Pellon paikkakohtainen kannattavuuskartta

Abstract

Miksi metsiä on aina hoidettu kuvioittain mutta peltoja yksikköinä, vaikka pitkään on tiedetty, että pellot koostuvat pienemmistä yksiköistä, jotka vaikuttavat kannattavuuteen. Hyvä mitta pienempään yksikköön on esimerkiksi aari eli 10 m x 10 m kokoinen ala. Tälle alalle mahtuu useimpien työkoneiden työskentelyleveys, maalajin sekä maanpinnan vaihtelu pysyy kohtuullisena. Eikö olisi mielekkäämpää tarkastella pellon tulosta tämän kokoisissa yksiköissä? Ei metsiäkään tuomita huonotuottoisina, vaikka jokin kuvio saattaa kasvaa huonommin kuin toinen. Sama asia pellolla. Kun traktorista saadaan kerätyksi työvaiheen aikana tietoa esimerkiksi ajonopeudesta sekä polttoaineen kulutuksesta ja työkoneesta kylvösiemenen sekä lannoitteen kulutuksesta saadaan jo monta selittävää tekijää, joilla on vaikutusta paikkakohtaiseen kannattavuuteen. Aarikohtaiset tulot saadaan, kun jaetaan hehtaarikohtaiset tulot sadalla. Huomioitavaa on se, että kaikki nämä vaihtelevat vuosittain mikä johtaa myös pellon eri kohtien vuosien väliseen eri suuruiseen kannattavuuteen. Kuivina kesinä eloperäiset turvealueet menestyvät paremmin, kun taas kivennäiset maalajit kärsivät kuivuudesta. Biotalouskampuksen Älymaatila -hankkeen testilohkolla selvitimme mitkä tekijät vaikuttavat pellon paikkakohtaiseen kannattavuuteen ja mitä yhteneväisyyksiä huonommin kannattavaista alueista löytyy. Kannattavuuskartta toimii myös päätöksentekovälineenä seuraavalle kasvukaudelle sekä auttaa tunnistamaan kannattamattomia toimia. Karttaa kehitetään sitä mukaan, kun keräämme uutta ja tarkempaa tietoa.