JYU Reports最新文献

{"title":"Carbon and Biodiversity Footprint of the City of Tampere","authors":"Krista Pokkinen, Janne Kotiaho, Emmi Nieminen, Laura Ollikainen, M. Peura, Essi Pykäläinen, Väinö Savolainen, Silja Tuunanen, Veera Vainio, Sami El Geneidy","doi":"10.17011/jyureports/2024/35","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/35","url":null,"abstract":"The four most serious existential risks for humanity are the failure to mitigate and adapt to climate change and biodiversity loss, and the natural disasters and extreme weather conditions that are becoming more common all over the world as a result of climate change. The assessment of the carbon and biodiversity footprints of the City of Tampere described in this report for the year 2021 are the first steps towards comprehensive work against climate change and nature loss, which every organization must undertake sooner or later. Results are reported for procurement of goods and services and in more detail for food, energy and water, investments, waste management, and work-related travel. The biodiversity footprint of the City of Tampere in 2021 was 557 nPDF (potentially disappeared fraction of species globally) and the carbon footprint 207 763 t CO2e. Food products caused 22 % of the biodiversity footprint. Red meat, dairy products, and poultry caused the largest biodiversity footprints within food products. Other major causes for the biodiversity footprint were heat consumption (13 %) and construction (12 %). In terms of the carbon footprint, heat consumption was the largest contributor and caused 22 % of the carbon footprint. Especially the use of peat in heat production increased the carbon footprint. The second largest carbon footprint came from the consumption of food products (14 %) and construction (13 %). The biodiversity footprint of the material consumption of street renovation was calculated as well. The carbon and biodiversity footprints of street renovation were compared between traditional street renovation and renovation that followed the principles of circular economy. A street renovation that followed the principles of circular economy caused 40 % smaller biodiversity footprints and 35 % smaller carbon footprints than traditional renovation. Scenarios on how the City of Tampere could reduce its carbon and biodiversity footprints were also calculated. Scenarios included for example implementing the principles of circular economy in construction, reducing energy consumption, and replacing meat and dairy products with plant-based products. The method used in the report assesses the global extinction risk caused to different species under one unit of measurement, similar to a carbon footprint. This makes it possible to compare the biodiversity footprints of different organizations and international supply chains. In the future, cities and regions around the world can utilize the presented assessment to develop and implement measurable strategies towards net zero emissions and nature-positive impacts. \u0000\u0000Ihmiskuntaa eniten uhkaavat riskit ovat luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan ja niihin sopeutumisen epäonnistuminen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena kaikkialla maailmassa yleistyvät vaaralliset sääilmiöt ja luonnonkatastrofit. Tässä työssä kuvattu Tampereen kaupungin vuoden 2021 hiili- ja luontojalanjälkien arviointi on ensimm","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"11 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-02-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139888634","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"National Competency Framework for Career Professionals: Assessment Forms","authors":"J. Kettunen, R. Vuorinen, Helena Kasurinen, Eelis Kukkaneva, Outi Ruusuvirta-Uuksulainen","doi":"10.17011//ktl-rt/9","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011//ktl-rt/9","url":null,"abstract":"This publication contains assessment forms designated to enable guidance professionals, teams, multidisciplinary networks, and organisations to assess their guidance competencies effectively. The forms are based on and complement the National Competency Framework for Career Professionals (Vuorinen, Kasurinen, Kettunen et al., 2023, 2024). The competency framework has been prepared as part of a national development project for lifelong guidance, which is funded by the EU’s Recovery and Resilience Facility and coordinated by the Ministry of Economic Affairs and Employment, and the Development and Administrative Services Centre (KEHA Centre).","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"55 6","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-26","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140494220","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Tampereen kaupungin hiili- ja luontojalanjälki","authors":"Krista Pokkinen, Janne S. Kotiaho, Emmi Nieminen, Laura Ollikainen, Maiju Peura, Essi Pykäläinen, Väinö Savolainen, Silja Tuunanen, Veera Vainio, Sami El Geneidy","doi":"10.17011/jyureports/2024/34","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2024/34","url":null,"abstract":"Ihmiskuntaa eniten uhkaavat riskit ovat luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan ja niihin sopeutumisen epäonnistuminen sekä ilmastonmuutoksen seurauksena kaikkialla maailmassa yleistyvät vaaralliset sääilmiöt ja luonnonkatastrofit. Tässä työssä kuvattu Tampereen kaupungin vuoden 2021 hiili- ja luontojalanjälkien ar¬vioin¬ti on ensimmäinen askel kohti kokonaisvaltaista ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastaista työtä, johon jokaisen organisaation on ennemmin tai myöhemmin ryhdyttävä. Tulokset on raportoitu käyttötalouden hankintojen lisäksi erikseen tarkemmin elintarvikkeille, energialle ja vedelle, sijoituksille, jätehuollolle sekä työmatkoille. Tampereen kaupungin vuoden 2021 luontojalanjälki oli 557 nPDF (osuus maailman lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon globaalisti) ja hiilijalanjälki 207 763 t CO2e. Elintarvikkeet aiheuttivat 22 % luontojalanjäljestä. Elintarvikkeista punainen liha, maitotuotteet ja siipikarja aiheuttivat suurimmat luontojalanjäljet. Muita suuria luontojalanjäljen aiheuttajia olivat lämmön kulutus (13 %) ja rakentaminen (12 %). Hiilijalanjäljestä lämmön kulutus aiheutti 22 %. Etenkin jyrsinturpeen käyttö lämmön tuotannossa nosti lämmön aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Seuraavaksi eniten hiilijalanjälkeä aiheuttivat elintarvikkeet (14 %) ja rakentaminen (13 %). Hankkeessa laskettiin käyttötalouden lisäksi vaikutukset myös yhdelle investointitapaukselle: kadun saneeraukselle. Saneerauksen hiili- ja luontojalanjälkiä vertailtiin sekä perinteisin keinoin että kiertotalousperiaatteita noudattavan saneerauksen välillä. Kiertotalousperiaatteita noudattava kadun saneeraus aiheutti 40 % pienemmän luontojalanjäljen ja 35 % pienemmän hiilijalanjäljen kuin perinteinen saneeraus. Rakentamisen kiertotalousperiaatteiden lisäksi hankkeessa laskettiin skenaariot Tampereen kaupungin hiili- ja luontojalanjälkien pienentämiseksi energian kulutusta vähentämällä sekä liha- ja maitotuotteiden korvaamisella kasvipohjaisilla tuotteilla. Luontojalanjäljen laskentamenetelmä kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin. Tämä mahdollistaa organisaatioiden ja kansainvälisten tuotantoketjujen luontojalanjäljen vertailun. Tulevaisuudessa kaupungit ja alueet ympäri maailman voivat hyödyntää tässä raportissa esitettyä menetelmää kehittääkseen ja toteuttaakseen mitattavia strategioita nettonollapäästöjen ja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi.showless\u0000 \u0000The four most serious existential risks for humanity are the failure to mitigate and adapt to climate change and biodiversity loss, and the natural disasters and extreme weather conditions that are becoming more common all over the world as a result of climate change. The assessment of the carbon and biodiversity footprints of the City of Tampere described in this report for the year 2021 are the first steps towards comprehensive work against climate change and nature loss, which every organization must undertake sooner or later. Result","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"111 46","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139616354","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"A proposal for a National Competency Framework for Career Professionals","authors":"R. Vuorinen, Helena Kasurinen, J. Kettunen, Eelis Kukkaneva, Outi Ruusuvirta-Uuksulainen","doi":"10.17011/ktl-rt/6","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/ktl-rt/6","url":null,"abstract":"This publication is a respond to the need presented in the Finnish National Strategy for Lifelong Guidance 2020–2023 (Valtioneuvosto, 2020) to prepare national competence descriptions for the field of guidance. The publication is based on a literature review and co-creation process involving several hundred guidance professionals and experts from all over Finland. Based on the competency framework, Kettunen et al. (2023) have developed assessment forms for career professionals and organisations. The project behind the competency framework development is described in detail in a separate report (Vuorinen et al., 2023). The competency framework proposal has been prepared as part of a national development project for lifelong guidance which is funded by the EU’s Recovery and Resilience Facility and coordinated by the Ministry of Economic Affairs and Employment, and the Development and Administrative Services Centre (KEHA Centre).","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"4 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139438063","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Research Assessment Exercise 2023: A Report","authors":"A. Lyytinen, Tuula Oksanen","doi":"10.17011/jyureports/2023/32","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/32","url":null,"abstract":"In 2023, the University of Jyväskylä conducted a comprehensive assessment of its research activities over the period from 2018 to 2022, with the faculties acting as the units of assessment. Independent institutes were included as a part of a faculty according to their discipline. The subjects of the assessment were the research environment, doctoral training and the societal impact of research conducted at the University of Jyväskylä. The primary goal of the assessment was to facilitate the development of the key preconditions for high-quality, high-impact research and doctoral training. One way to achieve this goal is to use the outcome of the assessment for the planning and strategy work of the units as well as that of the University. The assessment consisted of a self-assessment as well as an external assessment by an 11-person international multidisciplinary panel. To support the assessment, the units of assessment and the assessment panel were provided with background material that consisted of statistics on funding, research personnel, mobility, doctoral training, and publishing. In addition to statistical data on the units, the panel received the units’ self-assessment reports and research development plans. Development plans describe the actions each unit is taking to develop the areas for improvement they have identified. In May 2023, the assessment panel visited the University, where it met members of the units of assessment, the rector and the vice rectors, interviewed the research personnel and leadership of each unit, and visited research facilities. After the visit, the panel authored a joint report on each unit of assessment, where it gave constructive feedback on the units’ research development plans and assessed the units without giving a numerical rating or ranking them. The units received recommendations and ideas on how to further strengthen the quality of their research environments and doctoral training, as well as the societal impact of their research. The units used the feedback to finalize their research development plans. In addition to the unit-level recommendations, the panel pointed out overall challenges the University should address and provided suggestions for overcoming them. It suggested, among other measures, that the University review its tenure track system, reconsider moving some key administrative services back to the faculties, strengthen post-award support, develop a research leave scheme, and continue the JYU Visiting Fellow Programme. The panel also identified challenges the University should address to develop its well-functioning doctoral training. These challenges included the structure of the Graduate School, the number of doctoral students, and the sense of isolation experienced by some doctoral students. The panel saw that the potential for societal impact of research conducted at JYU could be boosted through, for example, training, support, and encouragement. For detailed feedback and recommendati","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"27 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"138957356","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Gaming at the Workplace : An Investigation of the Relationship between Videogames and Occupational Health in the Age of Gaming Disorder","authors":"Veli-Matti Karhulahti, Miia Sutila, Valtteri Kauraoja","doi":"10.17011/jyureports/2023/24","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/24","url":null,"abstract":"Työn aihe ja tarkoitus\u0000Valtaosa suomalaisista pelaa säännöllisesti erilaisia videopelejä, kuten konsoli-, mobiili- ja pöytäkonepelejä. Pelaamisen, terveyden ja työelämän väliset jännitteet ovat nousseet pinnalle etenkin Maailman terveysjärjestön (WHO) hiljattain käyttöön ottaman diagnoosin myötä: ongelmallisesta videopelaamisesta on voinut saada mielenterveydenhäiriön diagnoosin vuodesta 2022 alkaen. Hankkeen tavoitteena oli ymmärtää, miten näitä pelaamiseen liittyviä terveysongelmia voidaan tunnistaa ja mikä on näiden vaikutus työelämään.\u0000Aineisto ja metodi\u0000Hankkeessa kerättiin yli 16-vuotiailta vastaajilta kyselyaineisto (n=8217), joka edustaa Suomea iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Tutkittavaksi erotettiin edustava työväestö (n=3921), mikä sisältää työssäkäyvien lisäksi työttömiä ja lomautettuja. Tuhat vastaajaa täytti kyselyn sekä 2021 että 2022. Lisäksi haastattelimme kuusi videopelaamisen vuoksi ammattilaisen tukea hakenutta työikäistä pelaajaa ja 10 yli neljä tuntia päivässä pelaavaa työntekijää. Yhdeksän heistä haastateltiin sekä 2021 että 2022. Lopuksi haastateltiin kuusi terveysalan ammattilaista ja 10 HR- tai esihenkilöedustajaa. Kaikki päätutkimukset julkaistiin rekisteröityinä tutkimusraportteina (RR), joiden tutkimuskysymykset, hypoteesit ja menetelmät vertaisarvioitiin etukäteen. Tutkimukset julkaistiin avoimesti, vertaisarviot ovat avoimia ja kaikki aineistot tallennettiin avoimeen jatkokäyttöön Tietoarkistoon. \u0000Keskeiset tulokset\u0000Ongelmallisen videopelaamisen esiintyvyys Suomen työväestössä oli kyselymittarien mukaan 0.4–7.5%. Monet erot tunnistettujen ongelmaryhmien välillä kuitenkin viittaavat siihen, että nykyiset mittarit ja mallit eivät ole luotettavia. Etenkin kliinisiä validaatiotutkimuksia tarvitaan luotettavan epidemiologisen tiedon tuottamiseen tulevaisuudessa. Samana aikaan laadullinen analyysi todentaa, miten yksilötasolla ongelmat voivat olla suuria. Pelaamiseen liittyvät ongelmat näyttävät olevan osa laajoja ongelmien verkkoja, jotka rakentuvat nuorena ja voivat johtaa syrjäytymiseen.\u0000Johtopäätökset\u0000Tulosten valossa pelaamisella ei toistaiseksi ole selkeitä vaikutuksia työterveyteen populaatiotasolla. Yksilötasolla syrjäytyminen, terveysongelmat ja niihin liittyvä pelaaminen voi kuitenkin katkaista koulutus- ja urakehityksen, minkä vuoksi työnantajien tulisi tehdä yhteistyötä tukipalveluja tarjoavien tahojen kanssa näiden henkilöiden auttamiseksi työelämään. Yleisesti ottaen työntekijöiden pelaamiseen tulisi suhtautua tavanomaisena harrastuksena, joka parhaimmillaan tasapainottaa ja tukee yksilön elämänkokonaisuutta.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"24 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127906889","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022. Osaraportti 3: Tuen järjestelyt ja toteutuminen","authors":"Mimmu Sulkanen, Julia Kuusiholma-Linnamäki, Maarit Alasuutari, Lotta Saranko, Marja-Kristiina Lerkkanen","doi":"10.17011/jyureports/2023/23","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/23","url":null,"abstract":"Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi elokuussa 2021. Tämä raportti on osa kokeilun seurantaa ja arviointia. Osaraportin tulokset perustuvat kahteen keväällä 2022 toteutettuun kyselytutkimukseen: kuntakyselyyn ja opettajakyselyyn. Kyselyissä tarkasteltiin lasten tuen tarvetta ja sen järjestämistä kunnassa ja lapsiryhmissä sekä kokeilu- että verrokkikunnissa toimintakaudella 2021–2022. Kuntakyselyyn vastasi 120 kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavaa viranhaltijaa ja opettajakyselyyn 872 kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmien vastaavaa varhaiskasvatuksen opettajaa. Tulokset osoittivat, että keskimäärin joka viidennellä lapsella sekä kokeilu- että verrokkiryhmissä oli jokin tuen tarve. Enemmistössä sekä kokeilu- että verrokkikunnista oli toimintakaudella 2021–2022 käytössä kolmiportainen tuki kaikille varhaiskasvatus- ja esiopetusikäisille lapsille, mutta se oli tyypillisempää kokeiluryhmille. Enemmistö kokeilukunnista tarjosi oppilashuollon palveluita kaksivuotiseen ja yksivuotiseen esiopetukseen osallistuville lapsille. Kokeiluun osallistuminen näyttäisi lisänneen viisivuotiaiden mahdollisuuksia saada kolmiportaisen tuen mukaista tukea sekä tukea oppilashuollon palveluiden kautta. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelujen saatavuus opettajien määrän ja kelpoisuuden sekä toimintatapojen osalta vaihteli erilaisten kuntien välillä. Enemmistössä kunnista kaikki varhaiskasvatuksen erityisopettajat olivat kuitenkin kelpoisia tehtäväänsä. Tavallisimmin varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut oli järjestetty siten, että päiväkodille oli nimetty erityisopettaja, johon ryhmät pystyivät olemaan yhteydessä tarvittaessa tai päiväkodille nimetty erityisopettaja kävi säännöllisesti konsultoimassa ja havainnoimassa ryhmissä. Kolmanneksi useimmin erityisopettajat tekivät säännöllistä yhteistyötä ryhmän henkilöstön kanssa esimerkiksi järjestämällä pienryhmätuokioita lapsille. Toimipaikkamäärältään suurten kuntien, mutta ei pienten, kokeilu- ja verrokkiryhmät erosivat siinä, miten erityisopettajan palvelut oli niissä järjestetty. Kokeiluryhmissä erityisopettajat tekivät useammin säännöllistä yhteistyötä ryhmän henkilöstön kanssa kuin verrokkiryhmissä. Vaikka enemmistö opettajista oli tyytyväisiä siihen, miten oppilashuollon ja erityisopettajan palvelut vastasivat lapsiryhmän tarpeita, yli puolet opettajista arvioi, että lasten suunnitelmiin kirjatut tukitoimet eivät toteutuneet kaikkien ryhmän lasten kohdalla. Opettajien vastausten perusteella lasten suunnitelmiin kirjattujen tavoitteiden toteutumattomuutta selittivät useimmin resurssipula, riittävän henkilöstön puute ja henkilöstön vaihtuvuus.\u0000\u0000The two-year pre-primary education trial conducted by the Ministry of Education and Culture started in August 2021. This report is part of the trial’s follow-up study. The results are based on two surveys conducted in the spring of 2022. The surveys supplied information and insights on the ","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"128146668","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022. Osaraportti 1: Kokeiluasiakirjojen laadinta, arviointi ja käyttöönotto","authors":"Mimmu Sulkanen, Julia Kuusiholma-Linnamäki, Maarit Alasuutari, Lotta Saranko, Marja-Kristiina Lerkkanen","doi":"10.17011/jyureports/2023/21","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/21","url":null,"abstract":"Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi elokuussa 2021. Tämä raportti on osa kokeilun seurantaa ja arviointia. Sen tulokset perustuvat kahteen keväällä 2022 toteutettuun kyselytutkimukseen: kuntakyselyyn ja opettajakyselyyn. Kyselyissä tarkasteltiin valtakunnallisten kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun opetussuunnitelman perusteiden toimeenpanoa sekä kuntien paikallisten kokeiluopetussuunnitelmien laadintaa ja toimeenpanoa toimintakaudella 2021–2022. Lisäksi tarkasteltiin, miten varhaiskasvatusjohtajat ja opettajat arvioivat kyseisten kokeiluasiakirjojen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kuinka työnantaja oli tukenut henkilökunnan perehtymistä kokeiluasiakirjoihin. Kuntakyselyyn vastasi 120 kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavaa viranhaltijaa ja opettajakyselyyn 872 viisivuotiaiden esiopetus- ja varhaiskasvatusryhmien vastaavaa varhaiskasvatuksen opettajaa. Enemmistö varhaiskasvatusjohtajista ja opettajista koki, että kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun käynnistämiseen oli ollut liian vähän aikaa. Tämä heijastui paikallisen kokeiluopetussuunnitelman käyttöönottoon. Enemmistö kokeiluryhmien opettajista arvioi kokeiluopetussuunnitelman käyttöönoton sujuneen ryhmässään vain kohtalaisesti tai huonosti. Huonosti sujunutta käyttöönottoa perusteltiin kokemuksella kiireestä, ajanpuutteesta sekä henkilökunnan vaihtuvuudesta ja joissakin tapauksissa puutteellisella muutosjohtamisella. Varhaiskasvatusjohtajat arvioivat, että kokeiluopetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa oli edistänyt viisivuotiaiden esiopetusryhmien yhteistyö kuusivuotiaiden esiopetuksen kanssa ja kokeiluun osallistuvien päiväkotien henkilöstön pedagoginen osaaminen. Sen sijaan useimmin kokeiluopetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa oli haastanut varhaiskasvatuksen opettajien saatavuus. Käynnistymisen ja käyttöönoton haasteista huolimatta sekä varhaiskasvatusjohtajat että opettajat arvioivat kansallisia kokeiluopetussuunnitelman perusteita varsin myönteisesti. Enemmistö opettajista arvioi perehtyneensä hyvin kokeilun perusteisiin sekä paikalliseen kokeilusuunnitelmaan. Yli puolessa kunnista kokeiluryhmissä työskentelevälle henkilökunnalle oli tarjottu koulutusta tai kohdennettu henkilökohtaista työaikaa asiakirjoihin perehtymiseen. Kuntien kokeiluopetussuunnitelmia oli laadittu kunnissa monilla eri tavoilla, joita ohjasivat kuntien erityispiirteet ja erilaiset toimintatavat. Toimipaikkamäärältään ja väkiluvultaan suurissa kunnissa laadinnassa korostuivat hallinnon ja erilaisten asiantuntijoiden rooli, kun taas pienissä kunnissa suunnitelmia laadittiin kunnan varhaiskasvatushenkilöstön yhteistyönä. Lähes puolessa kokeilukunnista oli kuultu lapsia kunnan kokeiluopetussuunnitelman laatimisen yhteydessä eri tavoin.\u0000\u0000The two-year pre-primary education trial conducted by the Ministry of Education and Culture started in August 2021. This report is part of the trial’s follow-up study. The results are based on two surveys conducte","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"14 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115025709","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin tuloksia 2021–2022. Osara-portti 2: Kokeilun järjestämistavat, toiminta lapsiryhmissä sekä oppimisen polun jatkumot ja siirtymät","authors":"Mimmu Sulkanen, Johanna Kuusiholma-Linnamäki, Maarit Alasuutari, Lotta Saranko, Heli Muhonen, Marja-Kristiina Lerkkanen","doi":"10.17011/jyureports/2023/22","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/22","url":null,"abstract":"Opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttama Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi elokuussa 2021. Tämä raportti on osa kokeilun seurantaa ja arviointia. Sen tulokset perustuvat kahteen keväällä 2022 toteutettuun kyselyyn, joissa tarkasteltiin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun järjestämistapoja, toimintakäytäntöjä sekä lasten oppimisen polun siirtymiä ja jatkumoita kokeilun ensimmäisenä toimintakautena 2021–2022. Ensimmäiseen kyselyyn vastasivat kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavat viranhaltijat (N = 120). Toiseen kyselyyn vastasivat kokeilu- ja verrokkiryhmien vastaavat varhaiskasvatuksen opettajat (N = 872). Tulokset osoittivat, että esiopetuskokeilu on voinut muuttaa sekä viisivuotiaiden lasten sosiaalista oppimisympäristöä että työntekijöiden toimintaympäristöä siitä, mitä se olisi ollut ilman kokeilua viisivuotiaiden varhaiskasvatuksessa. Kokeilu- ja verrokkiryhmät erosivat toisistaan henkilöstö- ja lapsiryhmärakenteen osalta. Vaikka kokeilu- ja verrokkiryhmissä kummassakin oli tyypillisimmin kolme kasvatusvastuullista työntekijää, työskenteli kokeiluryhmissä keskimäärin enemmän opettajia ja vähemmän lastenhoitajia kuin verrokkiryhmissä. Kokeiluryhmissä opettajat olivat useammin kelpoisia tehtäväänsä kuin verrokkiryhmissä. Lisäksi kokeiluryhmissä oli verrokkiryhmiä useammin pelkästään 5-vuotiaita tai 5- ja 6-vuotiaita lapsia, kun taas verrokkiryhmille olivat tyypillisempiä 5-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten ryhmät. Eroja voivat selittää kunnissa kokeilun mahdollistamiseksi tehdyt henkilöstöä ja lapsiryhmää koskevat muutokset, kuten kelpoisen henkilökunnan siirtäminen muista lapsiryhmistä kokeiluryhmiin sekä lasten sijoittaminen toisiin ryhmiin kokeilun vuoksi. Kaikissa kunnissa esiopetuskokeilua järjestettiin kokopäiväisten varhaiskasvatus- tai esiopetusryhmien yhteydessä. Muutamassa kunnassa kokeilua järjestettiin lisäksi puolipäiväryhmissä tai laajennetun aukiolon tai vuorohoidon yhteydessä. Kokeiluesiopetusta järjestettiin valtaosassa lapsiryhmiä aamupäivisin neljä tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa. Lähes kaikissa kunnissa oli tehty joitain oppimisympäristöä koskevia toimenpiteitä kokeilun mahdollistamiseksi, kuten vaihdettu tai lisätty lapsiryhmien käytössä olevia tiloja. Enemmistössä sekä kokeilu- että verrokkiryhmiä oli esillä kirjain- ja numeromalleja, mutta kokeiluryhmissä se oli tyypillisempää. Enemmistössä lapsiryhmistä oli myös muun ikäisiä kuin viisivuotiaita lapsia. Viisivuotiaiden esiopetuksen toteutustavat näissä ryhmissä olivat moninaisia vaihdellen viisivuotiaiden toimimisesta omana pienryhmänään esiopetusajan siihen, että esiopetus toteutettiin varhaiskasvatustoiminnan lomassa päivän mittaan. Esiopetus- ja varhaiskasvatuspäivän toiminnassa eniten aikaa päivästä varattiin rutiineihin ja toiseksi eniten vapaaseen leikkiin. Kolmanneksi eniten aikaa varattiin ohjattuun toimintaan ja vähiten ohjattuun leikkiin. Lisäksi suurimmassa osassa sekä kokeilu- että verrokkiryhmiä kaikkien viisivuotiaiden päivään sisä","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"13 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123528378","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Väliraportti: S-ryhmän luontojalanjälki","authors":"Maiju Peura, Sami El Geneidy, Krista Pokkinen, Veera Vainio, Janne S. Kotiaho","doi":"10.17011/jyureports/2023/20","DOIUrl":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2023/20","url":null,"abstract":"S-ryhmän luontojalanjälki -hanke käynnistyi vuoden 2022 alussa ja tässä väliraportissa esitellään ensimmäisiä välituloksia. S-ryhmän arvoketjun ja oman toiminnan luontojalanjälki on laskettu käyttäen Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisön, JYU.Wisdomin, kehittämää laskentamenetelmää. Väliraportissa kuvataan laskentamenetelmän perusteet. Tulokset on raportoitu erikseen päivittäistavarakaupalle, käyttötavarakaupalle, tavaratalokaupalle, polttoaineille ja matkailu- ja ravintola-alalle vuodelta 2020 sekä organisaation omalle toiminnalle vuodelta 2021. Luontojalanjäljen mittarina käytetään osuutta lajeista, jotka ovat riskissä kuolla sukupuuttoon globaalisti (potentially disappeared fraction of species, PDF). Luontojalanjäljen laskenta osoitti, että S-ryhmä lisää globaalia sukupuuttoriskiä 0,0027 prosentille maaekosysteemien lajeista, 0,00037 prosentille makean veden ekosysteemien lajeista ja 0,011 prosentille meriekosysteemien lajeista. Arvoketju muodosti 94 prosenttia maaekosysteemeihin, 92 prosenttia makean veden ekosysteemeihin ja yli 99 prosenttia meriekosysteemeihin kohdistuvasta luontojalanjäljestä. S-ryhmän oma toiminta muodosti 6 prosenttia maaekosysteemeihin, 8 prosenttia makean veden ekosysteemeihin ja alle 1 prosentin meriekosysteemeihin kohdistuvasta luontojalanjäljestä. Yleisesti elintarvikkeet ja polttoaineet muodostivat suurimmat luontojalanjäljet. Laskentamallin mukaan globaalista luontojalanjäljestä alle 10 prosenttia kohdistui Suomeen, eli yli 90 prosenttia luontojalanjäljestä kohdistui Suomen ulkopuolelle. Toisaalta luontohaittaa aiheuttavista suorista ajureista, kuten maankäytöstä ja saasteista, 50–70 prosenttia kohdistui Suomeen. Väliraportin tulokset ovat alustavia ja ne voivat täsmentyä laskentamenetelmän kehittyessä. Väliraportin lopussa kuvataan laskentamenetelmän kehitystarpeita ja hankkeen seuraavat työvaiheet. S-ryhmän luontojalanjäljen laskenta viitoittaa tietä koko Suomen yrityskentälle. Laskennassa käytetty mittari kokoaa erilaisille lajeille aiheutetun sukupuuttoriskin yhden mittayksikön alle hiilijalanjäljen tavoin ja mahdollistaa erilaisten yritysten luontojalanjäljen kansainvälisen vertailun. Laskennan pohjalta voidaan asettaa strategisia tavoitteita luontojalanjäljen pienentämiseksi ja luontopositiivisuuden saavuttamiseksi.\u0000\u0000\u0000This intermediate report represents the first preliminary results of the biodiversity footprint assessment of S Group, initiated in 2022. The biodiversity footprint of S Group’s value chain and own operations was calculated by using a method developed by the School of Resource Wisdom, JYU.Wisdom. The basics of the method are described in the report. Results are reported for groceries, consumer durables, department stores, fuels, and hotel and restaurant services from the year 2021, and for S Group’s own operations from the year 2020. Biodiversity footprint was measured as the potentially disappeared fraction of species globally. The results showed that the biodiversity footprint of S Gr","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-05-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"128986248","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}