Suomalainen, ruotsalainen, normanni vai slaavi?

Kysymykset kansakunnan alkuperästä ja roolista historiassa pohjautuvat 1800-luvun nationalistisiin historiantulkintoihin, ja ne elävät edelleen populaarissa historiakulttuurissa. Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia merkityksiä Rurikin alkuperälle annetaan suomen- ja venäjänkielisissä 2000-luvun verkkokeskusteluissa. Tutkimme mistä lähteistä tietoa ammennetaan ja millaisia ovat keskustelujen erot ja yhtäläisyydet. Tulkinnat Rurikin taustasta ovat keskeisessä roolissa keskusteluissa joissa pohditaan oliko hän slaavi, normanni, suomalainen vai ruotsalainen. Lisäksi osoitamme, kuinka tiedon leviäminen internetissä ja kansalaisten saataville tulleet kaupalliset geenitestit ovat tuoneet uusia kerroksia keskusteluun, joka kilpistyy ikiaikaiseen oman ja oman ”kansan” identiteetin pohtimiseen. Uutta tutkimuksessa on, että tarkastelemme keskiaikaiseen henkilöhahmoon liittyvää kieli- ja kulttuurirajat ylittävää verkkokeskustelua ja sitä, miten keskusteluissa rakennetaan omaa usein kansallisuuteen kytkeytyvää identiteettiä. Artikkelin tutkimusaineisto pohjautuu suomen- ja venäjänkielisistä verkkosivuista, foorumkeskusteluista ja blogiteksteistä vuosina 2019–2020 louhittuihin aineistoihin sekä yksittäisiin, kohdistaen haettuihin aineistoihin. Artikkelin tutkimusmenetelmänä olemme käyttäneet kriittisen sisältöanalyysin ja tietokoneavusteisten menetelmien yhdistelmää.