Liisa Varumo, Johanna Kangas, Juha Kotilainen, Peter Kullberg, Elina Ojala, Minna Pekkonen, Sanna Suokas, Markku Ollikainen
{"title":"Oppeja Suomen ensimmäisestä kunnan ekologisesta kompensaatiosta Lahdessa","authors":"Liisa Varumo, Johanna Kangas, Juha Kotilainen, Peter Kullberg, Elina Ojala, Minna Pekkonen, Sanna Suokas, Markku Ollikainen","doi":"10.30663/ay.127325","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.127325","url":null,"abstract":"Suomessa kunnilla ja kaupungeilla on maankäyttäjinä ja maankäytön suunnittelusta vastaavina tahoina merkittävä asema ja vastuu luontokadon pysäyttämisessä. Siihen tarvitaan uusia keinoja jo käytössä olevien lisäksi. Ekologinen kompensaatio on yksi lisäkeino ehkäistä ja vähentää luontokatoa, jota väistämättä syntyy esimerkiksi asumiseen ja liikkumiseen liittyvän rakentamisen ja muun luontoa nakertavan toiminnan myötä. Ekologisessa kompensaatiossa ihmistoiminnan aiheuttama haitta luonnon monimuotoisuudelle hyvitetään parantamalla elinympäristön tilaa tai suojelemalla heikennysuhan alla olevia luontokohteita toisaalla. Lieventämishierarkian mukaan ensisijaista on välttää ja lieventää luonnolle aiheutettavaa haittaa ja käyttää kompensaatiota jäljelle jäävän, väistämättömän luontohaitan hyvittämiseen. Ekologisen kompensaation yhtenä keskeisenä tavoitteena mainitaan usein luonnon monimuotoisuuden kokonaisheikentämättömyys (no net loss of biodiversity)...","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"54 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135777434","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Paikallista ruokaa paikkaan sitoutuneille","authors":"Maarit Sireni","doi":"10.30663/ay.127394","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.127394","url":null,"abstract":"Paikallinen ruoka on kuluttajille tuttu käsite. Sitä ei kuitenkaan voi määritellä yksiselitteisesti. Pohdin puheenvuorossani, mitä paikallisella ruualla tarkoitetaan, ketkä sitä ostavat ja mikä sen merkitys on nykyisin. Työskentelin vuosituhannen alussa Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa ”Greening of the Finnish Food System”, jossa tutkin lähiruokailmiötä Suomessa. Hanke kiinnittyi elintarvikejärjestelmien tutkimukseen, jonka puitteissa oli vähitellen alettu kiinnittää huomiota myös kuluttajien rooliin ruokaketjuissa. Kysynnän uskottiin eriytyvän, kun laatua arvostavat kuluttajat eivät tyytyneet globaalisti toimivien suuryritysten tuottamaan massaruokaan. Teollisille elintarvikkeille vaihtoehtoisten luomuruoan ja paikallisen ruoan suosion uskottiin vahvistuvan monia länsimaita hätkähdyttäneiden ruokaskandaalien ja ympäristötietoisuuden nousun myötä...","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"203 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-30","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135540678","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ilmastotuuppausten eettinen toteuttaminen: esimerkkinä sähköautot","authors":"Helena Siipi","doi":"10.30663/ay.119670","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.119670","url":null,"abstract":"Tuuppaukset ovat psykologisen vaikuttamisen keinoja, joille on yhteistä se, että ne eivät ole luonteeltaan pakottavia. Polttomoottoriautojen korvaaminen sähköautoilla vähentäisi liikenteen päästöjä. Miten liikenteen sähköistymistä voitaisiin edistää eettisesti erinomaisilla tuuppauksilla? Kysymykseen vastataan soveltamalla sähköautotuuppauksiin aiemmassa tutkimuksessa identifioituja ja ilmastotuuppauksille tyypillisiä eettisesti relevantteja piirteitä: (1) ilmastotuuppausten muita hyödyttävä luonne; (2) ilmastotoimikielteisten huomioiminen; (3) varmuus parhaista toimintavaihtoehdoista, (4) oikeudenmukaisuus; (5) läpinäkyvyys; ja (6) ilmastotuuppausten teho.\u0000Analyysissä päädytään seuraaviin käytännöllisiin suosituksiin: Sähköautotuuppaukset tulisi ensisijaisesti kohdistaa yksilöihin tai perheisiin, joiden varallisuus riittää sähköauton hankintaan sekä niihin, jotka joka tapauksessa autoilisivat. Erityisesti sähköautotuuppausten suunnittelijoiden tulee kiinnittää huomiota siihen, etteivät tuuppaa ilmastoystävällisempää liikkumistapaa käyttäviä siirtymään sähköauton käyttäjiksi. Sähköautotuuppauksiin olisi hyvä yhdistää tuuppauksia sitä ilmastoystävällisempiin liikkumisen muotoihin. Sähköautotuuppausten tulee olla läpinäkyviä paitsi, jos läpinäkymättömyydelle on hyvät perusteet. Sähköautotuuppauksia suunniteltaessa ja toteutettaessa tulisi viherpesun välttämiseksi pyrkiä arvioimaan niiden tehoa ja vaikutuksia verrattuna niille vaihtoehtoisiin ilmastotoimiin.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69535553","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Sote-alan monialaisuus yliopistollisen sosiaali- ja terveyskeskuksen tilasuunnitelmissa","authors":"Arttu Salo","doi":"10.30663/ay.124783","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.124783","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastellaan yliopistolliseen sosiaali- ja terveyskeskukseen suunniteltuja tiloja sote-alan monialaisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia ymmärryksiä sosiaali- ja terveysalan moniammatillisuudesta, monialaisesta yhteistyöstä ja integroituvasta työotteesta yliopistolliseen sote-keskukseen suunnitellut tilat tuottavat. Tilakuvauksia tarkastellaan erityisesti sosiaalityön näkökulmasta ja pohditaan sosiaalityön käytännön ja tutkimuksen roolia yliopistollisessa sote-keskuksessa. Tutkimusaineistona on yliopistollisen sote-keskuksen tarveselvitys ja analyysimenetelmänä sovelletaan kulttuurista tekstintutkimusta. Tulosten perusteella tulevan yliopistollisen sote-keskuksen tilasuunnittelua ohjaa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistämistä korostava ymmärrys sote-uudistuksen tavoitteesta. Yliopistollinen sote-keskus näyttäytyykin ennen kaikkea terveydenhoidon johtamana terveysasemana, jossa sosiaalityön roolina on olla avustamassa terveydenhuoltoa ja olla monialaisuutta merkitsevä lisä.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"23 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-26","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537042","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Urbaanit tarjoumat kulttuuriympäristönä","authors":"Pia Olsson, Terhi Ainiala, Milla Juhonen","doi":"10.30663/ay.126774","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.126774","url":null,"abstract":"Urbaanin ympäristön tarjoumat (affordances) ovat suhteessa kaupunkilaisten elämiin eri tavoin näiden erilaisten lähtökohtien ja olosuhteiden vuoksi. Tarjouman käsite tarjoaa kulttuuriympäristön tarkasteluun avoimen näkökulman, jonka keskiössä on paikan ja sen kokijan suhde – ei ennalta määritelty ja suljettu ymmärrys kulttuuriympäristön olemuksesta.\u0000Artikkelissa tarkastelemme Suomen kaupunkitutkimuksen seuran vuosina 2019–2020 toteuttaman Voiman paikka -hankkeen aineiston valossa kaupunkilaisten suhdetta urbaaniin kulttuuriympäristöön. Esimerkkikohteemme on Helsinki, johon pääosa aineistomme muodostamiseen osallistuneista henkilöistä kommenttinsa kohdisti. Aineiston pohjalta arvioimme niitä mekanismeja, joissa kaupunkilaiset arvottavat omaa ympäristöään ja näin määrittävät kulttuurisesti ja sosiaalisesti merkityksellistä ympäristöä. Analyysin pohjalta olemme eritelleet neljä urbaania tarjoumaa, jotka ovat näkymän, toiminnallisuuden, materiaalisen ympäristön tarjouma sekä kielellinen tarjouma. \u0000Voiman paikka -aineiston kautta tarjouman käsite tuo konkreettisella tavalla esille paikan ja sen kokijan välisen vuorovaikutteisen suhteen ja siihen linkittyvät eritahtiset prosessit. Paikoilla on eri tavoin painottuvia tarjoumia, joiden “lukemiseen” vaikuttavat kaupunkilaisten erilaiset kokemukset ja henkilöhistorialliset tekijät. Samalla tähän suhteeseen vaikuttavat sosiaaliset ja kulttuuriset rakenteet.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-26","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537400","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Paikallinen ilmastotoiminta kymmenen vuoden perspektiivistä","authors":"Eva Heiskanen, Jenny Rinkinen","doi":"10.30663/ay.127386","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.127386","url":null,"abstract":"Vuosikymmen sitten keskustelu kuntien roolista ilmastonmuutoksen torjunnasta oli tuore ja uusi näkökulma, johon sisältyi paljon odotuksia. Tutkijapiirien ulkopuolellakin alettiin ymmärtää, että kunnat vastaavat kasvihuonekaasupäästöjä tuottavasta arjen infrastruktuurista. Kuntien politiikkaan saattaa vaikuttaa myös hiukan erilainen kokoelma intressejä kuin valtioiden politiikkaan. Vuonna 2009, kun Hiilineutraalit kunnat (HINKU) -verkosto alkoi hankkeena Suomessa, kuntien sitoumus pienentää kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä oli selvästi edellä kansallista ilmastopolitiikkaamme. Tutkijoiden näkökulmasta vielä kiinnostavampaa oli kuitenkin se, että kuntien ilmastotyössä paikallisyhteisö voi yhdessä toimia itseään suuremman ongelman ratkaisijana.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"30 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-23","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135237523","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ympäristöarvot ja paikallinen tieto muuttuvassa maailmassa","authors":"Inkeri Markkula","doi":"10.30663/ay.127393","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.127393","url":null,"abstract":"Paikallinen kokemusperäinen tieto sekä ympäristöön liittyvät arvot ovat tärkeä osa yhdyskuntasuunnittelua. Paikallisen kokemustiedon käyttö osana maankäytön suunnitteluprosesseja voi edesauttaa ekosysteemien, luonnonvarojen ja biodiversiteetin suojelua sekä tuoda esiin paikallisten asukkaiden tarpeita, huolia ja toiveita. Ympäristöön liitetyt arvot ja merkitykset ovat myös tärkeä osa ihmisen luontosuhdetta ja kokemusta elinympäristöstään. Paikallinen kokemustieto ja ympäristöön liitetyt arvot liittyvät usein toisiinsa, sillä paikkoihin kytkeytyvät muistot, kokemukset ja havainnot tuottavat erilaisia aineettomia ympäristöarvoja.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"1 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"47625247","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Inarin metsäkonfliktia voidaan tarkastella ”maapolitiikkana”","authors":"Jarno Valkonen","doi":"10.30663/ay.126963","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.126963","url":null,"abstract":"Joulukuussa 2010 Yle uutisoi, että Inarin kunnan alueella vuosia jatkunut valtion metsätalouden ja paikallisen poronhoidon välinen maankäytön kiista, ”metsäriita”, päättyi sovintoon. Uutisen mukaan Ylä-Lapin metsärauha syntyi, kun Metsähallitus sekä Muotkatunturin, Muddusjärven, Hammastunturin ja Paatsjoen paliskunnat sopivat metsätalousalueilla sijaitsevien tärkeiden porolaitumien käytöstä. Sopimuksen mukaan Metsähallitus rajaa 43 000 hehtaaria talousmetsää 20 vuodeksi metsätaloustoiminnan ulkopuolelle. Lisäksi Metsähallitus lupautui pidättäytymään joistakin metsänkäsittelytavoista tietyillä alueilla. Vastaavasti paliskunnat hyväksyivät, että osalla paliskuntien alueesta Metsähallitus voi jatkaa monikäyttömetsätaloutta.\u0000Kymmenen vuotta metsärauhan syntymisen jälkeen Inarin metsien käyttö ajautui jälleen kerran konfliktiin. Tällä kertaa kyse oli Inarin yhteismetsän omistamasta, Hammastunturin reunamilla sijaitsevasta noin 2 900 hehtaarin metsäalueesta...","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":" ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"48029456","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Paikallisessa Risteyksessä","authors":"Uula Saastamoinen, Katri Ollila","doi":"10.30663/ay.129013","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.129013","url":null,"abstract":"Paikallisuuden aiheesta käytävä ajankohtainen keskustelu on paikallaan, sillä viime vuosien kriisit ovat jättäneet jäljen ihmisten paikkasuhteeseen. Koronapandemian myötä elämästä tuli liiankin paikallista, kun monien elinpiiri kutistui kodin, lähimetsän ja kaupan ympärille. Vaikka olemme paikkaan sidottuja, pandemian aiheuttama etätyön yleistyminen on osoittanut, ettei työnteko vaadi tietyssä paikassa olemista. Uudessa normaalissa opettelemme edelleen uusia hybridiolemisen muotoja teknologiaa hyödyntäen. Nykyään voimmekin olla paikalla ilman, että olemme läsnä.\u0000Alue- ja ympäristötutkimuksen seuran sekä Versus-verkkojulkaisun yhteistyössä toteuttama Risteyksessä-julkaisusarja on jälleen löytänyt paikalleen. Vuoden teemaa – paikallisuutta – käsittelevät seitsemän aiemmin Alue ja Ympäristö -lehteen kirjoittanutta tutkijaa. He pohtivat, millaista muutosta paikallisuuteen liittyvissä tutkimusaiheissa on havaittavissa ja miten muutos nivoutuu yhteiskunnan laajempiin kehityskulkuihin. Näin Risteyksessä-konseptin tavoitteena on jälleen lisätä tutkitun tiedon näkyvyyttä ajankohtaisessa keskustelussa. Lisäksi vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan ja järjestäytyneiden toimijoiden välistä dialogia, kun Risteyksessä-artikkelit asetetaan Versuksen Tiededebattien pohjaksi.","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"199 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135115668","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Eeden Kainuussa – piha ja puutarha jalostettuna luontona","authors":"Y. Sepänmaa","doi":"10.30663/ay.125931","DOIUrl":"https://doi.org/10.30663/ay.125931","url":null,"abstract":"Kirja-arvio Marjukka Piirainen teoksesta \"Kansan ja kasvien kasvatusta. Puutarhatieto kainuulaisen pihakulttuurin muutoksessa\". Publications of the University of Eastern Finland, Dissertations in Education, Humanities, and Theology 189, Joensuu, 2022. (196 s. + alkuperäisjulkaisut 92 s.)","PeriodicalId":33624,"journal":{"name":"Alue ja ymparisto","volume":"34 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-04-04","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"69537163","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}