{"title":"Paikallisessa Risteyksessä","authors":"Uula Saastamoinen, Katri Ollila","doi":"10.30663/ay.129013","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.129013","url":null,"abstract":"Paikallisuuden aiheesta käytävä ajankohtainen keskustelu on paikallaan, sillä viime vuosien kriisit ovat jättäneet jäljen ihmisten paikkasuhteeseen. Koronapandemian myötä elämästä tuli liiankin paikallista, kun monien elinpiiri kutistui kodin, lähimetsän ja kaupan ympärille. Vaikka olemme paikkaan sidottuja, pandemian aiheuttama etätyön yleistyminen on osoittanut, ettei työnteko vaadi tietyssä paikassa olemista. Uudessa normaalissa opettelemme edelleen uusia hybridiolemisen muotoja teknologiaa hyödyntäen. Nykyään voimmekin olla paikalla ilman, että olemme läsnä.\u0000Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran sekä Versus-verkkojulkaisun yhteistyössä toteuttama Risteyksessä-julkaisusarja on jälleen löytänyt paikalleen. Vuoden teemaa – paikallisuutta – käsittelevät seitsemän aiemmin Alue ja Ympäristö -lehteen kirjoittanutta tutkijaa. He pohtivat, millaista muutosta paikallisuuteen liittyvissä tutkimusaiheissa on havaittavissa ja miten muutos nivoutuu yhteiskunnan laajempiin kehityskulkuihin. Näin Risteyksessä-konseptin tavoitteena on jälleen lisätä tutkitun tiedon näkyvyyttä ajankohtaisessa keskustelussa. Lisäksi vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan ja järjestäytyneiden toimijoiden välistä dialogia, kun Risteyksessä-artikkelit asetetaan Versuksen Tiededebattien pohjaksi.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"199 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135115668","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Eeden Kainuussa – piha ja puutarha jalostettuna luontona","authors":"Y. Sepänmaa","doi":"10.30663/ay.125931","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.125931","url":null,"abstract":"Kirja-arvio Marjukka Piirainen teoksesta \"Kansan ja kasvien kasvatusta. Puutarhatieto kainuulaisen pihakulttuurin muutoksessa\". Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Education, Humanities, and Theology 189, Joensuu, 2022. (196 s. + alkuperäisjulkaisut 92 s.)","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"34 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-04","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537163","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen","authors":"Sami Lind","doi":"10.30663/ay.125675","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.125675","url":null,"abstract":"Väitöstilaisuuden Lectio PraecursoriaTampereen yliopisto 2.12.2022\u0000Väitöskirjan tiedot:Lind, S. (2022) Paikka, päivänkulku ja kohtaaminen: Korkeakoulutettujen arki työmarkkinamarginaalissa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 701. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-2639-5.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-04","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537111","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Rekikoirat asuttavat matkailumaisemaa","authors":"M. Äijälä","doi":"10.30663/ay.125975","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.125975","url":null,"abstract":"Väitöstilaisuuden Lectio PraecursoriaLapin yliopisto 30.9.2022\u0000Väitöskirjan tiedot:Äijälä, M. (2022). Tourist Landscapes as Multispecies Trails: Storying a Mushing Landscape Through Mobile Video Ethnography. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 343. <https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/65184>.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537261","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Vesihuollon myyttejä murtamassa – vai myös vahvistamassa?","authors":"Ilari Karppi","doi":"10.30663/ay.121564","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.121564","url":null,"abstract":"Kirja-arvio Tapio Katkon, Petri Juutin ja Riikka Juutin teoksesta \"Vesihuollon myytit\". Vastapaino, Tampere, 2022. (213 s.)","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-02-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535948","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
H. Sirviö, Eija Meriläinen, A. Lehtinen, Ville Kellokumpu, Juho Luukkonen
{"title":"Metsät metsinä, kiistakapulana ja talouden materiaalisena perustana","authors":"H. Sirviö, Eija Meriläinen, A. Lehtinen, Ville Kellokumpu, Juho Luukkonen","doi":"10.30663/ay.125505","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.125505","url":null,"abstract":"Pääkirjoitus teemanumeroon Resurssiperiferia elää metsistään?","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-01-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537101","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli suomalaisen yhteiskunnan aineenvaihdunnassa","authors":"Tere Vadén, Antti Majava","doi":"10.30663/ay.121616","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.121616","url":null,"abstract":"Energiamurros on erityinen haaste Suomelle, jossa energian ja luonnonvarojen kulutus per capita on erittäin korkea. Koska kaikki ei-fossiiliset energiatuontantomuodot ydinvoimaa lukuun ottamatta käyttävät fossiilisia enemmän maapinta-alaa ja bioenergia (kuten puu) erityisen paljon, kiinnittyy huomio maankäytön hyötysuhteeseen. Suomen rajojen ulkopuolella tuotettujen fossiilienergiajakeiden korvaaminen kotimaisella maapinta-alaan sidoksissa olevilla energiamuodoilla tuottaa joukon uusia kysymyksiä niin maankäytön suunnittelun, teollisen työnjaon, maan ja energiavirtojen omistuksen, raaka-aineiden tuotannon ja käytön sekä sosiaalisen hyväksyttävyyden kannalta. Keskitymme artikkelissa teollisen työnjaon ja omistuksen kysymyksiin. Metsäsektorin tarpeet ovat historiallisesti määritelleet teollista työnjakoa, raaka-aineen ja energian käyttöä. “Maan tapana” on ollut puun hyödyntäminen suurimmaksi osaksi energiana, metsäteollisuuden omien energiaintensiivisten prosessien tarpeisiin. Energiamurroksen sekä metsien hiilivirtojen ja monimuotoisuuden orastavan hinnoittelun myötä maa-alueille syntyy kertaluokkaa, jopa kahta, tehokkaampia ja mahdollisesti myös taloudellisesti houkuttelevampia käyttötapoja, kuten tuuli- ja aurinkovoima, hiilinielut ja luontokompensaatiot. Maankäytön hyötysuhde on puuenergialla kaikkein alhaisin. Tämä kertoo metsien käytön muutosmahdollisuudesta: käyttämällä metsäalaa aurinko- tai erityisesti tuulienergian tuotantoon alueen käytön energiatehokkuus kasvaa, ja tuulienergian tapauksessa suuri osa metsäalueen puusta vapautuu raaka-aineeksi muuhun käyttöön tai metsän omien ekologisten kiertojen resurssiksi.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69536021","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ekokriisi ja uudet liittolaisuudet: metsäkiistoista metsädialogeihin","authors":"Eeva Houtbeckers","doi":"10.30663/ay.121572","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.121572","url":null,"abstract":"Lajikato ja ilmaston kuumeneminen uhkaa yhteiskunnallista vakautta myös Suomessa, boreaalisella vyöhykkeellä, mutta tämä näkyy vain osittain suomalaisessa metsäkeskustelussa, jota on käyty samoista asetelmista jo vuosikymmenten ajan. Tässä artikkelissa esitelty institutionaalinen etnografia tekee näkyväksi hallinnan suhteita metsäpolitiikassa ja sen erilaisia koalitioita ekologisen kriisin aikakaudella. Millä tavalla ekologinen ja yhteiskunnallinen murros voi vaikuttaa suhteiden muutokseen metsäpolitiikassa? Tutkimus perustuu kirjoittajan kokemuksiin ja havaintoihin osana Meidän metsämme -kansalaisliikettä, joka järjesti vuosina 2019–2022 15 metsädialogia. Ne käsittelivät eri teemoja ja kokosivat yhteen monipuolisesti metsäalan toimijoita. Analyysi nojaa osallistuvaan havainnointiin yhdeksässä metsädialogissa. Vaikka monessa metsädialogissa yhteinen ymmärrys lisääntyi joissakin teemoissa, useassa liikuttiin metsäkeskustelujen kiertävillä kehillä ja käytettiin alan erikoissanastoa. Artikkeli erittelee hallinnan suhteita, joita ekokriisi voi muuttaa ja joiden myötä metsäpolitiikkaan voi muodostua uusia liittolaisuuksia.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"47343184","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Monitavoitteisuuden sumentavuus ja agonismin vaikeus","authors":"Tuomo Takala","doi":"10.30663/ay.120749","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.120749","url":null,"abstract":"Metsädiskurssit ja niiden voimasuhteet määrittävät, mitä suomalaisessa metsäkeskustelussa kuuluu ja voi sanoa. Tässä katsauksessa esitellään kokoavasti erään metsädiskursseihin syventyneen tutkimushankkeen löydöksiä ja johdetaan niistä uusia tutkimuspolkuja. Hankkeessa tutkittiin erityisesti metsänomistajien ja median metsädiskursseja.\u0000Tulosten piirtämässä suomalaisessa metsädiskurssimaisemassa erottuu selkeä päävaihtelusuunta luonnonsuojelua kritisoivista puuntuotannollisista diskursseista metsätaloutta kritisoiviin ympäristödiskursseihin. Näiden välimaastosta, mutta kuitenkin läheltä puuntuotantodiskursseja, löytyvät hegemoniset monitavoitteisen metsätalouden diskurssit. Metsäkeskustelun oikeaa ja väärää määrittäessään tämä perusasetelma vaikuttaa oleellisesti siihen, millaista on elää metsänomistajana Suomessa tai voiko metsien käytön kestävyysmuutosta tapahtua.\u0000Metsädiskurssien sisällössä, esiintymisessä ja valtasuhteissa riittää tutkittavaa, mutta etenkin ympäristöhuolen kehittymistä kannattaisi tutkia yksilötasolla elämänkerrallisin menetelmin, sillä huoli luonnosta ja ympäristöstä vaikuttaa kestävyysmuutoksen ehdottomalta edellytykseltä. Postpoliittisten teorioiden ja diskurssiteorioiden yhdistäminen avaa puolestaan uusia kiinnostavia mahdollisuuksia metsäpolitiikan tilan analyysiin erilaisilla muodollisilla ja epämuodollisilla politiikkafoorumeilla.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-27","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"48942741","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
