JYU Reports最新文献

{"title":"Koronapandemian vaikutukset jatko-opintoihin. Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan keväällä 2020 ja 2021 toteuttaman kyselyn tulokset","authors":"Taina Tammelin-Laine, Jari Ojala, Heli Niskanen","doi":"10.17011/jyureports/2021/12","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/12","url":null,"abstract":"Covid-19-pandemian vaikutuksia elämän eri osa-alueille on jo tutkittu ympäri maailman. Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa haluttiin saada parempi käsitys pandemian ja siitä aiheutuneiden poikkeusolojen vaikutuksista jatko-opintoihin ja niiden suorittamiseen. Niinpä tiedekunnassa päätettiin toteuttaa keväällä 2020 jatko-opiskelijoille suunnattu kysely, jossa selvitettiin esimerkiksi poikkeusolojen vaikutuksia opintojen edistämiseen ja vastaajien poikkeusolojen aikana kohtaamia haasteita jatko-opintojen eri osa-alueilla. Kyselyyn vastasi 164 jatko-opiskelijaa tiedekunnan eri laitoksilta. Koska poikkeusolot pitkittyivät, tiedekunnassa päätettiin toistaa kyselytutkimus vuotta myöhemmin, keväällä 2021. Tähän kyselyyn vastasi 78 jatko-opiskelijaa. Tässä raportissa esitellään kootusti kummankin kyselyn tulokset ja niiden pohjalta koostetut ehdotukset toiminnan kehittämiseksi.\u0000Kyselyvastausten perusteella voidaan sanoa, että pandemian ja sen aiheuttamien poikkeusolojen vaikutus jatko-opintoihin polarisoituu: Toisten opintoihin poikkeusolot ovat vaikuttaneet merkittävästi, kun taas toisten mielestä vaikutuksia on ollut vain vähän tai ei lainkaan. Myös vaikutusten koettu laatu vaihtelee vastaajittain: Jotkut vastaajista kokivat pandemian vaikuttaneen positiivisesti esimerkiksi niin, että tutkimukseen keskittyminen on mahdollista aiempaa paremmin. Toisille poikkeusoloista on ollut huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyä, ja pandemian takia on voinut joutua esimerkiksi keskeyttämään aineistonkeruun tai ulkomaille suuntautuneen tutkimusvierailun. Keskeisimmäksi pandemian haittavaikutukseksi jatko-opintojen kannalta nousi niin paikallisen, kansallisen kuin kansainvälisenkin verkostoitumisen mutkistuminen. Lisäksi poikkeusolojen pitkittyminen on lisännyt verkostoitumiseen liittyviä haasteita. \u0000Kyselyiden tulosten perusteella näyttää siltä, että olisi hyvä tarttua kehittämismielessä ainakin seuraaviin kysymyksiin:\u0000\u00001. Pandemiasta riippumatta jatko-opintojaan etäyhteyksien kautta edistävien opiskelijoiden lisätuen tarve ja yliopistoyhteisöön sitoutuminen\u00002. Tarvittaessa tarjottava matalan kynnyksen etäohjaus, jossa keskiössä jatko-opiskelijan hyvinvointi\u00003. Yliopistoyhteisöön kuulumisen kokemuksen lisääminen vertaistuella \u00004. Poikkeusolojen aikana hyväksi havaittujen käytäntöjen säilyttäminen jatkossakin.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"255 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"120986026","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana. Osaraportti 3: Vanhempien kokemukset työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hoivan jakamisesta","authors":"Johanna Närvi, Johanna Lammi-Taskula","doi":"10.17011/jyureports/2021/11","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/11","url":null,"abstract":"Raportissa kuvataan Covid-19-pandemian seurauksia alle kouluikäisten lasten vanhempien arjessa: työssäkäynnissä, ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisessa sekä kotitöiden ja lastenhoidon jakamisessa vanhempien kesken ensimmäisen koronavuoden 2020 aikana. Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Koronaepidemian vaikutukset lapsiperheiden hyvinvointiin -tutkimushanketta sekä Jyväskylän yliopiston Varhaiskasvatus ja koronapandemia -tutkimushanketta ja siinä julkaistavaa, tutkimuksen tuloksia esittelevää osaraporttien sarjaa. Jyväskylän yliopiston tutkimusta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL:n rahoitus tulee valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitetusta määrärahasta. Raportissa esitetyt tulokset perustuvat vuodenvaihteessa 2020–2021 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi noin viisivuotiaan lapsen vanhempia (1315 äitiä ja 528 isää) eri puolilta Suomea. Otoksen poimintaan ja vastaajakatoon liittyvistä syistä aineisto ei ole kansallisesti edustava: vastaajat ovat keskimääräistä selvästi korkeammin koulutettuja. Näin ollen aineiston avulla saadaan tietoa etenkin vanhempien tilanteissa ja kokemuksissa koronapandemian aikana tapahtuneista muutoksista ja eri ryhmien välisistä eroista, mutta vain suuntaa antavasti näiden tilanteiden ja kokemusten yleisyydestä. Kyselyyn vastanneiden äitien ja isien joukossa ansiotyössä käyvien osuus laski koronapandemian alettua keväällä 2020 vähän. Tammikuussa 2020 kokopäivätyössä olleista äideistä vain hieman harvempi kuin isistä oli keväällä 2020 kokopäivätyössä; useimmin vanhemmat siirtyivät lomautetuiksi, osa-aikatyöhön tai hoitamaan lapsia kotona. Työssäkäyvistä vanhemmista suuri osa siirtyi koronapandemian myötä etätyöhön, mutta samalla merkittävä osa jatkoi työskentelyä ainoastaan työpaikalla, etenkin äidit. Kyselyyn vastanneet etätyössä olleet äidit myös palasivat isiä nopeammin työskentelemään työpaikoille kevään 2020 poikkeusolojen jälkeen. Etätyö oli yleisempää korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden, niin äitien kuin isien, joukossa kun taas matalammin koulutetut ja työtekijäasemassa olevat työskentelivät useammin työpaikalla. Vanhemmat, etenkin äidit, kertoivat myös ansiotyön määrän muutoksista keväällä 2020: suuremmalla osalla työmäärä kasvoi, mutta joillakin myös pieneni. Sekä äidit että isät – mutta etenkin äidit – kokivat ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen selvästi hankalammaksi kevään 2020 poikkeusaikana kuin ennen koronapandemiaa tai vuodenvaihteessa 2020–2021. Yhteensovittaminen oli kevään 2020 poikkeusolojen aikaan hankalampaa etätyötä tehneille sekä niille, joiden viisivuotias oli poissa varhaiskasvatuksesta, ja he myös kertoivat työskennelleensä tuolloin useammin tavanomaisesta poikkeavina aikoina kuten iltaisin tai viikonloppuisin. Silti vanhemmat arvioivat kevään 2020 koronapoikkeusajalla olleen selvästi useammin myönteisiä kuin kielteisiä seurauksia vanhemmuudelle ja perhe-elämälle. Muutokset lastenhoidon ja kotitöiden jakamisessa","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"19 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"134239612","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Opiskelijan ja opettajan opas monipuoliseen yliopisto-opiskeluun","authors":"Josephine Moate, Hanna Posti-Ahokas","doi":"10.17011/jyureports/2021/5","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/5","url":null,"abstract":"Oppaan tarkoituksena on tukea monikielisen ja multimodaalisen (monikanavaisen/monimediaisen) opiskelun kehittämistä Jyväskylän yliopistossa. Se on laadittu JY:n kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa osana Kieli- ja kulttuuritietoisen oppimisen tilat -hanketta lukuvuoden 2019–2020 aikana, ja siinä on hyödynnetty ja kehitetty edelleen JY:n muita opinto-oppaita . Opas on yleishyödyllinen, koska se lisää kieli- ja kulttuurinäkökulmia aiemmin laadittuihin opinto-oppaisiin. Mukana on kuvauksia erityyppisistä tehtävistä ja aktiviteeteista, jotka kuuluvat korkeakouluopiskeluun ja -opetukseen. Lisäksi opas sisältää hyödyllisiä vinkkejä opiskelijoille ja opettajille, ehdotuksia eri kielten käytöstä apuna opiskelussa ja keinoja, joilla kulttuuritietoisella otteella voidaan edistää akateemista osallisuutta. Puhekuplat ovat lainauksia opiskelijoilta ja opettajilta, jotka ovat osallistuneet Kieli- ja kulttuuritietoisen oppimisen tilat -hankkeen tapahtumiin. Toivomme oppaan lisäävän tietoisuutta eri kielten, kulttuurien ja modaliteettien keskeisestä roolista akateemisissa opinnoissa ja tarjoavan hyödyllisiä pedagogisia työkaluja sekä opiskelijoille että opettajille.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"34 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-10-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"122880485","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Modes of Study Handbook for Students and Educators","authors":"J. Moate, Hanna Posti-Ahokas","doi":"10.17011/jyureports/2021/6","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/6","url":null,"abstract":"The aim of this handbook is to support the further development of multilingual and multimodal approaches to academic study at JYU. This handbook has been developed within the Faculty of Education and Psychology as part of the Creating Space pedagogical development project during the 2019-2020 academic year, drawing on and developing existing study guides by JYU . We hope, however, that this handbook is useful beyond our Faculty and that it adds language and cultural considerations to the existing study guides. We have provided brief explanations of different types of assignments and academic activities that are part of academic study and relevant to teaching in higher education. We have also included ‘good to know’ pointers for students and teachers, as well as suggestions for how different languages can be used as resources in academic study, and highlighting ways in which cultural awareness can support academic participation. The call-out bubbles are quotations from students and teachers who have participated in the Creating Space events. We hope that this handbook helps to raise awareness regarding the value and role of different languages, cultures and modalities in academic study and provides useful pedagogical tools for students and teachers.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"36 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-09-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116647548","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 2: Noin viisivuotiaiden hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyt","authors":"Mimmu Sulkanen, Maarit Alasuutari, Lotta Saranko","doi":"10.17011/jyureports/2021/9","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/9","url":null,"abstract":"Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen perusteella noin viisivuotiaiden lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä vuoden 2020 aikana. Hanketta rahoittaa Jyväskylän yliopiston osalta Opetus ja kulttuuriministeriö. THL:n osalta rahoitus perustuu lisämäärärahaan, jonka eduskunta myönsi THL:lle koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat 1.10.2014–30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden lasten vanhemmat. Kyselyssä tarkasteltiin lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä kolmessa aikapisteessä: tammikuussa 2020 ennen koronapoikkeusaikaa, huhtikuussa 2020 koronapoikkeusaikana sekä vastaushetkellä eli 16.11.2020–15.1.2021 välisenä aikana. Kuvailevien tunnuslukujen ja suorien jakaumien esittelyn lisäksi aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin ja χ2 -riippumattomuustestin avulla. Sekä tammikuussa 2020 että vastaushetkellä enemmistö lapsista osallistui varhaiskasvatukseen kunnallisessa päiväkodissa viitenä päivänä viikossa. Useimmilla lapsista hoitojärjestelyt olivat samat tai lähes samat tammikuussa kuin vastaushetkellä. Erona saattoi olla esimerkiksi hoitopaikan muutos johtuen muutosta tai esiopetuksen aloittamisesta. Kevään 2020 aikana Suomessa vallitsivat poikkeusolot ja hallitus suositteli vanhempia hoitamaan varhaiskasvatusikäisen lapsensa kotona 16.3.–13.5. välisenä aikana, mikäli se oli mahdollista. Varhaiskasvatuspaikat pidettiin kuitenkin auki, millä pyrittiin muun muassa takaamaan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien työssäkäynti. Hallituksen kotihoitosuositus näkyi tutkimuksessamme siten, että enemmistö lapsista jäi väliaikaisesti lyhyt- tai pitkäaikaiselle tauolle varhaiskasvatuksesta kevään 2020 poikkeusolojen aikana. Yhtäjaksoisen tauon pituus vaihteli suuresti yhdestä neljäänkymmeneen viikkoon keskiarvon ollessa hieman yli 10 viikkoa. Kolmanneksella lapsista ei hoitojärjestelyissä tehty minkäänlaisia muutoksia kevään 2020 poikkeusolojen aikana. Tyypillisin melko tai erittäin tärkeäksi koettu syy varhaiskasvatuksessa jatkamiselle ilman taukoa poikkeusolojen aikaan oli vanhemman työ tai opiskelu. Muita tärkeäksi raportoituja seikkoja olivat varhaiskasvatuspaikan pysyminen auki, lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen, vanhemman oma halu lapsen käymiseen varhaiskasvatuksessa tavalliseen tapaan ja lapsen tarve aktiiviseen toimintaan. Varhaiskasvatuksesta tilapäiselle tauolle jäämisen melko tai erittäin tärkeäksi syyksi raportointiin useimmin hallituksen antama suositus lapsen jäämisestä kotiin. Muita tyypillisiä syitä lapsen tauolle jäämiseen olivat vanhemman halu pitää lapsi turvassa kotona sekä varhaiskasvatuksesta annettu suositus lapsen kotiin jäämisestä. Useat eri tekijät olivat yhteydessä siihen, jäikö lapsi tauolle varhaiskasvatuksesta vai jatkoiko hän siell","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-09-27","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129237106","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 2: Noin viisivuotiaiden hoito- ja varhais-kasvatusjärjestelyt","authors":"Mimmu Sulkanen, Maarit Alasuutari, Lotta Saranko","doi":"10.17011/9","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/9","url":null,"abstract":"Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen perusteella noin viisivuotiaiden lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä vuoden 2020 aikana. Hanketta rahoittaa Jyväskylän yliopiston osalta Opetus ja kulttuuriministeriö. THL:n osalta rahoitus perustuu lisämäärärahaan, jonka eduskunta myönsi THL:lle koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat 1.10.2014–30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden lasten vanhemmat. Kyselyssä tarkasteltiin lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä kolmessa aikapisteessä: tammikuussa 2020 ennen koronapoikkeusaikaa, huhtikuussa 2020 koronapoikkeusaikana sekä vastaushetkellä eli 16.11.2020–15.1.2021 välisenä aikana. Kuvailevien tunnuslukujen ja suorien jakaumien esittelyn lisäksi aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin ja χ2 -riippumattomuustestin avulla. Sekä tammikuussa 2020 että vastaushetkellä enemmistö lapsista osallistui varhaiskasvatukseen kunnallisessa päiväkodissa viitenä päivänä viikossa. Useimmilla lapsista hoitojärjestelyt olivat samat tai lähes samat tammikuussa kuin vastaushetkellä. Erona saattoi olla esimerkiksi hoitopaikan muutos johtuen muutosta tai esiopetuksen aloittamisesta. Kevään 2020 aikana Suomessa vallitsivat poikkeusolot ja hallitus suositteli vanhempia hoitamaan varhaiskasvatusikäisen lapsensa kotona 16.3.–13.5. välisenä aikana, mikäli se oli mahdollista. Varhaiskasvatuspaikat pidettiin kuitenkin auki, millä pyrittiin muun muassa takaamaan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien työssäkäynti. Hallituksen kotihoitosuositus näkyi tutkimuksessamme siten, että enemmistö lapsista jäi väliaikaisesti lyhyt- tai pitkäaikaiselle tauolle varhaiskasvatuksesta kevään 2020 poikkeusolojen aikana. Yhtäjaksoisen tauon pituus vaihteli suuresti yhdestä neljäänkymmeneen viikkoon keskiarvon ollessa hieman yli 10 viikkoa. Kolmanneksella lapsista ei hoitojärjestelyissä tehty minkäänlaisia muutoksia kevään 2020 poikkeusolojen aikana. Tyypillisin melko tai erittäin tärkeäksi koettu syy varhaiskasvatuksessa jatkamiselle ilman taukoa poikkeusolojen aikaan oli vanhemman työ tai opiskelu. Muita tärkeäksi raportoituja seikkoja olivat varhaiskasvatuspaikan pysyminen auki, lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen, vanhemman oma halu lapsen käymiseen varhaiskasvatuksessa tavalliseen tapaan ja lapsen tarve aktiiviseen toimintaan. Varhaiskasvatuksesta tilapäiselle tauolle jäämisen melko tai erittäin tärkeäksi syyksi raportointiin useimmin hallituksen antama suositus lapsen jäämisestä kotiin. Muita tyypillisiä syitä lapsen tauolle jäämiseen olivat vanhemman halu pitää lapsi turvassa kotona sekä varhaiskasvatuksesta annettu suositus lapsen kotiin jäämisestä. Useat eri tekijät olivat yhteydessä siihen, jäikö lapsi tauolle varhaiskasvatuksesta vai jatkoiko hän siell","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"144 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-09-27","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"122817518","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Globaalista paikalliseen kestävyyteen: Planetaariset rajat, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja aluekehityksen kestävyyden mittaaminen","authors":"Jan Kunnas, Anna-Kaisa Tupala","doi":"10.17011/jyureports/2021/7","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/7","url":null,"abstract":"Tämä taustaraportti on osa Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisön Aluekehittämisen kestävyyden kivijalka -selvityshanketta, jossa etsitään vaikuttavampia arviointimenetelmiä aluekehittämisen kestävyyden edistämiseksi. Tässä taustaraportissa tarkastelemme aluekehittämisen kestävyyttä suhteessa Planetaarisiin rajoihin ja YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) sekä esittelemme lukuisia näistä johdettuja mittareita ja työkaluja, jotka soveltuvat osittain tavoitteiden edistämiseen alueellisella tasolla. Perusajatuksena on, että kehitys, joka ei edistä globaalia kestävyyttä ei voi pidemmän päälle olla myöskään paikallisella tasolla kestävää, sillä elinkelvottomalla planeetalla ei voi olla kestävää kehitystä. Työ on tehty tiiviissä yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton kanssa, hankkeen vastuullisena johtajana on toiminut Teea Kortetmäki. Kiitokset Marileena Mäkelälle kommenteista. Hanke ei olisi ollut mahdollinen ilman Keski-Suomen kehittämisrahaston rahoitusta.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-09-27","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"131231246","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 1: Aineistonkeruu, metodit ja vastaajat","authors":"Mimmu Sulkanen, Maarit Alasuutari, Johanna Närvi, Johanna Lammi-Taskula","doi":"10.17011/jyureports/2021/4","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/4","url":null,"abstract":"Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen toteutuksen ja vastaajatietoja. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat noin viisivuotiaiden lasten vanhemmat. Kysely käsitteli vanhempien työtä, työn ja perheen yhteensovittamista, vanhemmuutta, noin viisivuotiaan lapsen hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyjä, terveyttä ja kehitystä sekä koronapandemiaa. Kyselyssä tiedusteltiin näihin liittyviä asioita kolmelta eri ajankohdalta: vastaushetkellä eli vuoden 2020 marras–joulukuussa tai vuoden 2021 tammikuussa, kevään 2020 koronapoikkeusaikana eli huhtikuussa 2020 ja koronapoikkeusaikaa edeltäneenä aikana tammikuussa 2020. Hanketta rahoittaa Jyväskylän yliopiston osalta Opetus ja kulttuuriministeriö. THL:n osalta rahoitus perustuu lisämäärärahaan, jonka eduskunta myönsi THL:lle koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen. Kysely oli suunnattu 1.10.2014–30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden lasten vanhemmille eri puolilla Suomea. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin yhteensä 8836 vanhemmalle, joilla oli yhteensä 5648 lasta. Kyselyyn vastasi 1850 vanhempaa 1603 lapselta (vanhempikohtainen vastausosuus 20,9 %; lapsikohtainen vastausosuus 28,4 %). Vastaajista enemmistö oli naisia, keskimäärin 38-vuotiaita, Suomessa syntyneitä ja korkeasti koulutettuja. Tyypillinen vastaaja asui puolison sekä useampien yhteisten lasten kanssa. Vastaajat jakautuivat maantieteellisesti koko Manner-Suomen alueelle siten, että eniten vastaajia asui Uudellamaalla, toiseksi eniten Varsinais-Suomessa ja kolmanneksi eniten Lapin maakunnassa. Lähes kaikki vastaajat asuivat kuitenkin kaupunkimaisissa kunnissa. Alle prosentilla vastaajista tai heidän perheenjäsenistään oli todettu vuoden 2020 aikana koronavirustartunta. Tutkimuksen kohteena olevien lasten ikä vaihteli viidestä vuodesta ja yhdestä kuukaudesta kuuteen vuoteen ja kolmeen kuukauteen. Keskimäärin he olivat iältään viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta. Tyttöjä ja poikia oli lähes yhtä monta. Enemmistö lapsista asui yhdessä kahden vanhempansa kanssa. Enemmistö vastanneista vanhemmista työskenteli kokopäiväisesti. Lähes kahdella viidestä pääasiallinen toiminta oli muuttunut vuoden 2020 aikana, mutta muutoksen kokeneista vanhemmista vain kolmanneksella muutos oli johtunut koronapandemiasta. Huhtikuussa erityisesti lastaan kotona hoitavien sekä lomautettujen osuudet olivat suurempia verrattuna tammikuuhun ja loppuvuoden vastaushetkeen. Kokopäiväisen työskentelyn osuus sen sijaan oli pienempi huhtikuussa kuin tammikuussa. Vastanneet vanhemmat olivat tyypillisesti vakituisessa työsuhteessa ja tekivät säännöllistä päivätyötä. Joka kymmenellä työtehtävät olivat muuttuneet koronapandemian seurauksena. Vanhemmista viidennes kertoi perheen tulojen laskeneen jonkin verran tai huomattavasti koronapandemian seurauksena.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"8 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-06-04","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116845005","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}