{"title":"Tutkijat eivät vaienneet","authors":"Anu Lahtinen","doi":"10.54331/haik.112072","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112072","url":null,"abstract":"Syksyn Historiallinen Aikakauskirja tarjoaa luettavaksi kulttuuria, hyvinvointivaltion kysymyksiä ja maailmanpolitiikkaa.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"17 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351467","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ruoka, luokka ja affektit 1500-luvun lopun italialaisessa visuaalisessa kulttuurissa","authors":"Anna Repo","doi":"10.54331/haik.117052","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.117052","url":null,"abstract":"Renessanssin Italiassa alempien luokkien ruokakulttuuriin liitettiin monenlaisia negatiivisia mielikuvia, joita vahvistettiin aikakauden ravitsemuskirjallisuuden lisäksi visuaalisessa kulttuurissa. 1500-luvun lopun Italiassa valmistui useita niin kutsuttuja genremaalauksia, joissa ruoka ja syöminen liitettiin voimakkaasti alempiin luokkiin sekä ylikorostuneeseen seksuaalisuuteen. Artikkeli tarkastelee kahden esimerkkiteoksen, Bartolomeo Passerottin Iloisen seurueen sekä Vincenzo Campin Ricotansyöjien kautta, kuinka 1500-luvun lopun italialainen visuaalinen kulttuuri välitti ja tartutti negatiivisia affekteja ja tunteita alempien luokkien ruokakulttuuriin ja ruokakulttuurista, ja kuinka teoksissa luokka, ruoka ja seksuaalisuus kietoutuivat toisiinsa kiehtovalla ja hämmentävällä tavalla. Lisäksi artikkeli tuo esiin kuvallisen lähdeaineiston ja erityisesti kuvataiteen käytön hedelmällisyyttä historiantutkimukselle. Tarkastellut teokset kuvaavat alempien luokkien ruokailutottumuksia ja pöytätapoja ylhäältä katsoen, paheksuen ja moralisoiden, mutta myös naureskellen huvittuneina heidän yksinkertaisille nautinnoilleen ja estottomalle käytökselleen. Ne tekivät alemmista luokista karikatyyrin, toisen, jota vasten itseään voi peilata. Olennaista onkin huomata, että vaikka teokset kuvaavat alempia luokkia, ne antoivat materiaalia nimenomaan yläluokan identiteetin rakentamiseen. Asiasanat: ruokahistoria, visuaalinen kulttuuri, affektit, renessanssin Italia, luokka","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"17 5","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351468","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kulttuuritaistelu muistin hegemoniasta Unkarissa ja Puolassa","authors":"Katalin Miklóssy","doi":"10.54331/haik.113157","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113157","url":null,"abstract":"Puolassa ja Unkarissa vallan tiukan keskittäminen on johtanut uuden järjestelmän ideologisen pohjan luomiseen, joka nojaa kansalliskonservatiivisin arvoihin. Pyrkimyksenä on luoda poliittista valtakautta ylittävä uusi aikakausi. Isku liberaaliälymystön kulttuurielämän yliedustusta vastaan on siten nähty välttämättömänä. Menneillään olevassa kulttuuritaistelussa historiatulkinnalla on keskeinen asema, koska se luotsaa identiteetin kokonaisvaltaista uudelleen rakentamisprojektia. Artikkeli pohtii kahta, uuden ideologian lippulaivainstituutioita, joiden ympärillä käyty debatti ilmentää EU-kriittisyyden ja kotimaisen valtataistelun yhteen kietoutumista. Puolan Kansallisen muistin instituutti on yhtäältä tutkimuslaitos, toisaalta se täyttää oikeuskomission tehtävät. Unkarin Keskisen ja itäisen Euroopan historian ja yhteiskunnan tutkimuksen säätiö puolestaan hallinnoi joukon muita menneisyyden hallintaan liittyviä instituutteja. Molemmat instituutit perustettiin poliittisin tarkoitusperin ja ne ovat vaikuttaneet keskeisesti maidensa institutionaaliseen kehitykseen. Lisäksi ne ovat monialalaitoksia, eli operoivat tutkimuksen, opetuksen ja kansansivistyksen saroilla sekä johtavat museoita. Artikkelissa esitetään, että nämä instituutiot eivät tarjoa vain kurkistusaukkoa kulttuuri-taisteluun, vaan ne ovat avaintekijöitä, joita ilman valta ei pärjäisi. Laitokset tuottavat välttämätöntä tietoainesta, josta muodostuu arvohegemonian luomisen rakennuspalikoita, ja niillä on organisatorinen osaaminen ja resurssit, joilla viestiä levitetään laajalti yhteiskunnassa. Kulttuuritaistelua analysoidaan historiallisen institutionalismin viitekehyksessä, joka korostaa toimijuuden, rakenteen ja ajallisen kontekstin vuorovaikutusta. Asiasanat: kulttuuritaistelu, arvohegemonia, historiallinen institutionalismi, muistin tutkimuslaitokset, historiapolitiikka, Puola ja Unkari","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"18 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351627","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ole mahdollisimman rohkea","authors":"Anu Lahtinen","doi":"10.54331/haik.115464","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.115464","url":null,"abstract":"Käsillä olevan Historiallisen Aikakauskirjan numeron 1/2022 artikkelit tarkastelevat Suomen historiaa keskiajalta 1990-luvulle.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"46 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351890","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Varhaismodernin ajan lomittunutta yhteiskuntahistoriaa määrittelemässä","authors":"Petteri Impola","doi":"10.54331/haik.131330","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131330","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Raisa Maria Toivo & Riikka Miettinen (toim.): Varhaismodernin yhteiskunnan historia. Lähestymistapoja yksilöihin ja rakenteisiin. Gaudeamus 2021. 272 s. ISBN 978-952-345-122-3.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"46 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351891","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Aineistojen kirjoa","authors":"Anu Lahtinen","doi":"10.54331/haik.131428","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131428","url":null,"abstract":"Historiallinen Aikakauskirja tarjoaa alkusyksyn numerossaan monenlaista luettavaa aikakaudesta toiseen, ja aiheiden kirjon lisäksi huomiota voi kiinnittää tutkimusaineistojen ja tutkittavien ryhmien kirjoon. Käytössä on niin tiliaineistoja, taideteoksia, henkilökohtaista kirjeenvaihtoa, fragmentaarisen arkisto- ja sanomalehtitiedon yhdistelyä, muistietoa kuin lautapelejä ja niihin liittyviä tietoja. Kokonaisuutena artikkelit osoittavat, miten monipuolisten lähteiden avulla menneisyydestä voidaan rakentaa tulkintoja.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"61 10","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348885","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"”Tulkaa katsomaan! Takaamme että Teillä on hauskaa!”","authors":"Laura Saarenmaa","doi":"10.54331/haik.131369","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131369","url":null,"abstract":"Saksan jakautuminen kahteen ideologisesti vastakkaiseen valtioon näkyi Suomessa saksankielisen kulttuuritarjonnan laajentumisena. Molempien Saksojen kulttuuripanostuksia Suomeen selittää maiden poikkeuksellinen, tasaväkinen asema Suomessa. Idän ja lännen etupiirien välissä tasapainoileva Suomi ei tunnustanut kumpaakaan Saksaa ennen vuotta 1973. Sen sijaan kauppa- ja kulttuurisuhteet olivat tiiviit. Kilpailua suomalaisten mielistä ja sydämistä käytiin Saksan yhteisen historian ja kulttuuriperinnön uusjaon kautta.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"17 7","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351634","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Suomalaisten unet historian- ja perinteentutkimuksessa","authors":"Kirsi Kanerva, Kaarina Koski, Marko Lamberg","doi":"10.54331/haik.112082","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112082","url":null,"abstract":"Katsausartikkeli keskittyy unien tutkimuksen asemaan suomalaisen tieteen kentillä. Tarkastelussa painottuu historiatieteessä ja kansanperinteessä tehty tutkimus, mutta katsauksessa nostetaan esiin myös muilla tieteenaloilla tehtyä ja käynnissä olevaa tutkimusta. Myös kansainvälinen konteksti otetaan huomioon. Suomalainen lähdeaineisto mahdollistaa unien tutkimisen alkaen 1400-luvulla kirjatuista unikuvauksista, joita on siellä täällä osana hengellistä kirjallisuutta. Reformaation jälkeen unikuvauksia kirjattiin etenkin oikeuspöytäkirjoihin noituusoikeudenkäyntien yhteydessä, ja juuri noituuskäsityksiäkoskeva tutkimus toi menneisyyden unimaailmat osaksi historiantutkimusta. Sittemmin huomiota ovat saaneet myös unien rooli herätysliikkeissä ja ylipäänsä uskonnollisissa kokemuksissa samoin kuin sotien tuottamat painajaiset. Modernin suomalaisen yhteiskunnan unimaailmaa on toistaiseksi tutkittu enemmän psykologian ja kansanperinteen tutkimuksessa. Kansanperinteessä unikuvauksia on vanhastaan tutkittu laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin historiantutkimuksessa. Parhaillaan käynnissä olevaa eri aloilla tehtävää unitutkimusta luonnehtii pyrkimys tieteidenväliseen vuorovaikutukseen,mikä onkin hedelmällisin tapa tulkita niin menneisyyden kuin nykyisyyden unimaailmoja.
 Asiasanat: unet, painajaiset, Suomen historia, pitkänaikavälin tutkimus, historiografia, kansanperinne","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"47 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351885","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Sotakorvausmyytti ja suomalainen historiankirjoitus","authors":"Aaro Sahari","doi":"10.54331/haik.102502","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.102502","url":null,"abstract":"Suomen valtion ja politiikan johdon keskeiset toimijat rakensivat sotakorvausohjelman aikana propagandatarinan, joka sittemmin johti kansallisen, nostalgisen tarinan, sotakorvausmyytin, muodostumiseen. Aiemman historiankirjoituksen ja -tutkimuksen suhde tähän tarinaan on jännitteinen ja epämääräinen. Tässä artikkelissa puretaan myytin rakennustyö Sotevassa, avataan sen historiallistamista kirjallisuudessa, sekä esitetään kolmiosainen malli myytin tarkastelua varten. Myytin kolme keskeistä jännettä ovat 1. tunnekokemus tapahtuneen käsittelyyn kansalaisille, 2. perustelu tehdylle teolliselle sijoitukselle, sekä 3. uusi epäpoliittinen merkitys rauhanomaisille suhteille Neuvostoliiton kanssa.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"46 5","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351887","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
