeinä vaan rikastuttaa käsitystä jälkiteollisiksi määrittyvien hyödyntämistapojen materialistisesta perustasta ja luonnon välineellisyydestä. Tulkitsen luonnon arkista käyttöä ja luontosuhdetta kuvaavien kertomushaastattelujen pohjalta, millaisia jälkiteollisia materialismeja monitoiminnallisen metsämaiseman hyödyntämiseen liittyy. Tutkimus on toteutettu Lieksan itäisiin osiin keskittyvänä tapaustutkimuksena, jossa tarkasteltavaa luonnonvara-aluetta on lähestytty metsätalouden muokkaamana maisemana. Aineisto koostuu paikallisten asukkaiden kertomushaastatteluista, jotka muodostavat perustan materialismien analyysille. Tulosten perusteella jälkiteolliset käyttötavat ovat pitkälti vähintäänkin välillisesti erilaisiin materialismeihin kytköksissä. Lopullinen hyöty voi olla luonnosta saatu materiaaliton virkistäytymisen kokemus, mutta sen kokemuksen saavuttamiseksi tarvitaan materialistisia lisävarusteita, tai luontoa itsessään on muokattava materialistisin keinoin. Jälkiteollisen luontosuhteen materialistisuus voidaan analyysin perusteella tyypitellä neljään kategoriaan: loppuhyödyn määrittelemä hyödykeperustaisuus, luonnon muokkaaminen välilliseksi infrastruktuuriksi, luonnon kuluttaminen välillisesti infrastruktuurina ja luontosuhteen epäsuoran välillisesti mahdollistava hyödykeperustaisuus. Tutkimustulokset näyttävät hälventävän teollisten ja jälkiteollisten käyttötapojen vastakkainasettelua, vaikka arkipäivän konflikteiltakaan ei vältytä. Konsensus näyttää edellyttävän sitä, että luontoa tuhotaan ja muokataan kuhunkin tarkoitukseen muut käyttäjät huomioivalla tavalla ja vain siltä osin kuin on välttämätöntä.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-12-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"48052847","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen kulkutapavalintojen muutosten avulla eri tulo- ja perheryhmissä 通过改变不同收入和家庭群体的运输方式，减少运输对环境的影响

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-12-14 DOI: 10.30663/ay.89074

H. Tiikkaja, Heikki Liimatainen

{"title":"Liikenteen ympäristövaikutusten vähentäminen kulkutapavalintojen muutosten avulla eri tulo- ja perheryhmissä","authors":"H. Tiikkaja, Heikki Liimatainen","doi":"10.30663/ay.89074","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.89074","url":null,"abstract":"Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vaaditaan nopeita toimia monilla eri aloilla, myös liikenteessä. Liikenteen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ajoneuvoteknisillä keinoilla, polttoaineisiin liittyvillä keinoilla sekä matkustussuoritteen vähentämisellä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on arvioida, kuinka paljon kulkutapamuutoksilla on mahdollista edistää kestävää liikennettä ja tukea liikenteen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Kuinka paljon eri tulo- ja perheryhmiin kuuluvat matkustavat eri kulkutavoilla? ja 2) Kuinka paljon henkilöautomatkojen kokonaismäärä vähenisi, jos päivittäin vähintään neljä henkilöautomatkaa tekevien henkilöautomatkamäärää rajoitettaisiin ja oletettaisiin nämä matkat kestävämmillä kulkutavoilla tehdyiksi? Analyysit perustuvat valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen vuoden 2016 aineistoon. Vastaajat jaoteltiin 15 perhe- ja tuloryhmään. Analyyseissä tarkasteltiin ryhmien keskimääräisiä matkalukuja kulkutavoittain, kulkutapajakaumia sekä henkilöautolla tehtyjen matkojen määriä. Tulokset vahvistavat kirjallisuudesta löydettyjä havaintoja siitä, että hyvätuloiset matkustavat enemmän ja useammin autolla kuin pienituloiset. Tulosten perusteella hyvätuloiset tunnistavat automatkoilleen pienituloisempia useammin vaihtoehtoisen kulkutavan, mikä viittaa siihen, että pienituloisemmat käyttävät autoa useammin vain pakollisilla matkoilla ja valitsevat toisen kulkutavan muille matkoille. Artikkelissa laadittiin kolme skenaariota, joiden perusteella arvioitiin, kuinka paljon henkilöautomatkojen määrä voisi vähentyä, jos paljon autoa päivittäin käyttävät valitsisivat kestävämmän kulkutavan osalla henkilöautomatkoista. Tulosten perusteella henkilöautomatkojen vähennyspotentiaali on jopa 25 prosenttia. Pienillä muutoksilla arkiliikkumisessa on mahdollista vähentää liikenteen ympäristövaikutuksia nopealla aikataululla.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-12-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"49648219","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Perinteinen ja paikallinen tieto maankäytön suunnittelussa – esimerkkinä Enontekiö 土地利用规划中的传统和地方信息——例如Enontekiö

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-12-14 DOI: 10.30663/ay.82535

Inkeri Markkula, Minna Turunen, S. Tuulentie, A. Nikula

{"title":"Perinteinen ja paikallinen tieto maankäytön suunnittelussa – esimerkkinä Enontekiö","authors":"Inkeri Markkula, Minna Turunen, S. Tuulentie, A. Nikula","doi":"10.30663/ay.82535","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.82535","url":null,"abstract":"Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää vuorovaikutteisuutta ja paikallisten ihmisten osallistamista maankäytön suunnittelussa. Kokemusperäisen paikallistiedon ja perinteisen tiedon tuominen osaksi suunnitteluprosesseja edistää vuorovaikutteisuutta ja parantaa osallistamista. Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus edellyttää perinteisen tiedon huomioimista maankäytön suunnittelussa Suomen saamelaisalueella. Sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi Metsähallitus on ensimmäisenä maailmassa ottanut käyttöön vapaaehtoiset Akwé: Kon -ohjeet. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa Akwé: Kon -ohjeiden soveltamiseen liittyviä kokemuksia, sekä kartoitamme kokemusperäisen paikallisen ja perinteisen tiedon sisällyttämiseen maankäytön suunnittelussa liittyviä haasteita. Koska paikallista ja perinteistä tietoa enenevässä määrin kerätään paikkatietomenetelmiä käyttäen, pohdimme myös erityiskysymyksiä, joita osallistavien paikkatietomenetelmien käyttöön saamelaisalueella liittyy. Tutkimus pohjautuu vuosina 2016–2018 Enontekiöllä tehtyyn paikkatietokyselyyn sekä maankäytön parissa toimivien virkamiesten ja paikallisten saamelaisten poronhoitajien haastatteluihin. Paikallisen kokemusperäisen ja perinteisen tiedon sisällyttämiseen osaksi maankäytön suunnitteluprosesseja liittyy edelleen haasteita. Saamelaiset informantit toivat ilmi, että poronhoitolaki ei suojaa riittävästi saamelaista poronhoitoa ja siihen liittyvää ylisukupolvista tietoa. Metsähallituksen suunnittelijat toivat esiin paikallistiedon tarkan paikantamisen tarpeen sekä ongelmat, joita syntyy, kun kokemusperäistä paikallista ja perinteistä tietoa sisällytetään suunnittelujärjestelmiin. Osallistavat paikkatietomenetelmät voivat tarjota toimivan työkalun perinteisen tiedon dokumentointiin, mutta saamelaiseen kulttuuriperintöön ja nautinta-alueisiin liittyy sellaisia ratkaisemattomia kysymyksiä, jotka tekevät tiedon paikantamisen kartoille haasteelliseksi.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-12-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"47785761","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Eletyn katutila ajallisuus ja rytmisyys – näkökulmia ajalliseen kaupunkiympäristöön Elety的街道空间时间性与节奏性——基于时间城市环境的视角

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-12-14 DOI: 10.30663/ay.98480

Jani Tartia

引用次数: 0

Epäonnistumisista oppiminen energiamurroksen tukena 从失败中学习以支持能源转型

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-12-14 DOI: 10.30663/ay.91705

Jenni Happonen, Eva Heiskanen, K. Matschoss, Irmeli Mikkonen

引用次数: 0

Humanistinen ympäristötutkimus 人道主义环境研究

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-12-14 DOI: 10.30663/ay.97341

Karoliina Lummaa, Ville Lähde, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen, P. Järvensivu, Tere Vadén

引用次数: 0

Turvallisuuden (bio)politiikkaa paikallisesti 本地（生物）安全策略

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-06-12 DOI: 10.30663/ay.82170

Kari Bruun

{"title":"Turvallisuuden (bio)politiikkaa paikallisesti","authors":"Kari Bruun","doi":"10.30663/ay.82170","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.82170","url":null,"abstract":"Analysoin artikkelissa Helsingin kaupungin turvallisuussuunnitelmaa. Oletan sen tavoitteena olevan ohjata tai muuttaa kaupunkilaisten ajattelutapoja, suhtautumista, asenteita ja käyttäytymistä tiettyjen turvallisuuden nimikkeen alle koottujen asioiden suhteen. Tulkitsen suunnitelmaa kansalaisten biopoliittisen hallinnan problematisointina, jolloin tavoitteena on hallinnan toteuttamiseksi kääntää organisaatioiden, ryhmien ja yksittäisten kansalaisten näkemyksiä auktoriteettien näkemysten kanssa yhdenmukaisiksi hyvänä pidettävistä käytännöistä turvallisuuskysymyksissä. Analysoin tätä prosessia kriittistä diskurssien tutkimusta soveltamalla. Kysyn ensinnäkin, kuinka turvallisuutta esitetään eli representoidaan. Toiseksi analysoin, millaisiin toimiin turvallisuustilanteen edelleen parantamiseksi on tarkoitus ryhtyä. Edelleen selvitän, kuinka kaupunkilaisia houkutellaan ja taivutellaan samastumaan suunnitelmassa esitettyyn turvallisuusajatteluun ja sen tavoitteisiin. \u0000Turvallisuuden representaatiossa korostuu vahvasti erityyppinen ennakoiva toiminta, jolla pyritään ehkäisemään niin rikollisuutta, syrjäytymistä, onnettomuuksia kuin päihdehaittojakin. Tavoitteena on lisäksi yhteistyö viranomaisten sekä erilaisten kansalaisista koostuvien tahojen, ryhmien ja yksilöiden kanssa. Vastuuta turvallisuuden säilymisestä pyritään jakamaan myös kansalaisille itselleen. Identifioitumista suunnitelmassa esitettyyn koetetaan lisätä viestittämällä kaupunkilaisille kannustamisesta, auttamisesta, turvallisuustyön juurruttamisesta, identiteetin vahvistamisesta, turvallisuuden tunteen lisäämisestä ja niin edelleen. Toisaalta todetaan eriarvoisuuden lisääntyminen ja se, että kaikki eivät kykene vastuulliseen autonomiseen toimintaan ja elämäntapaan, minkä voi olettaa vaikuttavan kielteisesti identifioitumiseen suunnitelman tavoitteisiin.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"47556863","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Vesi-maa-kasvi -systeemi skaalautuvassa vihreässä infrastruktuurissa 可扩展的绿色基础设施中的水陆工厂系统

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-06-12 DOI: 10.30663/ay.90958

Outi Tahvonen

引用次数: 0

Geodiversiteetin ja biodiversiteetin välinen yhteys eri mittakaavoissa pohjoisilla alueilla 北方地区不同尺度的地球多样性与生物多样性之间的联系

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-06-12 DOI: 10.30663/ay.91715

Helena Tukiainen

引用次数: 0

Kertojien kaupungit 乘数城市

Alue ja ymparisto Pub Date : 2020-06-12 DOI: 10.30663/ay.79502

Heikki Uimonen

{"title":"Kertojien kaupungit","authors":"Heikki Uimonen","doi":"10.30663/ay.79502","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.79502","url":null,"abstract":"Kaupunkikokemukset rakentuvat yksityisistä ja yhteisistä muistoista ja aistitusta ympäristöstä. Tähän perustuen ympäristön kokeminen voidaan ymmärtää ihmissuhteisiin liittyvänä toimintana, joka rakentaa ja pitää yllä ihmisten yhteenkuuluvuutta ja muokkaa siten yhteisön sosiaalisia suhteita. Artikkelissa tarkastellaan eri tyyppisiä taiteellisia ja kaupunkitilapoliittisia interventioita ja erityisesti sitä, kuinka niihin liittyvien kaupunkisuhteiden on mahdollista rakentua dialogissa kahden ympäristöstään kertovan henkilön välillä. Tutkimustehtävänä on tarkastella ylisukupolvisen kaupunkitilan muodostumista kävelyjen ja keskustelujen yhteydessä sekä sitä, kuinka näin saatu tutkimusaineisto voidaan kontekstoida kaupunkia koskevaan kulttuurihistorialliseen tietoon ja tutkimukseen. Teoreettis-metodologisesti artikkeli nojaa yhteisvaranto-käsitteeseen sekä ympäristökokemuksia tutkivaan aistielämäkerralliseen kävelymenetelmään (sensobiographic walking). Artikkeli on osa aistittuja elinympäristöjä, niiden kokemista sekä muistoja tarkastelevaa [anonymisoitu] -tutkimushanketta. Kävelyjen perustella voidaan tulla johtopäätökseen, että yhdessä aistitut, muistellut ja keskustellut ympäristöt rakentavat diskursiivista ja kerroksista kaupunkitilaa, joka näyttäytyy tutkimuksessa enemmän kuin osiensa summana. Lisäksi niiden myöhemmät mentaaliset ja virtuaaliset representaatiot ylläpitävät ja muokkaavat yhdessä ja erikseen koettua kaupunkisuhdetta sekä jatkavat kaupunkipoliittista neuvottelua tilan ja kulttuuritarjonnan symbolisista omistussuhteista. \u0000 ","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537855","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 1