Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 2: Noin viisivuotiaiden hoito- ja varhais-kasvatusjärjestelyt

Abstract

Tämä osaraportti esittelee Jyväskylän yliopiston yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteuttaman Varhaiskasvatus ja koronapandemia -hankkeen kyselytutkimuksen perusteella noin viisivuotiaiden lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä vuoden 2020 aikana. Hanketta rahoittaa Jyväskylän yliopiston osalta Opetus ja kulttuuriministeriö. THL:n osalta rahoitus perustuu lisämäärärahaan, jonka eduskunta myönsi THL:lle koronaepidemian yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimukseen. Kysely ajoittui vuosien 2020–2021 vaihteeseen, ja sen kohderyhmänä olivat 1.10.2014–30.9.2015 välisenä aikana syntyneiden lasten vanhemmat. Kyselyssä tarkasteltiin lasten hoito- ja varhaiskasvatusjärjestelyitä kolmessa aikapisteessä: tammikuussa 2020 ennen koronapoikkeusaikaa, huhtikuussa 2020 koronapoikkeusaikana sekä vastaushetkellä eli 16.11.2020–15.1.2021 välisenä aikana. Kuvailevien tunnuslukujen ja suorien jakaumien esittelyn lisäksi aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnin ja χ2 -riippumattomuustestin avulla. Sekä tammikuussa 2020 että vastaushetkellä enemmistö lapsista osallistui varhaiskasvatukseen kunnallisessa päiväkodissa viitenä päivänä viikossa. Useimmilla lapsista hoitojärjestelyt olivat samat tai lähes samat tammikuussa kuin vastaushetkellä. Erona saattoi olla esimerkiksi hoitopaikan muutos johtuen muutosta tai esiopetuksen aloittamisesta. Kevään 2020 aikana Suomessa vallitsivat poikkeusolot ja hallitus suositteli vanhempia hoitamaan varhaiskasvatusikäisen lapsensa kotona 16.3.–13.5. välisenä aikana, mikäli se oli mahdollista. Varhaiskasvatuspaikat pidettiin kuitenkin auki, millä pyrittiin muun muassa takaamaan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien vanhempien työssäkäynti. Hallituksen kotihoitosuositus näkyi tutkimuksessamme siten, että enemmistö lapsista jäi väliaikaisesti lyhyt- tai pitkäaikaiselle tauolle varhaiskasvatuksesta kevään 2020 poikkeusolojen aikana. Yhtäjaksoisen tauon pituus vaihteli suuresti yhdestä neljäänkymmeneen viikkoon keskiarvon ollessa hieman yli 10 viikkoa. Kolmanneksella lapsista ei hoitojärjestelyissä tehty minkäänlaisia muutoksia kevään 2020 poikkeusolojen aikana. Tyypillisin melko tai erittäin tärkeäksi koettu syy varhaiskasvatuksessa jatkamiselle ilman taukoa poikkeusolojen aikaan oli vanhemman työ tai opiskelu. Muita tärkeäksi raportoituja seikkoja olivat varhaiskasvatuspaikan pysyminen auki, lapsen kasvun ja oppimisen tukeminen, vanhemman oma halu lapsen käymiseen varhaiskasvatuksessa tavalliseen tapaan ja lapsen tarve aktiiviseen toimintaan. Varhaiskasvatuksesta tilapäiselle tauolle jäämisen melko tai erittäin tärkeäksi syyksi raportointiin useimmin hallituksen antama suositus lapsen jäämisestä kotiin. Muita tyypillisiä syitä lapsen tauolle jäämiseen olivat vanhemman halu pitää lapsi turvassa kotona sekä varhaiskasvatuksesta annettu suositus lapsen kotiin jäämisestä. Useat eri tekijät olivat yhteydessä siihen, jäikö lapsi tauolle varhaiskasvatuksesta vai jatkoiko hän siellä ilman taukoa. Päiväkodista jäätiin perhepäivähoitoa useammin tauolle. Sen sijaan palveluntarjoajien (kunnallinen vs. yksityinen) välillä ei ollut eroa siinä, kuinka moni palvelun piirissä olevista lapsista jäi tauolle. Lapset, joilla oli sisaruksia, jäivät useammin tauolle kuin lapset, joilla ei ollut sisaruksia. Vanhemman koulutus ja työ olivat yhteydessä lapsen tauolle jäämiseen siten, että ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapset jäivät muita useammin tauolle. Sen sijaan ammattikoulututkinnon suorittaneiden vanhempien lapsille oli muita tyypillisempää jatkaa varhaiskasvatuksessa ilman taukoa. Lisäksi työttömien ja enimmäkseen tai ainoastaan etänä työskentelevien vanhempien lapset jäivät useammin tauolle kuin työpaikallaan työskentelevien vanhempien lapset. Kunnan koronavirustartuntojen ilmaantuvuus oli yhteydessä lapsen jäämiseen tauolle varhaiskasvatuksesta siten, että ilmaantuvuusluvun ollessa 25 tai yli, jäivät lapset muita useammin tauolle varhaiskasvatuksesta. Sen sijaan 10–24 ilmaantuvuusluvun kunnissa jatkettiin muita useammin varhaiskasvatuksessa ilman taukoa. Alle 10 ilmaantuvuusluku ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä siihen, jäikö lapsi tauolle varhaiskasvatuksesta vai ei. Myöskään vanhemman arvio omasta ja lapsensa terveydentilasta tai lapsen tuentarpeisuus eivät olleet yhteydessä siihen, jäikö lapsi tauolle varhaiskasvatuksesta vai ei. Kaikkiaan tutkimuksen kohdelapsilla oli vuoden 2020 aikana 10 erilaista hoitopolkua, kun tarkastelussa huomioitiin tammikuun ja vastaushetken osalta ainoastaan se, oliko lapsi varhaiskasvatuksen piirissä vai ei ja huhtikuun osalta varhaiskasvatuksesta tauolle jääminen, varhaiskasvatuksessa jatkaminen tai kotihoidossa oleminen. Yleisin hoitopolku oli osallistua varhaiskasvatukseen tammikuussa, jäädä sieltä tauolle poikkeusolojen aikaan ja osallistua jälleen varhaiskasvatukseen vastaushetkellä.showless