{"title":"Pohjoissuomalaisen turvesiirtymän koettu energiamaisema","authors":"Hanna Lempinen","doi":"10.30663/ay.129036","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.129036","url":null,"abstract":"Ilmastonmuutos ja planeetan kantokyvyn rajat vaativat yhteiskuntia siirtymään nopealla tahdilla kohti vähähiilisempiä ja ympäristön kannalta kestävämpiä olemisen tapoja. Tämän tavoitteen saavuttamisessa energiasiirtymillä on keskeinen rooli. Energiasiirtymät itsessään kuitenkin asettavat yhteiskunnille uusia haasteita ratkaistavaksi, joista keskeisimmät liittyvät siihen, miten siirtymät on mahdollista toteuttaa paitsi taloudellisesti kestävästi myös sosiaalisesti hyväksyttävästi ja oikeudenmukaisesti. Tässä artikkelissa keskityn tarkastelemaan suomalaisen turvealan oikeudenmukaisen siirtymän toimeenpanon kokemuksia ja niiden vaikutuksia suomalaisen turvetuottajan elinkeinoon ja elämänpiiriin. Artikkelin analyyttinen viitekehys kiinnittyy oikeudenmukaisia energiasiirtymiä, fossiilisten elinkeinojen kulttuurisia merkityksiä ja energiamaiseman käsitettä käsittelevän keskustelun puitteisiin. Empiirinen aineisto perustuu turvesuolla vietettyyn lyhyeen kenttätyöjaksoon ja sen aikana kerättyyn etnografisluontoiseen aineistoon sekä turvealan toimijoiden, heidän puolisoidensa sekä alueellisen valvovan viranomaisen kenttätyöaineistoa syventäviin haastatteluihin. Artikkelin alueellinen fokus on pohjoisessa Suomessa, mistä turvealaa koskevaa laadullista yhteiskuntatieteellistä aineistoa ei aiemmin ole kerätty. Tilanneanalyysin teoreettis-menetelmällistä viitekehystä hyödyntäen keskityn tarkastelemaan turvetuotannon monimuotoisten merkitysten ja sidosten kenttää, siirtymäpoliittisten linjausten ja toimenpiteiden turvetuotannolle aiheuttamia muutoksia sekä tekijöitä, joita nykyiset siirtymätoimenpiteet eivät riittävissä määrin ole kyenneet huomioimaan. Artikkelin johtopäätökset sekä havainnollistavat elinkeinojen monimuotoisia kytköksiä harjoittajiensa elämänpiiriin, kokemusmaailmaan ja ympäröivään yhteiskuntaan että tekevät näkyväksi suomalaisen turvesiirtymäpolitiikan konkreettisia epäonnistumisia, jotta tulevia elinkeinosiirtymiä olisi mahdollista suunnitella ja toteuttaa sekä kattavammin että kohdennetummin.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"123 ","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-10-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135871567","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Lähiö paikassa ikääntymisen affektiivisena tilana","authors":"Virve Repo","doi":"10.30663/ay.127655","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.127655","url":null,"abstract":"Yhä suurempi osa iäkkäistä elää pidempään kotonaan. Paikallaan ikääntyminen aiheuttaa kuitenkin haasteita esimerkiksi lähiöissä asuville ikääntyneille. Tässä artikkelissa puhun staattisen paikallaan ikääntymisen sijaan paikassa ikääntymisestä, mikä ottaa huomioon ikääntyneiden ja ympäristön väliset vuorovaikutussuhteet. Artikkelissa tarkastellaan turkulaista Varissuon lähiötä paikassa ikääntymisen affektiivisena tilana. Tunteet, emootiot ja affektit vaikuttavat siihen, millaiseksi näkemyksemme jostain paikasta muodostuu. Tässä artikkelissa kiinnitetään huomiota erityisesti affekteihin, joiden voidaan katsoa olevan sosiaalisissa tilanteissa jaettuja, kollektiivisia ja eteenpäin työntäviä. Artikkelia varten haastateltiin 20 henkilöä Varissuolla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että affekteilla on merkitystä siinä, miten ikääntyneet käyttävät ja tuottavat lähiötilaa, ja tätä kautta myös mielekkääseen paikassa ikääntymiseen. Affekteista pelko sääntelee lähiötilan käyttöä tiettyinä vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Huoli palveluista, joko niiden muutoksesta tai puutteesta, nostatti kollektiivista ärtymystä mutta myös tahtoa puuttua asioihin konkreettisin toimenpitein. Yhteisöllisyyden tunne voi auttaa paikkaan kiinnittymistä, mutta se voidaan kokea myös negatiivisena yhteisön ulkopuolelta. Monet asukkaat olivat eläneet alueella jo pitkään, jolloin he kokivat juurtuneensa alueeseen. Erilaiset muutokset saattoivat kuitenkin aiheuttaa negatiivisia tunteita ja korostivat nostalgisuutta ikääntyneiden keskuudessa. Myös nostalgisuus saattaa olla liikkeelle sysäävä tai vastaavasti uudistuksia estävä affekti. Varissuon maine ns. ongelmalähiönä herätti asukkaissa tarpeen puolustaa asuinaluettaan. Tutkimus osoitti myös, miten lähiöihin liittyvillä poliittisilla päätöksillä on merkitystä sekä affektien herättäjänä että paikassa ikääntymiseen.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"19 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-10-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135303236","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Suomen maaseutuisuudet mediassa: ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulma","authors":"Jari Lyytimäki","doi":"10.30663/ay.128083","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.128083","url":null,"abstract":"Mediakeskustelu ja sen synnyttämät mielikuvat määrittävät osaltaan sitä, mitä maaseutu on. Tässä katsauksessa vedetään yhteen kotimaisia tutkimuksia, joissa on käsitelty journalistisen median maaseutu-uutisointia. Tutkimuksia tarkastellaan ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta, joka niveltää yhteen luonnonvarojen käyttöön ja subjektiivisiin kokemuksiin liittyviä alue- ja ympäristöpolitiikan haasteita. Maaseutu-uutisointia käsittelevä tutkimus on keskittynyt erityisesti sanomalehtiin. Taantumisen, kehittämisen ja kiistan kehykset ovat keskeisiä tapoja kertoa maaseudusta. Uutisoinnissa on tapahtunut viime vuosikymmenien aikana siirtymä luonnonvarojen ja ekosysteemien hyödyntämistä luonnollistavasta ja oikeuttavasta kerronnasta ympäristöpolitiikan tavoitteita ja toteuttamista painottavaan kerrontaan. Syyllisyyden tematiikka tarjoaa hedelmällisen aihepiirin jatkotutkimukselle.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"42 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-09-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135150429","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Miten metsien monet merkitykset, ”sielut ja nielut”, voivat täydentää toisiaan?","authors":"Pasi Heikkurinen","doi":"10.30663/ay.131472","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.131472","url":null,"abstract":"Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura ry (YHYS) järjestää vuosittain Politiikkadialogin yhteistyössä Ympäristötiedon foorumin kanssa. Tänä vuonna poikkitieteellistä keskustelua ja poliittista yhteistyötä peräänkuuluttava tilaisuus järjestettiin Tieteiden talolla 7. kesäkuuta, ja sen teemana oli ”Sielut ja nielut – Suomen metsät ilmastohätätilan aikana”. Tilaisuudessa allekirjoittaneen lisäksi keskustelemassa oli väitöskirjatutkija Tuulikki Halla Itä-Suomen yliopistosta, ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala Helsingin yliopistosta, ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen ympäristöministeriöstä, professori Olli Tahvonen Helsingin yliopistosta, professori Mikko Jalas Aalto-yliopistosta, johtava asiantuntija Lotta Heikkonen maa- ja metsätalousministeriöstä, ja johtava asiantuntija Mariko Landström Sitrasta.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"99 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-08-31","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135831877","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Timanttista avointa julkaisutoimintaa","authors":"Ossi Ollinaho, Minna Santaoja","doi":"10.30663/ay.131106","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.131106","url":null,"abstract":"Istahdimme helteisenä kesäkuun päivänä Amurin museokorttelin rauhaan Tampereella jakamaan ajatuksia lehden toimittamisesta, hakemaan yhteistä linjaa ja suuntaamaan tulevaa. Vastaanotamme Alue ja Ympäristö -lehden jaetun päätoimittajuuden moninaisen, syvenevän ja epämääräistyvän kriisin aikana, mutta lehden suhteen toiveikkaina. Lehdelle vuonna 2022 myönnetty Vuoden tiedelehden palkinto asettaa meille, tuoreelle päätoimittajaparille, riman korkealle, mutta tuo myös oikeutuksen ja taloudellisia mahdollisuuksia kehittää lehteä entisestään. Aikaisempien toimituskuntien työn varaan on tukeva rakentaa ja hyvässä porukassa toimitustyötä on sujuvaa opetella. Kiitos Ninalle erinomaisesta perehdytyksestä. Meillä on Maijan ja Iinan kanssa ilo alkaa toimittaa lehteä...","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"230 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"134998319","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kapulanvaihdon kevät","authors":"Nina V. Nygren","doi":"10.30663/ay.130533","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.130533","url":null,"abstract":"Alue ja Ympäristö -lehden uusi kesänumero tarjoaa taas huikean mielenkiintoista luettavaa yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen ja maantieteen aloilta. Paikkojen kirjo on laaja, aina Helsingistä terveysasemien ja liikuntapaikkojen kautta avaruuteen, ja energiaa riittää sähköautoista turpeeseen. Risteyksessä-osio punoo yhteyksiä lehdessä aiemmin julkaistuihin artikkeleihin ja niiden aiheisiin. Kirja-arvioista on toivottavasti lukijoille iloa ja hyötyä. Tekstejä on ollut ilo olla mukana toimittamassa – tämä onkin ollut ensimmäinen päätoimittajakauteni, jolloin olen ollut päätoimittajana yksin kokonaiselle numerolle. Yksin ei ole kuitenkaan tarvinnut lehteä toimittaa. Luottotaittaja Maija Toivanen on hoitanut hommansa ja ylikin, kun vaihdoimme toimitussihteerin lennossa, ja uusi toimitussihteeri Iina Sankala on päässyt näyttämään taitojaan. Risteyksessä-osion ovat toimittaneet Uula Saastamoinen ja Katri Ollilla...","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"246 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135050003","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Yhteiskunnallisen ympäristötutkimuksen uusi aika","authors":"N. Nygren","doi":"10.30663/ay.127902","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.127902","url":null,"abstract":"Kirja-arvio Tarja Halosen, Kaisa Korhonen-Kurjen, Jari Niemelän & Janna Pietikäisen toimittamasta teoksesta \"Kestävyyden avaimet: kestävyystieteen keinoin ihmisen ja luonnon yhteiseloon\". Gaudeamus, Tallinna, 2022. (326 s.) ","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-27","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"48057783","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sakari Möttönen, Miikka Salo, Tapio Litmanen, Esa Konttinen
{"title":"Ympäristönsuojelulaki vuotaa: turvekiista tunnustuskamppailuna","authors":"Sakari Möttönen, Miikka Salo, Tapio Litmanen, Esa Konttinen","doi":"10.30663/ay.115243","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.115243","url":null,"abstract":"Tutkimme Keski-Suomessa pitkään jatkunutta turvekiistaa selvittämällä kyselyllä ja haastatteluilla kansalaisten käsityksiä turvetuotannosta ja sen vesistövaikutuksista. Tutkimuksemme osoittaa, että poliittis-hallinnollinen järjestelmä ei ole kyennyt täyttämään ympäristönsuojelulain tavoitetta turvata kansalaisille terveellinen ja viihtyisä ympäristö ja parantaa kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Lailla ei ole edellytyksiä säännellä kaikkia niitä luontoa hyödyntäviä toimintoja, joiden kansalaiset kokevat saastuttavan vesiympäristöään. Tämä puute näkyy esimerkiksi turpeennoston kaltaisissa toiminnoissa, jotka aiheuttavat vesistöjen hajakuormitusta eri paikoista ja eri tavoin. Maaseudun asukkaat pitävät epäoikeudenmukaisena sitä, että heidän vesiympäristöään saastutetaan, jotta kaupunkeihin saadaan halpaa lämpöenergiaa. Epäoikeudenmukaisuuden tunne johtuu seuraavista tekijöistä: (1) Viranomaiset perustavat vesien tilan arvioinnin tieteelliseen ja tekniseen tietoon ja sulkevat pois ristiriitaiset tiedot ja kansalaisten kokemukset. (2) Vesien pilaantumisesta kärsiviä ihmisiä ei tunnusteta turpeenottoa koskevan sääntelykehyksen osallistujiksi. (3) Kansalaisiin vaikuttaa viranomaisten ja poliitikkojen välinpitämättömyys vesien tilasta kärsivien ihmisten huolia kohtaan. (4) Ihmisten välittömään ympäristöön liitettyjä kulttuurisia ja sosiaalisia arvoja ei pidetä merkityksellisinä turpeenottoa koskevassa sääntelykehyksessä. Turvekiistan analyysi paljastaa tarpeen parantaa deliberatiivisen demokratian toimintaa ympäristöhallinnossa.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-26","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535565","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Sini Numminen, Marika Silvikko de Villafranca, Sampsa Hyysalo
{"title":"Päälämmityslähteestä monilämmitykseen: suomalaisista pientaloista on tullut toisiaan täydentävien ja vuorottelevien energiajärjestelmien hybrideitä","authors":"Sini Numminen, Marika Silvikko de Villafranca, Sampsa Hyysalo","doi":"10.30663/ay.125979","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.125979","url":null,"abstract":"Vuonna 2021 alkanut energiakriisi on saanut monet kotitaloudet tarkastelemaan kotinsa lämmitystekniikoita ja -tapoja. Tutkimuksemme esittelee syksyllä 2022 kerättyä laajaa energiakyselyaineistoa, jonka perusteella vain harvat suomalaiset pientalo-omistajat luottavat yhteen lämmönlähteeseen. Suurin osa (89 %) on monilämmittäjiä, jotka hyödyntävät vähintään kahta energialaitetta tai polttoainetta kotinsa lämmittämiseen, niiden välillä vaihdellen ja vuorotellen. Yleisin monilämmitysjärjestelmä on sähkölämmityksen, puulämmityksen ja ilmalämpöpumpun yhdistelmä. Tuloksemme osoittavat, että energiamurros etenee Suomessa, mutta myös sen, että päälämmityslähde-käsitteeseen nojaava virallinen lämmitystapatilastointi antaa tällä hetkellä vääristyneen kuvan suomalaisten pientalojen lämmitystodellisuudesta. Aineistomme mukaan esimerkiksi pelkällä sähköllä lämpenee vain 2 prosenttia pientaloista. Sähkölämmitystä kyllä käytetään jopa 49 prosentissa pientaloista, mutta on epäselvää, mikä rooli sähkölämmityksellä näissä kodeissa tosiasiallisesti on. Luvut näyttävät hyvin erilaisilta virallisiin lämmitystapatilastoihin verrattuna. Lämmitystapatilastojen keruussa ja esittämisessä lienee syytä siirtyä kuvailemaan talon lämmitystapojen monipuolisuutta, mikä antaisi realistisemman kuvan suomalaisten energiankäytöstä ja lämmitystavoista. Tietoa voidaan käyttää muotoilemaan vaikuttavampia politiikkatoimenpiteitä ja sähkö- tai energiatukimuotoja niille, jotka tukia todella tarvitsevat.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537391","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
