JYU Reports最新文献

{"title":"MEANWELL: Meaningful work as a source of well-being : Research and development project description","authors":"Sanna Markkula, Sanna Konsti, Johanna Rantanen","doi":"10.17011/jyureports/2024/40","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/40","url":null,"abstract":"MEANWELL project was implemented by the Department of Psychology at the University of Jyväskylä and funded by the Finnish Work Environment Fund (project number 210129). The project developed an operating model to support meaningful work and well-being for organizations and work life and career counseling professionals with their clients. The operating model was also applied to trade unions and educational programs. The operating model was based on 1) a model of sustainable careers, 2) an integrative multilevel framework of factors fostering meaningful work, 3) a four-dimensional conceptualization of meaningful work, and 4) a vocational meaning and fulfillment fit perspective. The MEANWELL operating model was built on two foundations - the work well-being survey and facilitative working methods. The work well-being survey provided up-to-date and target group-specific information, guiding the development work. The Vocational Meaning and Fulfillment Survey method, a central component of the survey, offered respondents a profile of how well their work expectations were met in their current jobs across seven dimensions. The facilitative working methods, incorporating principles of solution-focused coaching, dialogical counseling, as well as mindfulness, acceptance, and value-based methods, were designed to be practical and functional in real-world settings. The MEANWELL operating model was implemented in three modes. The first mode, organizational development, included two development days for the entire personnel and, in between these, a supervisor coaching series (3 x 2 h), a team coaching series (6 x 1.5 h) for the supervisors and employees, and a development/goal discussion between the supervisor-employee pairs. The second mode, work life and career counseling, included VMFS method training for professionals (4 h), after which the method was used as a part of their client work with individuals or groups. Clients responded to the work well-being survey before counseling with their professional and received their VMF profile. The third mode, trade unions and educational programs, included answering the work well-being survey, getting a personal VMF profile, and participating in a workshop or webinar (1-4 h). Intervention fidelity and adherence were followed in all the modes with predetermined criteria. Research data was collected with cross-sectional and longitudinal surveys, as well as focus group and individual interviews. There were 515 participants in organizational development, 1066 in work life and career counseling, 2463 in trade union collaboration, and 673 in educational workshops.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"38 9","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141384464","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Veretöntä mutta tappavaa: Informaatiosodankäynti venäläisessä sotatieteellisessä keskustelussa","authors":"Mari Puurunen","doi":"10.17011/jyureports/2024/43","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/43","url":null,"abstract":"This report analyses Russian terminology related to information warfare from the annexation of Crimea and the start of the war in Eastern Ukraine 2014 until the end of 2023. The report is based on articles published on information warfare in two prominent Russian periodicals of military sciences, Vestnik Akademii voennykh nauk and Voennaia mysl’. Terminology is organised by the dictionary of the Armed Forces of the Russian Federation, which distinguishes information as a goal, resource, and means. As a result, the terminology was found to be extensive and developing giving the Russian government political latitude. Russian perspective on information warfare is holistic, and several terms of Anglo-Saxon origin are used to describe distinctive Russian warfare concepts. Information warfare is seen as a part of a civilisational struggle between Russia and the so-called collective West, in which the intensity and manifestations of aggression vary. Russian understanding of information warfare doesn’t differentiate between wartime and peace. After launching the full-scale invasion and war of aggression against Ukraine, Russia has shifted to a time where facts are secondary. At the same time, primary influential interests are linked to an individual’s information processing, emotions and decision-making, which are being influenced using information warfare. Russia aims to saturate information space with information which serves Russia’s strategic goals in the long run. From February 2022 onwards, Russian political narratives have infiltrated academia and research, which portrays the totalitarianism of Russian society.\u0000\u0000Tässä raportissa selvitetään venäläistä informaatiosodankäynnin termistöä Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan sodan alkamisesta vuoteen 2023 asti. Raportti perustuu kahden merkittävimmän venäläisen sotatieteellisen julkaisun, Vestnik Akademi Voennyh Naukin ja Vojennaja Myslin informaatiosodankäyntiä käsittelevien, vuosien 2014 ja 2023 välillä julkaistujen artikkeleiden analyysiin. Termistö on jaoteltu raportissa Venäjän asevoimien sanakirjan mukaisesti informaatiosodankäynnin päämääriin, resursseihin ja keinoihin. Termistön todetaan olevan laaja ja alati kehittyvä kokonaisuus, mikä antaa Venäjän valtionjohdolle poliittista liikkumavaraa, jota se on hyödyntänyt muun muassa Ukrainassa keväästä 2022 alkaen. Venäläinen näkemys informaatiosodankäynnistä on holistinen, ja useat anglosaksista alkuperää olevat termit on omaksuttu kuvaamaan vuosisatoja vanhoja venäläisiä konsepteja sodankäynnistä. Informaatiosodankäynnin todetaan olevan osa Venäjän ja niin kutsutun kollektiivisen lännen välistä sivilisaatiollista kamppailua, jonka intensiteetti ja ilmenemismuodot vaihtelevat. Venäjä ei tee eroa sodan ja rauhan välille. Venäjän vuonna 2022 käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen esille on noussut siirtyminen eräänlaiseen totuuden jälkeiseen aikaan, jossa faktat ovat toissijaisia, ja etusijalla ovat yksilön tiedon prosessointiin, tunteisiin ja päätöksenteko","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"81 11","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-04","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141268426","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Merkityksellisestä työstä hyvinvointia organisaatioille: MEANWELL-hankkeen loppuraportti","authors":"Johanna Rantanen, Susanna Markkula, Sanna Konsti, Noona Kiuru, Saija Mauno, Taru Feldt","doi":"10.17011/jyureports/2024/41","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/41","url":null,"abstract":"Tässä Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen toteuttamassa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa (hankenumero 210129) hankkeessa kehitettiin työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin tukemisen toimintamallit organisaatioille ja työelämä- ja uraohjausalan ammattilaisille asiakkaineen. Toimintamalleja sovellettiin myös ammattiliitoille sekä opiskelijoita työelämään saattaville koulutusohjelmille. Toimintamallit pohjautuivat 1) inhimillisesti kestävien urien malliin, 2) työn merkityksellisyyttä edistävien tekijöiden monitasoiseen viitekehykseen, 3) työn merkityksellisyyden lähteiden nelikenttään sekä 4) työn merkitysten ja täyttymysten yhteensopivuuden näkökulmaan. Toimintamallit tähtäsivät ensisijaisesti työn merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin ja toissijaisesti organisaatioiden toimivuuden tukemiseen. MEANWELL-toimintamallien keskeisenä osana hyödynnettiin työn merkitysten ja täyttymysten eli TMT-kyselymenetelmää, joka tarjoaa vastaajalle visuaalisen profiilin siitä, miten hyvin hänen yleisesti työlle asettamansa odotukset täyttyvät hänen nykyisessä työssään seitsemällä osa-alueella: 1) perustarpeet, 2) uramenestys, 3) osaaminen, 4) itsenäisyys, 5) yksilöllisyys, 6) yhteisöllisyys ja 7) hyvän tekeminen. Menetelmää voidaan käyttää niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. Kun työntekijän tai koko henkilöstön työn merkityksellisyys ja työhyvinvointi kaipaavat parannusta, voidaan tarkastella, mille osa-alueille kehittämistoimenpiteet kannattaa kohdentaa. MEANWELL-toimintamalleista laajin oli 7–9 kuukauden pituisena ajanjaksona toteutettu organisaatioiden kehittämistoimintojen kokonaisuus. Tämä sisälsi aloitus- ja päätöskehittämispäivät koko henkilöstölle ja näiden välissä esihenkilövalmennussarjan (3 x 2 h), esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteisen pienryhmävalmennussarjan (6 x 1,5 h) sekä yhden kehityskeskustelun esihenkilö-työntekijäparien välillä. Hankkeen laaja työhyvinvointikartoitus, joka sisälsi TMT-kyselymenetelmän, muodosti pohjan kaikille kehittämistoiminnoille. Osallistuneet organisaatiot olivat: opetustoimen palvelut (n = 144), muut kunnallispalvelut (n = 95), yliopiston tiedekunta (n = 135), vähittäiskaupan myymäläverkosto (n = 75) ja henkilöstöpalveluyritys (n = 66). Tutkimustietoa kerättiin kyselyillä sekä fokusryhmä ja -yksilöhaastatteluilla. MEANWELL-toimintamalli työelämä- ja uraohjausalan kontekstissa sisälsi ammattilaisille pidetyn TMT-kyselymenetelmän käyttökoulutuksen (4 h), jonka jälkeen ammattilaiset (n = 240) käyttivät menetelmää osana asiakastyötään yksilöiden tai ryhmien kanssa. Asiakkaat (n = 1022) vastasivat hankkeen työhyvinvointikartoitukseen ennen aiheeseen liittyvää ohjauskeskustelua saaden oman TMT-profiilin ohjauskeskustelun pohjaksi. Yhteensä 46 ammattilaista sekä 183 asiakasta vastasi joko palautekyselyyn tai osallistui yksilöhaastatteluun koskien TMT-kyselymenetelmän käyttökokemuksia asiakastapaamisissa. MEANWELL-toimintamalli ammattiliitoille sekä koulutusohjelmille sisälsi työn merkityksellisyyden ja työh","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"25 8","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-05-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141122372","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"POLKU 2.0 -työn juurruttaminen ja vaikutusten arviointi","authors":"Anna-Stina Kuula, Mira Ruth-Viitanen, Alisa Aaltonen, Birgitta Mannila, Mikael Puurtinen, Meri Nikkanen, Elisa Vallius","doi":"10.17011/jyureports/2024/39","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/39","url":null,"abstract":"POLKU 2.0 -hankkeen toteutus alkoi syksyllä 2021 lähtötilanteen kartoituksella mukana oleville oppilaitoksille. Kartoituksen tavoitteena oli tukea niin hankkeen toteutusta, kuin sen tulosten juurruttamista ja käyttöön jäämistä hankeajan jälkeen. Jälkikäteen voidaan todeta, että lähtökohta-analyysillä on ollut merkittävä rooli hankkeen toteutuksessa sekä sen vaikuttavuudessa. Iloksemme olemme voineet todeta lähtökohta-analyysistä ja työelämäkartoituksesta poikineiden koulutuspilottien toteutusmuotojen herättäneen kiinnostusta eri organisaatioissa niin hankeaikana, kuin jatkokäyttöä ajatellen. Tärkeänä lähtökohtana oli alusta saakka tavoite varmistaa hankkeen tulosten vakiinnuttaminen organisaatioiden toimintaan pitkällä tähtäimellä. Yhtenä juurruttamistyön osa-alueena on ollut mahdollistaa hankkeen aikana tuotetun laajan koulutussisällön sijoittuminen oppilaitoksiin ja pitämään yllä hankeaikaisia yhteiskehittämisen kokemuksia EduFutura-toiminnan kautta. Vastaavasti tavoitteena oli Polkukartta-sivuston jalkauttaminen osaksi TE-palveluiden ja koulutusorganisaatioiden ohjauskäytänteitä. Tässä raportissa käymme läpi hankkeen toteutusta lähtökohdista tuloksiin, keskittyen erityisesti oppilaitosyhteistyöhön, aineistojen juurruttamiseen, työelämäyhteistyöhön sekä oppilaitos- ja urasiirtymien edistämiseen. Pohdimme myös hankkeen toteutusta ja sen arviointia.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"12 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140673441","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"POLKU 2.0 Lähtökohta-analyysi","authors":"Anna-Stina Kuula, Mira Ruth-Viitanen, Alisa Aaltonen","doi":"10.17011/jyureports/2024/38","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/38","url":null,"abstract":"Tämä lähtökohta-analyysiraportti on tuotettu POLKU 2.0 -hankkeessa elokuussa 2023 ja sen on tarkoitus toimia tukena erilaista oppilaitosyhteistyötä sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia suunnitteleville tahoille. Raportti on päivitetty versio POLKU 2.0 hankkeen alussa 2021 tehdystä lähtökohta-analyysistä. Alkuperäinen versio tuki erityisesti POLKU 2.0 - hankkeen sisäistä työnjakoa ja se jää arkistoitavaksi. Päivitettyyn versioon olemme koonneet niitä toimenpiteitä, jotka koimme tärkeiksi hankkeen onnistumisen kannalta. \u0000Lähtökohta-analyysi tehtiin POLKU 2.0 -hankkeessa kehittämään eri koulutusten tarjoajien välistä yhteistyötä sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Se on tärkeää, sillä on tunnistettu, että muun muassa koulutuksesta koulutukseen ja koulutuksesta työelämään siirtymisessä on rajoittavia tekijöitä. Näihin haasteisiin POLKU 2.0 -hankkeessa pyrittiin löytämään ratkaisuja. Lähtökohta-analyysin avulla lisättiin lisäksi osatoteuttajien välistä ymmärrystä toistensa tehtävistä ja toiminnan yhteyksistä sekä eroista. Näin se toimi tärkeänä sujuvan yhteistyön perustana. \u0000Lähtökohta-analyysin sisältöä kerättiin POLKU 2.0 -hankkeessa syksyllä 2021 muun muassa osatoteuttajavierailuiden avulla, joissa luotiin esitysten ja keskustelun kautta yhteistä ymmärrystä ja maaperää hankkeen toimenpiteille. Muina tiedonkeruun tapoina toimivat kyselyt, haastattelut ja kartoitukset.\u0000Päivitetty raportti sisältää lyhyen kuvauksen suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja sekä osatoteuttajien toimintaa ohjaavan lainsäädännön- ja toiminnan esittelyn, näkökulmia organisaatioissa tehdyn temaattisen työn kartoittamiseen, ristiinopiskelun ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin ja tämänhetkisiin haasteisiin, sekä henkilöstön osaamisen kartoittamiseen. \u0000POLKU 2.0 -hankkeen toteuttajina toimivat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto. Päärahoittaja oli Euroopan sosiaalirahasto, rahoittavana viranomaisena Keski-Suomen ELY- keskus. Hankkeen tavoitteena oli bio- ja kiertotalouden jatkuvan oppimisen koulutuksen tarjonnan laadun ja osuvuuden parantaminen Keski-Suomessa. Yhteiskehittämisen tuloksia kuvataan hankkeen toteutuksen kokoavassa Synteesiraportissa.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"2 6","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140673633","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Median pelisäännöt","authors":"Heikki Kuutti","doi":"10.17011//jyureports/2024/37","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011//jyureports/2024/37","url":null,"abstract":"The online publication examines the implementation of freedom of speech and the requirements set for editorial work based on selected legal cases and the decisions of Council for Mass Media in Finland, which evaluates the ethics of journalism. The presentation aims to identify and illustrate\" the problem areas of journalistic work by connecting the discussed case examples as part of the chronological editorial work process. Presentation starts from the external starting points of journalism (Journalism's operating environment), the general rights related to freedom of speech and access to information (The public's relationship with the media) and the journalistic decision-making power and independence of newsrooms, where we also look at possible abuses of media power (Journalism's credibility). The chapters following these parts deal with the time-sequenced practices of editorial work (Information acquisition, Story implementation, Publishing, and Follow-up journalistic activities).\u0000\"Efforts have been made to follow selected legal cases until their final, legally binding decisions\" Some of the cases have been resolved in the national district court, court of appeal or supreme court proceedings, but some of these have progressed to the decision of the European Court of Human Rights, which interprets freedom of speech. The examples also include non-accusation settlements regarding the use of freedom of speech.\u0000\u0000In the cases decided by the Council for Mass Media in Finland, features assessed as both unethical and meeting ethical requirements have been dealt with. In the examples, ethical interpretation of the considered part of the solution has been described, but the exempt-condemnatory marking that characterizes the conclusion as a whole has been removed.\u0000The publication is based on the author's lecture courses on legal standards and ethics of journalism at the University of Jyväskylä and its partner institutions.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"35 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-03-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140252124","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Median pelisäännöt. Sananvapauden toteutuminen oikeustapausten\u0000ja toimitustyön eettisyyttä arvioivien Julkisen\u0000sanan neuvoston ratkaisujen pohjalta","authors":"Heikki Kuutti","doi":"10.17011/jyureports/2024/37","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/37","url":null,"abstract":"The online publication examines the implementation of freedom of speech and the requirements set for editorial work based on selected legal cases and the decisions of Council for Mass Media in Finland, which evaluates the ethics of journalism. The presentation aims to identify and illustrate\" the problem areas of journalistic work by connecting the discussed case examples as part of the chronological editorial work process. Presentation starts from the external starting points of journalism (Journalism's operating environment), the general rights related to freedom of speech and access to information (The public's relationship with the media) and the journalistic decision-making power and independence of newsrooms, where we also look at possible abuses of media power (Journalism's credibility). The chapters following these parts deal with the time-sequenced practices of editorial work (Information acquisition, Story implementation, Publishing, and Follow-up journalistic activities).\u0000\"Efforts have been made to follow selected legal cases until their final, legally binding decisions\" Some of the cases have been resolved in the national district court, court of appeal or supreme court proceedings, but some of these have progressed to the decision of the European Court of Human Rights, which interprets freedom of speech. The examples also include non-accusation settlements regarding the use of freedom of speech.\u0000\u0000In the cases decided by the Council for Mass Media in Finland, features assessed as both unethical and meeting ethical requirements have been dealt with. In the examples, ethical interpretation of the considered part of the solution has been described, but the exempt-condemnatory marking that characterizes the conclusion as a whole has been removed.\u0000The publication is based on the author's lecture courses on legal standards and ethics of journalism at the University of Jyväskylä and its partner institutions.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"124 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-03-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140251539","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Grassroots-toiminta suomalaisessa jalkapallossa ja futsalissa • Grassroots activities in finnish football and futsal","authors":"Mihaly Szerovay, Taneli Sopanen, Henri Louste, Paavo Kurkaa, Jarno Haanpää, Veli-Matti Rinnetmäki, Lasse Keski-Loppi","doi":"10.17011/jyureports/2024/33","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/33","url":null,"abstract":"Tämän selvitystyön tarkoituksena on luoda yhteinen ymmärrys ja määritelmä grassroots-käsitteestä suomalaisessa jalkapallossa. Tarkastelussa keskitytään niihin palveluihin ja toimintoihin, joilla tavoitellaan lajin pariin uusia harrastajia. Toisena tavoitteena on syventää käsitystä seurojen jäsenilleen järjestämistä grassroots-toiminnoista sekä siitä, miten seurat kokevat yhteistyön Palloliiton kanssa näihin palveluihin liittyen. Palloliitto tarjoaa jäsenseuroilleen useita palveluita harrastajamäärien kasvattamisen ja säilyttämisen sekä eri toimijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta tieto palveluiden käytöstä on puutteellista. Selvitykseen käytetty ja kerätty aineisto sisältää akateemisen kirjallisuuden, Palloliiton asiantuntijoiden näkemykset ja kyselylomakkeen kautta kerätyt seurojen vastaukset. Suomen Palloliiton määritelmän mukaan käsite grassroots viittaa kaikkeen sellaiseen lasten ja nuorten jalkapallo- ja futsaltoimintaan, joka ei pohjaudu huipputoiminnan käytäntöihin sekä sellaiseen aikuisten jalkapallotoimintaan, joka ei ole virallista kilpailutoimintaa. Grassrootsiin sisältyy Suomessa laaja kirjo erilaista harrastustoimintaa, kuten koulu- ja päiväkotijalkapallo, aikuisten harrastejalkapallo, soveltava jalkapallo ja kävelyjalkapallo. Grassroots-toiminnan tarkoituksena on taata jokaiselle monipuoliset mahdollisuudet harrastaa jalkapalloa eri tavoin. Palloliitto pyrkii grassroots-palveluiden avulla kasvattamaan harrastajamääriä ja lisäämään laadukkaita harrastusmahdollisuuksia. Seurat olivat tuottaneet viimeisen 12 kuukauden aikana laajasti erilaisia grassroots-toimintoja, mutta ovat tehneet yhteistyötä tai hyödyntäneet Palloliiton palveluita toiminnan tukena vain rajoitetusti. Yhteistyöhön Palloliiton kanssa oltiin melko tyytyväisiä (keskiarvo asteikolla 1–5 oli 3,54). Palloliiton grassroots-palveluiden konseptien selkeyttämistä ja niiden tunnettavuuden lisäämistä on syytä pohtia. Lisäksi analyysi vahvistaa aikaisempaa käsitystä erikokokoisten seurojen tarpeiden eroavaisuuksista. Voisiko esimerkiksi jatkossa kohdentaa pienille seuroille palveluita pelaajamäärän kasvattamiseen? Työryhmä suosittelee myös lasten ja nuorten matalan kynnyksen toiminnan tukemista sekä aikuisille järjestetyn toiminnan potentiaalin hyödyntämistä. Olisiko lähitulevaisuudessa mahdollisuus konseptoinnin kautta terävöittää aikuistoimintaa ja lisätä toiminnan järjestämisen houkuttelevuutta seuroille? Soveltavan jalkapallon lajien tunnettuuden vahvistaminen sekä mallien ja verkostoitumisen lisääminen on tarpeen, jotta kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet tulla mukaan toimintaan. Seurojen futsalin kehittämiseen kohdistuvaa kiinnostusta kannattaa myös hyödyntää. Lajilla on merkittävä kasvupotentiaali, joten kilpailutoiminnan kehittäminen ja futsaltietouden lisääminen aktiivisemmalla viestinnällä ja markkinoinnilla houkuttelisi todennäköisesti uusia seuroja ja pelaajia mukaan. Jalkapallon ja futsalin harrastamisen monipuolisten mahdollisuuksien turvaaminen nykyisill","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"45 12","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-03-07","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140259404","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Sensitiivisiä terveystietoja käsittelevien yhteistyötutkimusten toimintamallin kehittäminen ja pilotointi LaVirE-tutkimuksen avulla","authors":"Mari A Kuutti, Minta Kärkkäinen, Pauliina Aukee, Eija K. Laakkonen","doi":"10.17011/jyureports/2024/36","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/36","url":null,"abstract":"Sensitiivisiä henkilötietoja, kuten terveyttä tai sairautta koskevia tietoja, voidaan joissain tapauksissa käsitellä tutkimuksessa oikeudellisiin perusteisiin nojaten ilman tutkittavan henkilön erillistä suostumusta. Tieteellisen tutkimuksen toteuttaminen voi olla terveystietojen käsittelyyn riittävä peruste edellyttäen, että tutkimus toteutetaan lainsäädäntöä noudattaen. Sensitiivisten terveystietojen keräämistä ja säilyttämistä ohjaa kotimaisten ja kansainvälisten lakien lisäksi tutkimuseettiset ohjeistukset. Tutkimuseettisten periaatteiden mukaan on kuitenkin suositeltavaa pyytää tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä erillinen osallistumissuostumus. Tässä raportissa kuvataan vaikuttavuushanketta, jonka päätavoite oli kehittää ja testata toimintamallia potilaiden sensitiivisten terveystietojen käsittelyssä kahden eri toimijan yhteistyötutkimuksessa. Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen hyvinvointialueen Sairaala Nova toimivat yhteisrekisterinpitäjinä Laskeuma- ja virtsankarkailuleikkausten jälkeiset elämäntavat ja hoitovaste (LaVirE) -tutkimuksessa, joka toimi kehitetyn toimintamallin pilottialustana. Vaikuttavuushankkeen prosessinhallintatyökaluksi valitsimme kolmisivutekniikan, jossa prosessikaavion lisäksi valmis prosessikuvaus sisältää tarkemman vaihe- ja vastuukuvauksen ja yhteenvedon. Prosessinhallintatyökalu osoittautui tarkoitukseemme hyvin soveltuvaksi. LaVirE-tutkimuksen avulla kehitetty ja testattu sensitiivisten terveystietojen käsittelyn malli on toistettava, skaalautuva ja hyödynnettävissä myöhemmin muissa hankkeissa\u0000\u0000Sensitive personal data, such as information regarding health or illness, may be processed in some circumstances without the separate consent of the individual. Conducting scientific research counts as a sufficient justification for the pro-cessing of health information, provided that the research is conducted in compli-ance with legislation. In addition to domestic and international legislation, the col-lection and storage of sensitive health information are guided by research ethical guidelines. Accordingly, it is advisable to obtain participation consent from indi-viduals participating in the research. This report describes a research impact project whose main objective was to develop and test a model for handling patients' sensitive health data in collabora-tive research involving two different entities. The University of Jyväskylä and Hos-pital Nova of the Central Finland Wellbeing Services county acted as joint data controllers in the Post-treatment Lifestyle Habits and Treatment Responses to Pelvic Organ Prolapse and Urinary Incontinence Surgeries (LaVirE) study, which served as the pilot platform for the model development. For the process management tool of the research impact project, we chose the three-page technique, where in addition to the process diagram, the prepared process description includes a detailed description of phases and responsibilities and a summary. The process management tool proved to","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"114 14","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-03-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140089551","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Carbon and Biodiversity Footprint of the City of Tampere","authors":"Krista Pokkinen, Janne Kotiaho, Emmi Nieminen, Laura Ollikainen, M. Peura, Essi Pykäläinen, Väinö Savolainen, Silja Tuunanen, Veera Vainio, Sami El Geneidy","doi":"10.17011/jyureports/2024/35","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/35","url":null,"abstract":"The four most serious existential risks for humanity are the failure to mitigate and adapt to climate change and biodiversity loss, and the natural disasters and extreme weather conditions that are becoming more common all over the world as a result of climate change. The assessment of the carbon and biodiversity footprints of the City of Tampere described in this report for the year 2021 are the first steps towards comprehensive work against climate change and nature loss, which every organization must undertake sooner or later. Results are reported for procurement of goods and services and in more detail for food, energy and water, investments, waste management, and work-related travel. The biodiversity footprint of the City of Tampere in 2021 was 557 nPDF (potentially disappeared fraction of species globally) and the carbon footprint 207 763 t CO2e. Food products caused 22 % of the biodiversity footprint. Red meat, dairy products, and poultry caused the largest biodiversity footprints within food products. Other major causes for the biodiversity footprint were heat consumption (13 %) and construction (12 %). In terms of the carbon footprint, heat consumption was the largest contributor and caused 22 % of the carbon footprint. Especially the use of peat in heat production increased the carbon footprint. The second largest carbon footprint came from the consumption of food products (14 %) and construction (13 %). The biodiversity footprint of the material consumption of street renovation was calculated as well. The carbon and biodiversity footprints of street renovation were compared between traditional street renovation and renovation that followed the principles of circular economy. A street renovation that followed the principles of circular economy caused 40 % smaller biodiversity footprints and 35 % smaller carbon footprints than traditional renovation. Scenarios on how the City of Tampere could reduce its carbon and biodiversity footprints were also calculated. Scenarios included for example implementing the principles of circular economy in construction, reducing energy consumption, and replacing meat and dairy products with plant-based products. The method used in the report assesses the global extinction risk caused to different species under one unit of measurement, similar to a carbon footprint. This makes it possible to compare the biodiversity footprints of different organizations and international supply chains. In the future, cities and regions around the world can utilize the presented assessment to develop and implement measurable strategies towards net zero emissions and nature-positive impacts. \u0000\u0000Ihmiskuntaa eniten uhkaavat riskit ovat luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan ja niihin sopeutumisen epäonnistuminen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena kaikkialla maailmassa yleistyvät vaaralliset sääilmiöt ja luonnonkatastrofit. Tässä työssä kuvattu Tampereen kaupungin vuoden 2021 hiili- ja luontojalanjälkien arviointi on ensimm","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"97 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-02-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139828431","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}