{"title":"Mihin menneitä elämiä käytämme?","authors":"Maarit Leskelä-Kärki","doi":"10.54331/haik.131370","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131370","url":null,"abstract":"Historiallisen Aikakauskirjan edellisessä numerossa (1/2022) tutkijatohtori Rose-Marie Peake ja väitöskirjatutkija Saara Hilpinen jatkoivat dosentti Tuula Juvosen viime vuonna aloittamaa keskustelua kotimaisen historiantutkimuksen suhteesta niin sanottuun sateenkaarihistoriaan. Peake ja Hilpinen näyttävät olevan suhteellisen samaa mieltä Juvosen kanssa siitä, että historiantutkijat ovat olleet sokeita queer-historiallisille lähestymistavoille ja pohtivat syitä tilanteeseen.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349033","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Suomalainen, ruotsalainen, normanni vai slaavi?","authors":"Heta Aali, Mila Oiva, Anna Ristilä","doi":"10.54331/haik.113156","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113156","url":null,"abstract":"Kysymykset kansakunnan alkuperästä ja roolista historiassa pohjautuvat 1800-luvun nationalistisiin historiantulkintoihin, ja ne elävät edelleen populaarissa historiakulttuurissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia merkityksiä Rurikin alkuperälle annetaan suomen- ja venäjänkielisissä 2000-luvun verkkokeskusteluissa. Tutkimme mistä lähteistä tietoa ammennetaan ja millaisia ovat keskustelujen erot ja yhtäläisyydet. Tulkinnat Rurikin taustasta ovat keskeisessä roolissa keskusteluissa joissa pohditaan oliko hän slaavi, normanni, suomalainen vai ruotsalainen. Lisäksi osoitamme, kuinka tiedon leviäminen internetissä ja kansalaisten saataville tulleet kaupalliset geenitestit ovat tuoneet uusia kerroksia keskusteluun, joka kilpistyy ikiaikaiseen oman ja oman ”kansan” identiteetin pohtimiseen. Uutta tutkimuksessa on, että tarkastelemme keskiaikaiseen henkilöhahmoon liittyvää kieli- ja kulttuurirajat ylittävää verkkokeskustelua ja sitä, miten keskusteluissa rakennetaan omaa usein kansallisuuteen kytkeytyvää identiteettiä. Artikkelin tutkimusaineisto pohjautuu suomen- ja venäjänkielisistä verkkosivuista, foorumkeskusteluista ja blogiteksteistä vuosina 2019–2020 louhittuihin aineistoihin sekä yksittäisiin, kohdistaen haettuihin aineistoihin. Artikkelin tutkimusmenetelmänä olemme käyttäneet kriittisen sisältöanalyysin ja tietokoneavusteisten menetelmien yhdistelmää.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"59 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349168","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Siirtolaishistoria uudistuu 2000-luvun muutospaineissa","authors":"Jari Nikkola","doi":"10.54331/haik.131432","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131432","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Jana Sverdljuk, Terje Mikael Hasle Joranger, Erika K. Jackson & Peter Kivisto: Nordic Whiteness and Migration to the USA. A Historical Exploration of Identity. Routledge 2020. 208 s. ISBN 9780367277185.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"61 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349328","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kulttuuridiplomatian näkökulma kylmään sotaan","authors":"Pia Koivunen, Simo Mikkonen","doi":"10.54331/haik.131350","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131350","url":null,"abstract":"Ylen dokumenttisarja Kylmän sodan Suomi herätti alkuvuodesta 2022 runsaasti keskustelua lähihistorian muistamisesta, tutkimuksesta ja kansallisesta historiakuvastamme. Kylmä sota on näkynyt myös ajankohtaisissa maailmanpolitiikkaa käsittelevissä analyyseissa viimeistään Venäjän ja Georgian vuoden 2008 sodasta lähtien. Sota lisäsi Venäjän ja lännen välisiä jännitteitä ja herätti pohdintoja kylmän sodan uudesta tulemisesta. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä on esitetty kylmän sodan jälkeisen ajan päättyneen sekä spekuloitu sillä, päättyikö kylmä sota sittenkään vuoteen 1991. Kylmää sotaa käytetään siis historiapoliittisen keskustelun välineenä, mutta sen kautta arvioidaan myös tämän päivän kansainvälisiä suhteita.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"60 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349341","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kohti sateenkaarisensitiivistä käännettä Suomen historian tutkimuksessa","authors":"Rose-Marie Peake, Saara Hilpinen","doi":"10.54331/haik.131342","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131342","url":null,"abstract":"Sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori, dosentti Tuula Juvonen lateli Historiallisessa Aikakauskirjassa (1/2021) kaivattuja suoria sanoja kotimaisen historiantutkimuksen hämmentävästä sokeasta pisteestä, eli sateenkaarihistoriasta ja sen puutteesta. Artikkelissaan Juvonen osoittaa historiallisten tutkimusmenetelmien ja tulkintaprosessien ongelmakohtia ja kysyy poleemisesti, ”kykenevätkö heterohistorioitsijat luopumaan heteroseksuaalisuutensa herkeämättömästä uusintamisesta omissa tutkimuksissaan?”","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"50 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136352027","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Yrityshistoriaseminaarissa puheenvuoroja arkiston, tilaajan, kirjoittajan ja kustantajan näkökulmista","authors":"Pirjo Vuorenpää","doi":"10.54331/haik.113228","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113228","url":null,"abstract":"Yrityshistorian seminaari, ”Yrityksen tarina kirjaksi”, järjestettiin 21.–22. lokakuuta Mikkelissä. Hybridinä järjestetyn seminaarin järjestäjinä olivat Tilaushistoriakeskus, Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKA, Suomen taloushistoriallinen yhdistys ja Helsingin yliopiston Historian yksikkö. Seminaariin osallistui paikalla 40 henkilöä ja etänä 120. Seminaarin teemaa käsiteltiin niin yrityshistorian tilaajien, kirjoittajien kuin kustantajien näkökulmasta. Ohjelmassa oli myös ELKA:n toimintaan tutustuminen.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"52 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348902","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Suomen juutalaisten vai Suomen juutalaispakolaisten tarina?","authors":"Teuvo Laitila","doi":"10.54331/haik.112908","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112908","url":null,"abstract":"Suomen juutalaisuuden historia on kokonaisuutena melko tutkimaton. Alan klassikko on Santeri Jacobssonin Taistelu ihmisoikeuksista (1951), jossa tekijä käsittelee juutalaisten asemaa Suomessa kansalaisoikeuksien myöntämisen ja toteutumisen näkökulmasta. Toinen kokonaisesitys aiheesta on Taimi Torvisen Kadimah (1989). Helsingin juutalainen seurakunta julkaisi vuonna 2006 Dan Kantorin ja muiden artikkelikokoelman Lechaim!, jossa juutalaiset ja ei-juutalaiset tutkijat valottivat Suomen juutalaisten historiaa. Uudelle kokonaishistorialle olisi siten tarvetta.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349028","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kirkassilmä, punaposki","authors":"Anna Niiranen","doi":"10.54331/haik.113165","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113165","url":null,"abstract":"Marjut Hjelt on suomalainen tietokirjailija ja toimittaja, joka on julkaissut kirjallisuutta muun muassa loitsuista ja taioista suomalaisessa kansanperinteessä. Hjeltin uusin teos Yliluonnollisen kaunis: Taikoja, yrttejä ja vanhaa viisautta esittelee kauneuden ja ulkonäön hoitoon liittyviä uskomuksia, taikoja, tapoja, välineistöä ja ”vanhaa viisautta”. Keväällä 2021 ilmestyneen tietokirjan on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ja se on ilmestynyt kustantamon monipuolisessa Kirjokansi-sarjassa.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"58 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349181","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Uskonto Suomen rauhanpuolustajien julkaisuissa1949–1970","authors":"Rony Ojajärvi, Ilkka Huhta","doi":"10.54331/haik.131355","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131355","url":null,"abstract":"Selvitämme artikkelissa, miten Neuvostoliiton pehmeä vallankäyttö vaikutti uskonnon näkymiseen Suomen rauhanpuolustajien julkaisuissa aikavälillä 1950–1970. Analyysimenetelmänä käytämme kvalitatiivista verkostoanalyysiä, jonka avulla olemme havainneet Rauhanpuolustajien lehtien uskontosisältöön vaikuttaneet kansalliset ja kansainväliset verkostot. Rauhanpuolustajat halusivat näyttäytyä Maailman rauhanneuvoston tavoin laaja-alaisena, minkä vuoksi sen toimintaan osallistettiin kristittyjä luterilaisen kirkon johtoa myöten. Sen vuoksi Rauhanpuolustajien julkaisuissa uskonto oli näkyvällä paikalla. Julkaisuihin kirjoittivat erityisesti aikaisempien suomalaisten rauhanliikkeiden ja settlementtiliikkeen kristillissosialistisia toimijoita. He suhtautuivat myönteisesti kristittyjen ja kommunistien yhteistyöhön. Kristillissosialistisiin toimijoihin kohdistettiin Neuvostoliitto johtoisen rauhanliikkeen avulla moninaista uskonnollista kulttuuridiplomatiaa, joka vaikutti heidän tapaansa suhtautua Neuvostoliittoon. Erityisesti Prahan kevät 1968 osoitti Neuvostoliiton uskonnollisen kulttuuridiplomatian tehonneen Rauhanpuolustajissa toimineisiin kristittyihin.
 Asiasanat: Maailman rauhanneuvosto, Suomen rauhanliitto, Suomen rauhanpuolustajat, Kristillinen sosialismi, Kulttuuridiplomatia, Uskonnollinen kylmä sota","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 12","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349183","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Suuren miehen pitkä varjo: Aleksanteri-legendan vaiheet antiikista nykypäivään","authors":"Elina Pyy","doi":"10.54331/haik.131415","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131415","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri Suuri. Sankari ja myytti. Gaudeamus 2021. 264 s. ISBN 978-952-345-114-8.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"61 5","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349329","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
