{"title":"Mitä on tekeillä pienessä puutarhassa?","authors":"Miina Kaartinen","doi":"10.30663/ay.109258","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.109258","url":null,"abstract":"Artikkelissa pohditaan sosiaalityön tehtävää ekologisten kriisien aikakaudella lahtelaisen yhteisöpuutarhaprojektin kautta. Yhdistämällä kulttuurintutkimusta ekososiaalisen ja yhteisöllisen sosiaalityön teoreettisiin keskusteluihin, kysytään miten paikallinen yhteisöpuutarha voi auttaa kuvittelemaan tulevaisuuden sosiaalityötä. Aineiston muodostavat kirjoittajan kokemukset kansalaislähtöisen yhteisöpuutarhan perustamisesta ja projektin parissa työskentelemisestä keväästä 2019 kevääseen 2020. Autoetnografinen analyysi osoittaa, kuinka sosiaalityölle olennaisia valtakamppailuja käydään moninaisissa arkisissa käytännöissä ja näin ollen potentiaalisia vaikuttamisen paikkoja on tarjolla runsaasti myös vakiintuneiden työ- ja ajattelutapojen ulkopuolella. Puutarhaprojekti liitetään artikkelissa osaksi pohjoismaista yhdyskuntatyön perinnettä, ja tarkemmin sieltä löytyvää ruohonjuuritason sosiaalityötä. Artikkeli ehdottaa ruohonjuuritason sosiaalityötä työotteeksi ja käsitteeksi, jonka avulla lähteä osaltaan toteuttamaan siirtymää kohti ekohyvinvointivaltiota.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"49337170","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Reilu siirtymä, ekologinen solidaarisuus ja kestävyysmurroksen mahdollisuus","authors":"Suvi Huttunen, Aino Rekola","doi":"10.30663/ay.109042","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.109042","url":null,"abstract":"Ekologisen kriisin ratkaisemiseksi tarvittavan kestävyysmurroksen yhteydessä on lisääntyvästi alettu keskustella oikeudenmukaisuudesta tai reiluudesta. Reilu siirtymä tarkoittaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nostamista keskeiseksi osaksi ympäristökriisin ratkaisua, mikä on tärkeää sekä siirtymän hyväksyttävyyden että toimivan toteutuksen kannalta. Samalla oikeudenmukaisuuden korostaminen pitää kuitenkin sisällään riskin ympäristökriisin ratkaisemisen hidastumisesta. Erityisesti näin voi käydä, mikäli oikeudenmukaisuus kääntyy tarkoittamaan oikeutta kestämättömien elämäntapojen ja yhteiskuntarakenteiden ylläpitämiseen. Tarkastelemme tässä katsauksessa reilua siirtymää kriittisesti ja nostamme esiin ekologisen solidaarisuuden ajatuksen oikeudenmukaisuutta täydentävänä käsitteenä. Reilu siirtymä on aito mahdollisuus ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden yhdistämiseen uudenlaisella tavalla ja sitä kautta myös ekologisen hyvinvointivaltion kehittämiseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että ekologinen ulottuvuus nostetaan keskeiseksi osaksi oikeudenmukaisuuden ymmärrystä. Tällöin oikeudenmukaisuus ulotetaan tarkoittamaan ei-inhimillistä luontoa, minkä lisäksi solidaarisuus haavoittuvassa asemassa olevia kohtaan pitää sisällään sekä luonnon että ihmiset. Näin reilu ekohyvinvointivaltio voi saada avarampia tulevaisuuden visioita aidosti ekologisesti kestävästä hyvinvoinnista.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"49278922","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Matleena Käppi, Silja Tuunanen, Annukka Näyhä, Janne S. Kotiaho
{"title":"\"En minä, mutta muut!\"","authors":"Matleena Käppi, Silja Tuunanen, Annukka Näyhä, Janne S. Kotiaho","doi":"10.30663/ay.102426","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.102426","url":null,"abstract":"Ympäristö- ja ilmastokriisien ratkaiseminen vaatii muutoksia kaikkialla yhteiskunnassa, erityisesti tuotannossa, kulutuksessa ja infrastruktuurissa. Tarvittavan kestävyysmurroksen esteinä toimii mm. institutionaalisia, rakenteellisia ja yksilöiden psykologiaan liittyviä tekijöitä. Kestävyysmurroksen edellytys on, että yhteiskunnan eri tasoilla tulisi tapahtua samansuuntaista, synergistä muutosta. Tähän nojaa esimerkiksi transitiotutkimuksen monitasotarkastelu. Kestävyysmurroksen käytännön toteutumisen kannalta oleellinen kysymys on, mille tahoille asetetaan vastuuta ekologisten kriisien ratkaisemisesta. Ympäristöongelmiin liittyvää vastuunsiirtoa itseltä muille havaitaan eri yhteiskunnan tasoilla, mm. perusteluna yksilöiden valinnoille ja riittämättömälle ympäristöpolitiikalle. Vastuunsiirtoa on selitetty psykologiassa esimerkiksi kognitiivisella dissonanssilla eli tiedon ja toiminnan välisellä ristiriidalla sekä heikolla pystyvyyden tunteella. Tähän kontekstiin peilaten esittelemme uuden käsitteen, “En minä, mutta muut”-ilmiön, havainnollistamaan ympäristövastuun pakoilua kestävyysmurroksen hidasteena. “En minä, mutta muut”-ilmiö eli EMMI-ilmiö kuvaa ajattelu- ja argumentointitapaa, jossa ympäristöongelmiin liittyvä vastuu siirretään itseltä tai omalta ryhmältä muille. Ilmiön kontekstualisoinnin tueksi esittelemme ilmiötä koskevan kyselytutkimuksen, jonka kohderyhmänä oli suomalaisten yritysten johtoportaan edustajat. Havaitsimme positiivisen korrelaation ympäristöongelmiin liittyvän vastuun ja merkittävyyden kokemusten välillä ja saimme viitteitä siitä, että suurta vastuuta ja merkittävyyttä kokevat yrittäjät saattavat harjoittaa ekologisesti kestävämpää liiketoimintaa kuin vastuunsiirtoa ja alhaista merkittävyyttä (EMMI-ilmiötä) kokevat yrittäjät. EMMI-ilmiötä voidaan pitää mahdollisena esteenä ympäristömyönteiselle toiminnalle. Ilmiöllä voi olla yksilö- ja yritystason lisäksi laajempaa poliittista merkitystä esimerkiksi kansainvälisissä ilmastosopimusneuvotteluissa ja kansallisessa päästövähennysten toimeenpanossa, mutta lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535270","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ekogentrifikaatio","authors":"A. Wallin","doi":"10.30663/ay.107779","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.107779","url":null,"abstract":"Kaupungistuminen jatkuu ja kaupunkimaisen elämäntyylin suosio kasvaa edelleen. Taloudellisten kasvuvaatimusten lisäksi kaupungit yrittävät nyt pikaisesti vastata kestävän kehityksen vaatimuksiin. Käynnissä on kaupunkien kestävyysmurros, jota tehdään erilaisten kestävyystoimien avulla. Käyttämättömäksi jääneitä teollisuusalueita puhdistetaan ja muutetaan asuin- ja liikekäyttöön, puistoja ja viheralueita rakennetaan teollisen infrastruktuurin tilalle, kiinteistöihin tehdään energiaremontteja ja alueita valmistellaan kohtaamaan ilmastonmuutoksen seuraukset. Kaupunkien kestävyystoimet nostavat asumisen hintaa ja houkuttelevat hyvätuloisia ihmisiä ydinkaupunkiin palveluiden, liikenneyhteyksien ja puistojen äärelle. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastelen ekogentrifikaatiota. Tutkimuskirjallisuuden pohjalta tekemäni määritelmän mukaan ekogentrifikaatio on symbolisten ja/tai materiaalisten ekologisten toimien avulla tahallisesti tai tahattomasti tuotettua alueen asukasrakenteen sosioekonomista muutosta varakkaiden alueeksi. Etsin tutkimuskirjallisuudesta vastausta kysymykseen, miten kaupunkien kestävyysmurros mahdollisesti vaikuttaa alueelliseen erilaistumiseen. Kysyn kirjallisuudelta, millaisia muotoja ekogentrifikaatiolla on, miten kestävyysmurros vaikuttaa alueellisen erilaistumisen dynamiikkaan ja mitä asialle pitäisi tehdä. Vastaavaa keskustelua ei olla Suomessa vielä juuri käyty. Tutkimus tuo lisää tietoa kestävyysmurroksen toisinaan yllättävistäkin sosiaalisista seurauksista. Ekohyvinvointivaltion kehittämisessä näihin tulee kiinnittää huomiota, mikä edellyttää empiirisen tutkimuksen kohdistamista kaupunkien kestävyystoimien moninaisiin vaikutuksiin.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535295","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Monilajiset kanssatoimijamme","authors":"N. Nygren","doi":"10.30663/ay.111147","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.111147","url":null,"abstract":"Kirja arvio Tuomas Räsäsen ja Nora Schuurmanin teoksesta Kanssakulkijat – Monilajisten kohtaamisten jäljillä. Kustantaja Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 2020. (402 s.)","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535301","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Imagining energy transitions: Carbon neutrality in Finland","authors":"Kamilla Karhunmaa","doi":"10.30663/ay.111381","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.111381","url":null,"abstract":"Lectio Praecursoria of Doctoral DissertationUniversity of Helsinki 24.6.2021\u0000Karhunmaa, K. (2021) Imagining energy transitions: Carbon neutrality in Finland. Publications of the Faculty of Social Sciences, University of Helsinki, 189.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"49 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535434","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Tiina Vaittinen, Eveliina Asikainen, Anna Ilona Rajala, Minna Törnävä, Tuulia Lahtinen
{"title":"Ekohyvinvointivaltion katveessa","authors":"Tiina Vaittinen, Eveliina Asikainen, Anna Ilona Rajala, Minna Törnävä, Tuulia Lahtinen","doi":"10.30663/ay.109146","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.109146","url":null,"abstract":"Inkontinenssi, eli virtsan- tai ulosteenkarkailu, on yleinen vaiva. Kehon vuodoista ja vuotojen hallitsemiseen käytettävistä vaipoista, eli inkontinenssisuojista, kuitenkin vaietaan. Jätteiden tavoin ne ovat hyvinvointivaltiossa hyvinvoinnin katveessa. Erilaiset yhteiskunnan rakenteet ja käyttäytymisen normistot sulkevat vaipat hallinnollisen kielen ulkopuolelle ja tekevät niistä näkymätöntä ja jotain, minkä ei kuuluisi häiritä. Vaippajäte on siis kaksinkertaisesti katveessa, vaikka toisaalta läsnä kaikkialla. Tällaiset hyvinvoinnin vaietuimmat nurkat tulisi ottaa tarkasteluun visioitaessa ekohyvinvointivaltiota, jossa ekologisesti kestävä, hyvä elämä on voitava taata kaikenlaisille kehoille, myös pidätyskyvyttömille. Analysoimme suomalaista vaippataloutta kartoittavia havainto- ja haastatteluaineistoja yhdistäen monipaikkaisen etnografian menetelmiä feministiseen tieteenteknologiaan ja derridalaiseen dekonstruktion tutkimusperinteeseen. Piirrämme artikkelissamme ekohyvinvointivaltion suuntaviivoja inkontinenssin ja vaippatalouden näkökulmasta. Väitämme, että ekohyvinvointivaltion on oltava vuotaville kehoille suunniteltu hyvinvointivaltio: kyse on esimerkiksi hoitoketjuista, ennaltaehkäisystä ja kuntoutuksesta, julkisen tilan ja hoivarakentamisen suunnittelusta sekä terveysturvallisesta sanitaatiosta, jota viemäröinti ei yksin ratkaise.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535090","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kestävyystutkimuksen teemoja matkalla kohti ekohyvinvointivaltiota","authors":"Jarkko Levänen","doi":"10.30663/ay.111066","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.111066","url":null,"abstract":"Kestävyystutkimuksella on tärkeä rooli matkalla kohti ekohyvinvointivaltiota, jossa kansalaisten hyvinvointi toteutuu ekologisen kestävyyden rajoissa. On tärkeää huomioida, että voidakseen tuottaa tällaisen siirtymän kannalta relevanttia tietoa, kestävyystutkimukselta vaaditaan jatkuvaa uudistumista paitsi metodologisesti myös kiinnostuksen kohteidensa osalta. Kestävyystutkimusta ja ekohyvinvointivaltiota tulisikin kehittää dialogisessa suhteessa ja samanaikaisesti siten, että tutkimuskysymysten asettelu vastaa parasta mahdollista käsitystä hyvän elämän ekologisista, sosiaalisista ja taloudellisista reunaehdoista. Näin tehden, voimme ymmärtää riittävällä tavalla niitä yhteiskunnallisia muutoksia, joita siirtymä kohti ekohyvinvointivaltiota edellyttää. Tässä katsauksessa perehdyn sellaisiin kestävyystutkimuksen teemoihin, jotka tässä hetkessä näyttäisivät vaativan erityisen paljon huomiota ekohyvinvointivaltion kehittämisen kannalta. Tarkasteltavat teemat ovat talous, hyvinvointi sekä siirtymän hallinta, joita lähestyn paitsi tutkimuksellisina ja yhteiskunnallisina haasteina myös niihin sisältyvien mahdollisuuksien kautta. Tarkastelun johdattamana tuon esiin aikaperspektiivien merkityksen matkalla kohti ekohyvinvointivaltiota: voidaksemme saavuttaa hyvinvoinnille kestävän perustan, meidän on kyettävä samanaikaisesti tekemään nopeita muutoksia sekä pitkän aikavälin harkintaan perustuvia sitoumuksia ja hankaliakin valintoja niin yksilöinä kuin yhteiskuntanakin. Joissakin tapauksissa nämä toimenpiteet voivat vaikuttaa jopa keskenään ristiriitaisilta.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535176","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Alueelliset ja ajalliset trendit vesikasvien monimuotoisuuden eri tasoilla boreaalisissa järvissä","authors":"M. Lindholm","doi":"10.30663/AY.107457","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/AY.107457","url":null,"abstract":"Väitöstilaisuuden Lectio Praecursoria\u0000Oulun yliopisto 26.3.2021","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-06-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"48417372","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Talonpoikaistulevaisuus","authors":"Ville Kellokumpu","doi":"10.30663/ay.107827","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.107827","url":null,"abstract":"Smaje, ChrisA Small Farm Future: Making the Case for a Society Built Around Local Economies, Self-Provisioning, Agricultural Diversity and a Shared Earth. Chelsea Green Publishing: London, 2020. (311 s.)","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-06-15","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535339","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
