JYU Reports最新文献

{"title":"Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hiili- ja luontojalanjälki","authors":"Krista Pokkinen, Sami El Geneidy, Maiju Peura, Veera Vainio, Janne S. Kotiaho","doi":"10.17011/jyureports/2023/19","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/19","url":null,"abstract":"Tässä hankkeessa laskettiin Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan (JYY) merkittävimpien toimintojen vuoden 2021 hiili- ja luontojalanjälki eli ilmasto- ja luontohaitat. Menetelmä perustuu pääosin muun muassa EXIOBASE ja LC-IMPACT-tietokantoihin, joiden avulla pystytään talouskirjanpitoon perustuen selvittämään eri tuotteiden ja palveluiden aiheuttamat ilmasto- ja luontohaitat sekä niiden maantieteelliset sijainnit. JYY:n vuoden 2021 hiilijalanjälki oli 2017 t CO2e, maaekosysteemeihin kohdistuva luontojalanjälki oli 8,30E-09 PDF (globaali osuus lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon), makean veden ekosysteemeihin kohdistuva luontojalanjälki oli 1,42E-09 PDF ja meriekosysteemeihin kohdistuva luontojalanjälki oli 1,05E-08 PDF. Vuonna 2021 rakentaminen aiheutti suurimman hiili- ja luontojalanjäljen. Rakentaminen aiheutti 25 % JYY:n hiilijalanjäljestä, 22 % maaekosysteemeihin kohdistuvasta luontojalanjäljestä ja 20 % makean veden ekosysteemeihin kohdistuvasta luontojalanjäljestä. Muita suuria hiilijalanjäljen aiheuttajia olivat rakennusten huolto- ja korjaus (11 %), siivous– ja puhtaanapitopalvelut (11 %) sekä elintarvikkeet (10 %). Elintarvikkeet aiheuttivat 85 % meriekosysteemeihin kohdistuvasta luontojalanjäljestä. Elintarvikkeista kalatuotteet ja punaisen lihan tuotteet aiheuttivat suurimman hiili- ja luontojalanjäljen. Sähkön ja lämmön kulutus aiheuttivat yhteensä 10 % JYY:n hiilijalanjäljestä sekä 15–19 % maaekosysteemeihin ja makean veden ekosysteemeihin kohdistuvasta luontojalanjäljestä. Jätehuollossa eniten haittaa aiheutti sekajätteen polttaminen. Hankkeessa laskettiin myös skenaarioita, kuinka paljon JYY voisi pienentää hiili- ja luontojalanjälkiään vähentämällä energiankulutusta ja rakentamisen materiaalien käyttöä, edistämällä kierrätystä sekä korvaamalla lihatuotteita kasviperäisillä vaihtoehdoilla. \u0000\u0000In this project, the carbon and biodiversity footprint, i.e. climate and biodiversity impacts, of the most important activities of The Student Union of the University of Jyväskylä (JYY) in 2021 were calculated. The method is mostly based on EXIOBASE and LC-IMPACT databases, which can be used to calculate the carbon and biodiversity footprints of different products and services, from financial accounting. The carbon footprint in 2021 was 2017 t CO2e. The biodiversity footprint for land ecosystems was 8,30E-09 PDF (potentially disappeared fraction of species globally), 1,42E-09 PDF for freshwater ecosystems and 1,05E-08 PDF marine ecosystems. In 2021, construction activities caused the biggest carbon and biodiversity footprints. Construction activities caused 25% of the total carbon footprint, 22% of the biodiversity footprint for land ecosystems and 20% of the biodiversity footprint for freshwater ecosystems. Other major causes for the carbon footprint were maintenance and repair of buildings (11%), cleaning and sanitation services (11%) and food products (10%). Food products caused 85% of the biodiversity footprint for marine ec","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"26 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-03-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126050635","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä (JoKo): Tutkimushankkeen loppuraportti","authors":"Kaija Collin, Soila Lemmetty, Marianne Jaakkola, Sara Keronen","doi":"10.17011/jyureports/2023/18","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/18","url":null,"abstract":"Luet Työsuojelurahaston rahoittaman JoKo-hankkeen (Lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä) loppuraporttia. Tuomme tässä raportissa esille havaintojamme hankkeen aikana kerätyn haastatteluaineiston annista ja toteutetun ryhmävalmennuksen kokemuksista ja luomme niiden pohjalta syvempää ymmärrystä oppimisen kestävyydestä työssä. Suomalaisessa työelämässä painotetaan osaamisen ja jatkuvan oppimisen merkitystä erityisesti asiantuntijatyössä, mutta ymmärrystä oppimisen kestävyydestä meillä on vielä hyvin vähän. Tutkimusta hyvinvointia lisäävän eli kestävän oppimisen tukemisesta ja johtamisesta meillä on vielä vähemmän. Tällainen ymmärrys on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää huomioiden nuorten työntekijöiden kasvavat paineet ja työuupumuksen lisääntymisen. Näihin haasteisiin vastaamiseksi JoKo-hankkeen loppuraportti pyrkii tuomaan lisävalaistusta.\u0000Joko-hankkeen tutkimuskontekstit ovat sairaala, poliisin ennalta estävä yksikkö ja ICT- alan organisaatio Pinja Oy. Tutkittavat kontekstit ja organisaatiot ovat valikoituneet tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyötahoiksi niiden ajankohtaisuuden vuoksi erityisesti tutkimiemme ilmiöiden suhteen. Viime aikoina esillä ovat olleet niin terveydenhuollon johtamisongelmat ja SOTE-uudistuksiin valmistautuminen kuin teknologia-alan johtamisrakenteiden haasteet. Poliisin ennalta estävän yksikön työn ja oppimisen tutkiminen on ollut tärkeää JoKo-hankkeessa erilaisia uusia yhteiskunnallisia ilmiöitä ymmärtääksemme ja niihin vastaamiseksi poliisityön avulla.\u0000Tässä JoKo-hankkeen loppuraportissa kuvaamme hankkeen toteutusta, teoreettisia ja käsitteellisiä lähtökohtia, keskeisiä löydöksiä sekä ryhmävalmennuksen toteutusta. Pohdimme lisäksi, miten löydöstemme perusteella työelämässä tulisi ohjata ja johtaa työssä tapahtuvaa kestävää oppimista, ja mitä oppimisen ja sen tukemisen ymmärtämiseksi tulisi edelleen tutkia. Hankkeessa on tuotettu tämän loppuraportin lisäksi tieteellisiä artikkeleita, kongressipapereita ja kansantajuisia julkaisuja. Raportin loppuun olemme koonneet hankkeen tuotokset: julkaisut, kongressiesitykset ja viestinnän, joiden avulla voi edelleen laajentaa ymmärrystä hankkeen tarkastelun kohteena olleista ilmiöistä. Lisäksi voi tutustua ryhmävalmennuksen aikana tuotettuihin organisaatiokohtaisiin kehittämisideoiden suunnitelmiin. Työssä oppimisen tueksi raportin loppupuolella on myös työkalupakki, jossa esitellään konkreettisia välineitä oppimisen tukemiseksi ja johtamiseksi organisaatioissa. Työkalupakki ja kehittämisideat tarjoavat toivoaksemme sovellettavia ja kokeilemisen arvoisia käytänteitä erilaisiin työyhteisöihin.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"73 272 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-01-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125961928","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Paljon vanhaa, jotain uutta ja jotain lainattua: Suomalaisjournalistien ammattikuva Worlds of Journalism Study -kyselyssä","authors":"Jari Väliverronen, Reeta Pöyhtäri, Mikko Villi","doi":"10.17011/jyureports/2023/17","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/17","url":null,"abstract":"Tässä raportissa perehdytään suomalaisten journalistisen työn tekijöiden ammattiarvoihin, -etiikkaan, työoloihin ja käsityksiin journalismista. Työ perustuu kansainväliseen Worlds of Journalism Study (WJS) -projektiin, jossa selvitetään säännöllisesti journalismin tilaa eri puolilla maailmaa (WJS 2022a). Ensimmäinen kysely tehtiin vuosina 2007–2011, jolloin mukana oli 21 maata ja 2 100 journalistia. Suomi liittyi projektiin vuonna 2013 sen toisessa aallossa. Siihen osallistui vuosina 2012–2016 kaikkiaan 67 maata ja yli 27 500 journalistia. Tässä raportissa keskitytään projektin kolmanteen aaltoon, joka on käynnissä vuosina 2021–2023. Mukana on yli 120 maata eri puolilta maailmaa. WJS-projektin kantavana ajatuksena on käsitys journalismista diskursiivisena instituutiona. Tämän ajatuksen mukaan journalistit käyvät jatkuvaa neuvottelua keskenään ja muiden toimijoiden kanssa siitä, mikä on journalismin paikka yhteiskunnassa ja miten journalismia tulisi tehdä. Näiden neuvotteluiden tuloksena journalistit määrittävät ammattinsa rajoja, jotka ovat jatkuvassa liikkeessä. WJS-projektissa selvitetään kyselytutkimusperiaatteella sitä, kuinka journalistit eri maissa hahmottavat omat tehtävänsä ja rajansa tiettynä ajankohtana. Kyselyitä vertailemalla ja toistamalla voidaan hahmottaa journalismin kehityskulkuja eri paikoissa ja eri aikoina. (WJS 2022b.)","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"3 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-01-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114241377","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Journalistisen tiedonhankinnan tehostaminen tekstianalyysityökaluilla: Tutkimushankkeen loppuraportti ja ohjelmistoarvioinnit toimituskäyttöön","authors":"Markus Mykkänen, Aleksi Koski","doi":"10.17011/jyureports/2022/15","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2022/15","url":null,"abstract":"Journalisteilla voi uutistyön taustalla olla toisinaan suuri aineisto. Taustamateriaalit voivat käsittää jopa tuhansia sivuja kymmenistä eri lähteistä. Toimittajille voi olla haastavaa tai ylivoimaista nähdä aineistosta, mikä olisi mielenkiintoisinta tai uutisen arvoista. Eri alojen tutkijat ovat luoneet monenlaisia tekstin louhinta-, laskenta- ja analyysiohjelmia tutkimustyöhön isojen asiakirja-aineistojen läpikäymiseen. Heillä on näihin perinpohjaisia lähestymistapoja, joilla saa aikaiseksi vankasti perusteltuja tutkimustuloksia. Toimittajien tiedontarpeet ovat kuitenkin erilaisia. Yksittäisistä uutiskriteerit täyttävistä löydöistä voi uutisoida välittömästi löydön jälkeen. Aineistoon voi palata uudestaan myöhemmin kattavampaa tarkastelua varten. Toimittaja voi käyttää omiin aineistoihinsa tutkijoiden ohjelmia ja löytää helmiä muutamalla klikkauksella. Tässä hankkeessa etsittiin ratkaisuja tähän ongelmaan eli kuinka nopeasti selata läpi aineisto ja löytää uutisarvoinen tieto? Mikä on paras työväline tähän?","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"48 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-11-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"120984099","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Vaikuttamista, virkistystoimintaa ja kriittistä keskustelua: Professoriliiton Jyväskylän osasto 1970-luvun alusta 2020-luvulle","authors":"Petri Karonen, Jussi Välimaa","doi":"10.17011/jyureports/2022/16","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2022/16","url":null,"abstract":"Ajatus kirjoittaa pienimuotoinen historiateos Professoriliiton Jyväskylän osaston historiasta syntyi osaston johtokunnassa loppusyksystä 2020, kun osastossa valmistauduttiin osaston 50-vuotisjuhlallisuuksiin. Suunnitelmana oli koota tiivis esitys toiminnan pääpiirteistä ja liittää se osaksi suomalaisen korkeakoulupolitiikan, Jyväskylän yliopiston ja Professoriliiton yleisiä kehityskulkuja. Professoriliiton hallitus näytti hankkeelle omalta osaltaan vihreää valoa ja myönsi avustuksen toteutukseen. Kiitämme tuesta lämpimästi. Avustuksen turvin pystyimme palkkaamaan talvella 2021 tutkimusavustajan, johon tehtävään rekrytoitiin historianopiskelija, HuK Tapio Roiko-Jokela. Hänen tehokas ja systemaattinen työskentelytapansa aineiston keruussa helpotti merkittävästi työtämme, kiitos siitä. Samoin kiitämme osaston toiminnassa mukana olleita henkilöitä kaikilta kuudelta tähänastiselta vuosikymmeneltä sekä erityisesti professori Janne Vilkunaa luvasta julkaista hänen kirjoituksensa professoriosaston retkistä erillisenä tietolaatikkona tässä teoksessa. Julkaisukoordinaattori Sini Tuikka ja julkaisutoimittaja Timo Hautala Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskuksesta toteuttivat ripeästi ja ammattitaidolla tekstin julkaisukuntoon – kiitos siitä!showless","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"38 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129843756","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"The state of self-sovereign identity in spring 2021: Results of a survey","authors":"Gabriella Laatikainen, Ravikant Agrawal, Xiaofeng Wang, P. Abrahamsson","doi":"10.17011/jyureports/2022/8","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2022/8","url":null,"abstract":"SSI This report explores the state of SSI as seen through the eyes of 79 SSI experts. The data was collected in March-April 2021 via a survey distributed to active community members of the digital identity and self-sovereign identity domain. The results suggest that SSI affects the whole society: it might disrupt all industries and impact various actors. While the journey toward SSI mass adoption has just started, and the experts face many challenges on this journey, they also value the benefits of the technology and strongly support its adoption.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"24 2 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-09-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"132862596","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Better forest policies and management for sustainability transformations : How can expectations for forests be met?","authors":"Clara Antón Fernández, C. Blattert, D. Burgas, K. Eyvindson, F. Di Fulvio, N. Forsell, M. Hartikainen, Julian Klein, J. Lukkarinen, M. Mönkkönen, S. Pitzén, E. Primmer, Tord Snäll, A. Toraño-Caicoya, M. Vergarechea, K. Øistad","doi":"10.17011/jyu-83309","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyu-83309","url":null,"abstract":"Nowadays we recognize that forests have a critical role in balancing our environment. Halting biodiversity loss, regulating climate, sequestering and storing carbon, and improving resilience against droughts, storms, pest outbreaks and other risks are among key ecosystem services. At the same time, forests provide a wide variety of products for the bio-based economy and for replacing fossil resources. Forests help regulate water and provide recreation. These multiple ecosystem services are discussed in several policies and strategies, with some defining specific targets. However, said policies rarely address the conflicts and links between these multiple demands. Rather, policies often primarily focus on prominent ecosystem services and are designed from specific interests, creating policy incoherence that renders policy targets unfeasible and even threatens sustainability of forest ecosystems.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"115 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-09-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"124124772","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Reimagining Creative Democracy: ReCreaDe the Book","authors":"","doi":"10.17011/jyureports/2022/14","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2022/14","url":null,"abstract":"ReCreaDe (Reimagining Creative Democracy) is an Erasmus+ project (2018-2021) designed to address the current crisis of democracy through a shared European course in teacher education. Despite the disruption of the Covid pandemic, over a period of three years, researchers and teachers from eight European universities developed, organised, carried out and evaluated face-to-face and online interdisciplinary intensive programmes for student teach-ers from the partner institutions. The participants from universities in Swe-den, Finland, Estonia, Hungary, Austria, Spain, Germany and the United Kingdom had different models and experiences of democracy both in socie-ty at large and within teacher education, yet a shared interest in the task of Reimagining Creative Democracy.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"54 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-08-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"124163309","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Sustainability for JYU: Jyväskylän yliopiston ilmasto- ja luontohaitat 2020","authors":"Veera Vainio, Sami El Geneidy","doi":"10.17011/jyureports/2021/13","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/13","url":null,"abstract":"Jyväskylän yliopisto tavoittelee strategiansa mukaisesti hiilineutraalisuutta ja luonnon kokonaisheikentymättömyyttä vuoteen 2030 mennessä . Sama hiilineutraalisuustavoite toistuu Suomen korkeakoulujen osalta myös rehtorineuvosto UNIFI:n kestävyyden ja vastuullisuuden teeseissä, sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisissä sopimuksissa. Vuonna 2019 Kestävä ja Vastuullinen JYU -kehittämisryhmä antoi Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomille tehtävän selvittää, mitä yliopiston hiilineutraalisuuden saavuttaminen tarkoittaa ja minkälaisilla keinoilla tavoitteeseen voidaan päästä. Wisdomin perustama Sustainability for JYU on jatkuva hanke, joka edistää yliopiston ja sen sidosryhmien ympäristötavoitteita.\u0000Jyväskylän yliopiston ilmasto- ja luontohaitat arvioitiin ensimmäistä kertaa vuodelle 2019, ja tulokset raportoitiin Sustainability for JYU -raportissa . Tämä raportti perustuu edellisen raportin rakentamalle tietotaidolle ja laskenta on toteutettu pitkälti samoilla menetelmillä, kuin edeltäväkin laskenta. Menetelmiä on myös kehitetty eteenpäin, ja laskentaan ja datan käyttöön on tehty muutoksia. Tästä aiheutuvia muutoksia vuoden 2019 tuloksiin esitetään osiossa 4. Hiilijalanjäljen ja luontohaittojenkehitystä seurataan jatkossa vuosittaisen laskennan avulla. \u0000Hiilineutraalisuuden ohella Jyväskylän yliopisto tavoittelee myös luonnon kokonaisheikentämättömyyttä, eli sitä, että yliopiston toiminta ei heikennä luonnon monimuotoisuutta. Tämän tavoitteen osalta seurataan aiheutettuja luontohaittoja, toistaiseksi kaukolämmön ja hankintojen osalta.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"17 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-28","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114306713","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"The Political Analyst's Field Guide to Finland","authors":"","doi":"10.17011/jyureports/2021/10","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/10","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"50 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126615562","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}