Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote最新文献

{"title":"Taloudelliset tekijät avainasemassa porsaiden hännänpurennan ehkäisyssä","authors":"Minna Väre, Jarkko Niemi, Hilkka Koskikallio, Mari Heinonen, C. Munsterhjelm, Anna Valros","doi":"10.33354/smst.144755","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.144755","url":null,"abstract":"Hännänpurennalla on merkittävä vaikutus sikojen terveyteen ja hyvinvointiin ja sitä kautta tuotettavien ruhojen laatuun. Lihasikojen lisäksi myös välitysporsaille on olemassa tietyt laatukriteerit ja hännänpurennasta aiheutuneet vauriot voivat aiheuttaa porsaan ostohintaan tehtävän häntävähennyksen. Hännänpurenta vaikuttaakin tuotannon kannattavuuteen ja kilpailukykyyn paitsi lihasikaloissa, myös välikasvatuksessa. Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittaman hankkeen ”Ehjä häntä kertoo sian kokonaishyvinvoinnista” (EHJÄ) tavoitteena on mm. tuottaa lisää tietoa hännänpurennasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä porsaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi erityisesti välikasvatusvaiheessa. Vuonna 2022 tehdyissä kymmenessä tilahaastattelussa kerättiin tietoa hännänpurennan riskitekijöistä, taloudellisista vaikutuksista sekä parhaiten motivoivista kannustimista hännänpurennan vähentämiseksi välikasvatuksessa. Lisäksi selvitettiin, miten haastatellut tuottajat ja eläintenhoitajat reagoivat hännänpurentaan välikasvatuksessa. Haastattelujen perusteella välikasvattamojen tuottajat ja eläintenhoitajat pääsääntöisesti sekä tunnistavat hännänpurennan ja sen riskitekijät, että tietävät miten ehkäistä ja hallita hännänpurentaa sikalassa. Eniten hännänpurennan riskiä lisäsivät haastateltujen mielestä muutokset olosuhteissa tai ruokinnassa sekä tilanpuute erityisesti kasvatusvaiheen loppupuolella. Äkillisiä olosuhde-muutoksia voivat aiheuttaa esim. lämpötilan vaihtelut keväällä ja syksyllä sekä ilmastoinnin ja ruokintalaitteen toimintahäiriöt. Hännänpurennan hallinnassa olennaista onkin jatkuva olosuhteiden sekä porsaiden tarkkailu. Ongelmien ilmetessä tärkeää on myös nopea reagointi esimerkiksi tarjoamalla porsaille lisää virikkeitä. Samoin purija tai purtu porsas pitää tarvittaessa eristää ja purtu porsas lääkitä. Sikalan olosuhteiden seurannassa apuna ovat erilaiset automaattiset hälytys- ja seurantajärjestelmät. Käytetyn teknologian osalta korostuvat toimintavarmuus sekä huollon ja korjausten merkitys. Kaikki haastatteluihin osallistuneet olivat erittäin tai melko motivoituneita puuttumaan hännänpurentaan omalla tilallaan. Hännänpurennan ehkäisyyn motivoivat ennen kaikkea sikojen terveys ja hyvinvointi sekä halu tuottaa laadukkaita porsaita. Sikalan olosuhteiden ja sikojen hyvinvoinnin parantaminen ovat kuitenkin riippuvaisia tilan taloudellisista resursseista. Tähän vaikuttavat sianlihantuotannon kannattavuuden lisäksi erilaiset taloudelliset kannustimet, kuten hännänpurennan ehkäisytoimenpiteistä maksettava hyvinvointikorvaus sekä ehjistä hännistä saatava parempi hinta. Nyt kerättyjen havaintojen avulla voidaan edelleen kehittää toimenpiteitä sekä kannustimia hännänpurentariskin pienentämiseksi porsaiden välikasvatusvaiheessa.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"35 20","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-08","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140728414","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Maan viljavuusfosforipitoisuus vaikuttaa ohran satoon fosforilannoitusta voimakkaammin","authors":"Maarit Termonen, Arja Louhisuo, Kirsi Järvenranta, Perttu Virkajärvi","doi":"10.33354/smst.143834","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.143834","url":null,"abstract":"Fosforin (P) lannoituskokeita on tyypillisesti tehty koeasetelmalla, jossa P-lannoittamatonta koejäsentä verrataan erisuuruisiin P-lannoituksiin viljavuus-P-luokaltaan tasaisella koealueella. Ohran tiedetään hyötyvän P-lannoituksesta säilörehunurmia enemmän matalissa viljavuus-P-luokissa. Eri peltolohkoilla tehtyjä eri kasvilajien kokeita ei kuitenkaan voi verrata toisiinsa tilastollisesti, eikä tutkimustietoa maan P-luokan ja lannoitefosforin yhdysvaikutuksesta juurikaan ole. Tässä kokeessa haluttiin selvittää maan viljavuus-P-luokan vaikutusta satotasoon, sadon laatuun ja P-pitoisuuteen sekä P-taseeseen. Lisäksi tutkittiin maan P-luokan ja P-lannoituksen välistä mahdollista yhdysvaikutusta. Koe toteutettiin osana Makera-rahoitteista (MMM) FOMARE-hanketta. Kenttäkoe toteutettiin v. 2020–2023 Luke Maaningalla tutkimuskentällä, jossa matalan viljavuus-P:n (runsasmultainen hiesusavi, vilj.-P keskimäärin 5,3 mg l-1) lohkolle on luotu kolmena toistona keskimääräisen (vilj.-P 13,6 mg l-1) ja korkean (vilj.-P 22,9 mg l-1) P-luokan pääruudut kaksoissuperfosfaattilannoituksella vuosina 2017–2018. Kokeessa oli mukana sekä puitava ohra että säilörehunurmi. Tässä raportoidaan ohratulokset. Osaruutuna toteutettiin P-lannoitukset 0, 10, 20 ja 40 kg P ha-1 ohran kylvön yhteydessä. Ohra reagoi selvästi maan P-luokkaan. Korkeimmassa P-luokassa saatiin suurempia jyväsatoja riippumatta kylvön yhteydessä annetun P-lannoituksen määrästä, vaikka erot eivät aina olleet tilastollisesti merkitseviä. Fosforilannoitus lisäsi jyväsatoa matalimmassa P-luokassa. Viljavuus-P laski kokeen aikana matalassa P-luokassa keskimäärin 0,3 mg l-1, keskimääräisessä luokassa 2,7 mg l-1 ja korkeassa luokassa 5,4 mg l-1. Koko koejakson aikana 40 kg P ha-1 lannoituksella viljavuus-P aleni vähemmän kuin muilla lannoituksilla. Karjatiloilla, joilla tyypillisesti on nurmikierrossa mukana ohraa, ohran nurmesta poikkeava fosforintarve on syytä ottaa huomioon.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"34 8","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140739732","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kustannusten hallinta olennainen osa maitotilayrityksen johtamista","authors":"Matti Ryhänen, Timo Sipiläinen, Jyrki Rajakorpi","doi":"10.33354/smst.143564","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.143564","url":null,"abstract":"Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää miten maitotilayrittäjät seuraavat kustannuksia, miten he pyrkivät hallitsemaan kustannuksia ja mitä tukea he kaipaavat sidosryhmiltä kustannusten hallintaan. Aineisto hankittiin kirjallisuudesta, Forms-kyselyllä ja kolmesta työpajasta. Työpajat järjestettiin Seinäjoella, Lapinlahdella ja Riihimäellä. Työpajoihin osallistui 24 maitotilayrittäjää, jotka aikovat kehittää yritystoimintaansa lähitulevaisuudessa ja 24 sidosryhmien edustajaa, jotka tulivat neuvontaorganisaatioista, pankeista ja meijereistä. Työpajatyöskentelyn aluksi esitettiin Forms-kyselyn tulokset ja kustannusten hallinnan viitekehys. Työpajoissa maitotilayrittäjät ja sidosryhmien edustajat kertoivat käsityksiään ja näkemyksiään kustannusten hallinnasta vuorovaikutteisesti, mikä syvensi tiedon tuottamista. Työpajatyöskentely nauhoitettiin, nauhoitteet litteroitiin ja analysoitiin. Aineistoa käsiteltiin tavoiteasetannan pohjalta ja osin aineistolähtöisesti. Tulkinta tehtiin aiheperusteisesti. Meijeri päättää raakamaidon hinnoittelun ja laatukriteerit. Kun tuotetta ei voi erilaistaa, kustannusten hallinta on olennainen osa maitotilayrityksen johtamista. Kustannusten hallinta edellyttää hyvää tuottavuutta eli panosten muuntamista tehokkaasti tuotokseksi. Kustannustehokas tuottavuuden kasvattaminen on tärkeä maitotilayrittäjän käytössä oleva keino pienentää maitolitran tuotantokustannusta. Työpajatulosten mukaan pääosa maitotilayrittäjistä tarkastelee talouttaan lähinnä rahan riittävyyden näkökulmasta. Kustannusten seuranta- ja kannattavuusnäkökulmat jäävät sitä vähemmälle huomiolle. Lypsylehmien ruokinnassa ja peltojen viljelyssä nähdään eniten mahdollisuuksia pienentää maitolitran tuotantokustannusta. Pitkävaikutteisten panosten kustannusvaikutusten hahmottaminen on osalle maitotilayrittäjistä haasteellista. Hyvän tietojärjestelmän tarve ja merkitys kustannusten hallinnassa tiedostetaan. Silti systemaattinen tietojen keruu ja hyödyntäminen sekä suunnittelu- ja tarkkailulaskennan käyttö on vähäistä. Kustannuksia pyritään hallitsemaan tulevaisuudessa tietojärjestelmän hyödyntämisellä, tuottavuutta kasvattamalla ja ydinosaamiseen panostamalla. Uudet toimintamallit mahdollistavat optimaalisen yrityskoon ja konekaluston hankinnan sekä yksikkökustannusten pienentämisen. Yhteistyöllä parannetaan resurssien ja osaamisen saatavuutta, lisätään tuottavuutta ja pienennetään yksikkökustannusta. Yhteistyön haasteena on löytää kumppaneita, joilla on yhtenevät arvot ja tavoitteet. Maitotilayrittäjät kaipaavat sidosryhmiltä tukea luotettavien tietojen hankinnassa, kustannusten hallinnan sparrauksessa ja tulosten tulkinnassa. Tärkeänä pidetään asiantuntijoiden kykyä tunnistaa tulevaisuuden haasteita ja auttaa maitotilayrittäjää muodostamaan oikea käsitys yritystoiminnan kehittämisedellytyksistä, etenkin isoja investointeja suunniteltaessa.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"104 4","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140735825","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Ilmastonmuutoksen hillinnän sosioekonomiset vaikutukset Etelä-Pohjanmaan maataloudessa","authors":"Anu Palomäki, Raisa Leppänen, Kari Laasasenaho","doi":"10.33354/smst.142925","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.142925","url":null,"abstract":"Maataloudella on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa Etelä-Pohjanmaalla, koska merkittävä osa suomalaisesta ruoasta tuotetaan maakunnassa. Maatalouden suhteellisen suurista alueellisista päästöistä huolimatta toimialalla voidaan tehdä myös hiilinieluja tukevia toimia, joiden avulla merkittävä määrä hiilidioksidia sitoutuu takaisin maaperään. Hiilinieluja voidaan lisätä hyödyntämällä muun muassa oikeanlaisia viljelymenetelmiä ja -tekniikoita. Ilmastotoimiin kohdistuvilla tukitoimilla ja kannattavuuskysymyksillä on suuri vaikutus ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, mutta kokonaiskuvaan vaikuttavat myös maatalousyrittäjien toimintakulttuuri, asenteet ja arvot. Tämä on tärkeä huomioida, sillä ilmastotoimilla saattaa olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi maatilojen kannattavuuteen ja tiloihin kohdistuviin asenteisiin. Kirjallisuudessa näitä sosioekonomisia vaikutuksia alueellisessa kontekstissa on tutkittu vasta hyvin vähän. Tämän esityksen tarkoituksena on taustoittaa eteläpohjalaisten viljelijöiden kokemuksia ilmastotoimista. Kartoitusta varten kerättiin aineisto hankkeissa tuotetusta aineistosta sekä viljelijöiltä, jotka ovat toimineet Tulevaisuuden ilmastoviisas maataloustuotanto Etelä-Pohjanmaalla (TIME) ja Ilmastosoturit -hankkeiden pilottitiloina. Aineiston pohjalta analysoitiin ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien maatalouden toimien sosioekonomisia vaikutuksia alueella. Tulosten perusteella on laadittu suositukset jatkotutkimukseen sekä ilmastotoimien kielteisten sosioekonomisten vaikutusten vähentämiseen. ","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"13 S1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140737210","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Viljelijän datavaraston liittäminen maatalouden data-avaruuteen","authors":"Samu Vesiluoma, Moona Vesiluoma, H. Haapala","doi":"10.33354/smst.143682","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.143682","url":null,"abstract":"Tässä tutkimuksessa esitellään Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalouskampuksen Älymaatila -kehittämishankkeessa (2021–2023) kehitetty Viljelijän datavarasto ja sen liittäminen maatalouden data-avaruuteen Tritom-palvelun avulla. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia Viljelijän datavaraston liittämistä yhtenäiseen maatalouden data-avaruuteen ja todistaa tiedonsiirron onnistuminen kahden eri datalähteen välillä. Tutkimuksessa todettiin, että Viljelijän datavaraston liittäminen data-avaruuteen Tritom-palvelun avulla oli onnistunut. Datansiirto demonstroitiin kahdessa demossa, joissa Yield Systemsin satoennustedataa visualisoitiin datavaraston tarjoamalla karttapohjalla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maatalouden data-avaruus avaa uusia mahdollisuuksia maataloudelle, kuten datan arvonluonti, innovaatiot, päätöksenteko, optimointi ja kaupankäynti. Datan jakaminen ja yhdistäminen eri toimijoiden ja alustojen kanssa lisää datan arvoa ja mahdollistaa uusia yhteistyömuotoja. Tutkimuksessa todettiin myös, että maatalousalan yritysten liittyminen datan välityspalveluihin, kuten Tritomiin, on erityisen tärkeää maatalouden data-avaruuden hyödyntämisen kannalta. Kunnollista data-avaruutta ei voi rakentaa, jos yritykset ja maanviljelijät eivät halua jakaa dataansa.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"7 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140739241","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Nautojen juomiskäyttäytymistä ja vedenkulutusta mittaavat teknologiat ja niiden sovellutukset – kirjallisuuskatsaus","authors":"Leena E. Tuomisto, Ilpo Pölönen","doi":"10.33354/smst.143589","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.143589","url":null,"abstract":"Kotieläinten automaattinen monitorointi teknologiaa käyttäen mahdollistaa eläinten terveyden ja tuotannon parantamisen sekä työn tehostamisen. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää, millaista edistyksellistä teknologiaa on saatavilla nautojen yksilökohtaisen vedenkulutuksen ja juomiskäyttäytymisen mittaamiseen sekä miten kyseistä teknologiaa voidaan hyödyntää tai on hyödynnetty nautojen tuotannon, terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa. Vaakavesikuppiin ja eläimen RFID-tunnistukseen perustuvaa kaupallista teknologiaa on saatavilla useilta valmistajilta (esim. Hokofarm Group, Intergado, Vytelle). Tämä teknologia mittaa juomiskäyttäytymistä ja vedenkulutusta hyvin luotettavasti, mutta on kallista käytännön maatiloille. Kiihtyvyysanturit yksinään tai yhdistettyinä painesensoriin (RumiWatch) eivät mittaa juomiskäyttäytymistä luotettavasti, vaikka toimivat syömiskäyttäytymisen mittaamisessa hyvin. Reaaliaikainen paikannusjärjestelmä (RTLS) ja RFID-teknologia (yksinään käytettynä) antavat tietoa eläimen juomakupilla oleskelusta, mutta eivät kerro itse juomisesta tai vedenkulutuksesta. Etäluettavat vedenvirtausmittarit mittaavat vedenkulutusta ryhmätasolla. Prototyyppilaitteistoissa tai tutkimusta varten rakennetuissa mittausasemissa on usein yhdistetty useita teknologioita (RFID-tunnistus, vedenvirtausmittarit, valokennoteknologia ja/tai konenäkö). Nämä mittauslaitteistot ovat antaneet vaihtelevan tarkkaa tietoa eläinten juomiskäyttäytymisestä ja/tai vedenkulutuksesta. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että naudan sairastuessa kliinisesti tai subkliinisesti sen juomiskäyttäytyminen muuttuu (kesto tai frekvenssi). Näitä muutoksia ovat aiheuttaneet esimerkiksi hengitystietulehdus lihanaudoilla, ontuminen, subkliininen hypokalsemia, subkliininen ketoosi, kliininen ja subkliininen utaretulehdus lypsylehmillä sekä vasikkaripuli. Joissain tutkimuksissa sairastuminen on vaikuttanut jopa vedenkulutukseen. Siten tieto eläimen juomiskäyttäytymisessä ja/tai vedenkulutuksessa tapahtuneesta muutoksesta, mahdollisesti yhdistettynä muuhun eläimestä saatavaan tietoon, voisi toimia merkkinä eläimen sairastumisesta tai hyvinvoinnin vaarantumisesta ja olla pohjana varhaiselle varoitussignaalijärjestelmälle tai osana sitä. Nautojen vedenkulutusta ja juomiskäyttäytymistä ei käytetä laajamittaisesti nautojen terveyden ja tuotannon seurannassa. Osaltaan syynä on puute kohtuuhintaisista maatilakäyttöön soveltuvista juomavesilaitteistoista, jotka pystyvät eläinkohtaiseen automaattiseen mittaukseen. Nautojen vedenkulutuksen ja juomiskäyttäytymisen mittaamisella olisi useita mahdollisia sovellutuksia. Esimerkiksi muutokset vedenkulutuksessa voisivat kertoa häiriöistä juomavesilaitteiston toiminnassa tai veden laadussa. Laiduntavien eläinten vedenkulutuksen etäseuranta voisi pienentää eläinten valvontaan kuluvaa työmäärää. Yksilökohtaisen tiedon avulla erityistä huomiota tarvitsevien eläinten tunnistaminen voisi helpottua.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"120 4","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140740702","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kuivikemateriaalien happamuuden tutkiminen","authors":"Samu Palander","doi":"10.33354/smst.143664","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.143664","url":null,"abstract":"Kuiviketurpeen korvaajat broilerituotannossa –hankkeessa on tartuttu alueellisesti tarpeeseen tutkia kotieläintuotannon kuivikevaihtoehtoja. Energiaturpeen käytön alasajon edettyä suunniteltuakin nopeammin tarve on korostunut ennestään kuiviketurpeen syntyessä toistaiseksi pääosin energiaturvetuotannon sivutuotteena. Kuivikkeiden vedenpidätyskyvyn määrittämisessä on käytetty tavallaan yksinkertaisia, käytännön kannalta jossain määrin epäsuoria määritysmenetelmiä, joissa pienehkö näytemäärä kastellaan ja tarkastellaan, paljonko vettä siihen sitoutuu valutettuna tai vakiopaineessa puristettuna. Menetelmiä ei ole standardisoitu, mutta toimivuus on todennäköistä ja tulokset johdonmukaisia. Merkittävää antibakteerisuudelle ja ammoniakin sidonnalle on turpeelle luontainen happamuus. Kuivikemateriaalien pH:n määrittäminen on kuitenkin vailla yleisesti tunnustettua menetelmää. Menetelmää lähdettiin hakemaan maa- tai säilörehunäytteiden pH:n määrityksessä käytettyjen toimintatapojen perusteella suunnitellulla koesarjalla. Mukaan otettiin aluksi kaksi kuivikemateriaalia, turve ja kutterinlastu. Uuttosuhde on määritelmällisestikin kriittinen tulokselle pH-arvon konsentraatioon sidoksissa olevasta luonteesta johtuen. Suhteen laimentuessa (1:2–1:8) pH-tulos nousi (P<0,001). Materiaalin ja uuttosuhteen välillä näkyi yhdysvaikutustakin (P<0,05), mutta suhteen päävaikutus oli havaittavissa määrin samansuuntainen molemmilla materiaaleilla. Uuttoajoilla (20–120 min) ei ollut merkitsevää päävaikutusta pH-tuloksiin. Aika vaikutti eri materiaaleilla jossain määrin eri tavalla, ja kutterinlastun tulokset olivat jokseenkin samat eri ajoilla, mutta turpeen pH-tulos oli pidemmillä uuttoajoilla hiukan matalampi (P<0,05). Joistakin materiaaleista siis voi happamuuteen vaikuttavien ainesten liukenemista tapahtua enemmän pidemmässä uutossa, mutta vaikutus on vähäinen, ja voidaan todeta, että materiaalien erot pH:ssa saadaan näkyviin 20 minuutin uutolla.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"11 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140739496","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Motivaatio ja voimaantuminen yrittäjyys- ja johtamisosaamisen kehittämisen kulmakivinä","authors":"Kati Partanen, Agnieszka Laherto, L. Kärkkäinen, Jyrki Rajakorpi, Monna Alatalo, Hanna Kaihlajärvi, Aija Hentilä, Suvi Kyytsönen","doi":"10.33354/smst.143691","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.143691","url":null,"abstract":"Agrologeja kouluttavat ammattikorkeakoulut tarttuivat yrittäjyysosaamisen kehittämishaasteeseen uudesta näkökulmasta, kun talous- ja johtamiskoulutusta pyrittiin järjestämään ennen kaikkea heille, jotka eivät yleensä osallistu niihin. Osaava farmari -hankkeessa pilotoitiin talous- ja johtamiskoulutuksia, joiden toteutustapoina oli niin lähi-, hybridi, etä- kuin virtuaalitoteutuksia. Koulutusten suunnittelussa yhdistettiin ammattikorkeakoulujen kokemukset sekä tutkimustieto erityisesti motivaation merkityksestä. Myös voimaantumisen merkitystä tarkasteltiin: saadaanko maatalousyrittäjille luotua tunne talouden ja johtamisen hallinnasta? Merkittävää on myös osallisuus ja kumppanuus: koulutukseen osallistuvan tulee tuntea itsensä tasavertaiseksi oman tilanteensa asiantuntijaksi siinä missä kurssin opettaja on talouden ja johtamisen asiantuntija ja johtaa työskentelyä valmentavalla otteella. On tärkeää, että koulutukseen osallistuvien kiinnostuksen kohteet, kokemukset ja tavoitteet kohtaavat oppimissisällön kanssa. Osaava farmari -hankkeessa järjestettyjä koulutuksia arvioitiin paitsi osallistujapalautteen perusteella, myös mystery shopper -menetelmällä. Ammattikorkeakoulujen ja sidosryhmien välinen yhteistyö on tärkeää. Sen avulla saadaan kehitettyä uusia toimintamalleja, monistettua hyviä käytänteitä ja jaettua asiantuntijuutta tehokkaasti. Osaava farmari -hanketta rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"45 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140739624","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Reciprocal extrachromosomal inheritance in barley: the transmission of an infective element through male and female gametes","authors":"Hannu Ahokas","doi":"10.33354/smst.143970","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.143970","url":null,"abstract":"My backcross pollinations of 53 spontaneum barleys recurrently with cv. ‘Adorra’ resulted in a maternally inherited, partial spike fertility case assigned “58”. Abnormal kernels, embryos and pollen, triploidy, miniature and streaked plants were among other symptoms. The 58-element greatly enhanced expression of the P-43 multi-ovary mutant in cv. ‘Paavo’. Cv. ‘Sudan’ was a dominant 58-sterility enhancer. Pollinating of lymegrass with 58-barley resulted in lymegrass monoploids, in which 58-specific DNA was not detected. The 58-Adorra usually showed increased RNA levels and RdRp activities. Germinating in ribavirin and in etoricoxib reduced the 58-sterility. Transfections of the shoot apexes of embryos with deproteinized 58-nucleic acids did not result in infection. Any plasmid or virus explaining the 58-symptoms could not be detected. Electrophoresed germ proteins showed a glycosylated protein in 58-Adorra (Mr approximately 78.000) not observed in Adorra. The 58-element has features of a prion. The fallout from the Soviet Chernobyl brought hot particle radioactivity to Finland before the 1986 spring sowing, and impaired this study intensively going on between 1982 and 1989.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"9 9","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140737163","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Pellon paikkakohtainen kannattavuuskartta","authors":"Janne Kalmari, Konsta Sarvela, H. Haapala","doi":"10.33354/smst.143465","DOIUrl":"https://doi.org/10.33354/smst.143465","url":null,"abstract":"Miksi metsiä on aina hoidettu kuvioittain mutta peltoja yksikköinä, vaikka pitkään on tiedetty, että pellot koostuvat pienemmistä yksiköistä, jotka vaikuttavat kannattavuuteen. Hyvä mitta pienempään yksikköön on esimerkiksi aari eli 10 m x 10 m kokoinen ala. Tälle alalle mahtuu useimpien työkoneiden työskentelyleveys, maalajin sekä maanpinnan vaihtelu pysyy kohtuullisena. Eikö olisi mielekkäämpää tarkastella pellon tulosta tämän kokoisissa yksiköissä? Ei metsiäkään tuomita huonotuottoisina, vaikka jokin kuvio saattaa kasvaa huonommin kuin toinen. Sama asia pellolla. Kun traktorista saadaan kerätyksi työvaiheen aikana tietoa esimerkiksi ajonopeudesta sekä polttoaineen kulutuksesta ja työkoneesta kylvösiemenen sekä lannoitteen kulutuksesta saadaan jo monta selittävää tekijää, joilla on vaikutusta paikkakohtaiseen kannattavuuteen. Aarikohtaiset tulot saadaan, kun jaetaan hehtaarikohtaiset tulot sadalla. Huomioitavaa on se, että kaikki nämä vaihtelevat vuosittain mikä johtaa myös pellon eri kohtien vuosien väliseen eri suuruiseen kannattavuuteen. Kuivina kesinä eloperäiset turvealueet menestyvät paremmin, kun taas kivennäiset maalajit kärsivät kuivuudesta. Biotalouskampuksen Älymaatila -hankkeen testilohkolla selvitimme mitkä tekijät vaikuttavat pellon paikkakohtaiseen kannattavuuteen ja mitä yhteneväisyyksiä huonommin kannattavaista alueista löytyy. Kannattavuuskartta toimii myös päätöksentekovälineenä seuraavalle kasvukaudelle sekä auttaa tunnistamaan kannattamattomia toimia. Karttaa kehitetään sitä mukaan, kun keräämme uutta ja tarkempaa tietoa.","PeriodicalId":127337,"journal":{"name":"Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote","volume":"5 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140739206","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}