Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana. Osaraportti 3: Vanhempien kokemukset työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hoivan jakamisesta

JYU Reports Pub Date : 2021-11-11 DOI:10.17011/jyureports/2021/11

Johanna Närvi, Johanna Lammi-Taskula

{"title":"Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana. Osaraportti 3: Vanhempien kokemukset työn ja perheen yhteensovittamisesta ja hoivan jakamisesta","authors":"Johanna Närvi, Johanna Lammi-Taskula","doi":"10.17011/jyureports/2021/11","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Raportissa kuvataan Covid-19-pandemian seurauksia alle kouluikäisten lasten vanhempien arjessa: työssäkäynnissä, ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisessa sekä kotitöiden ja lastenhoidon jakamisessa vanhempien kesken ensimmäisen koronavuoden 2020 aikana. Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Koronaepidemian vaikutukset lapsiperheiden hyvinvointiin -tutkimushanketta sekä Jyväskylän yliopiston Varhaiskasvatus ja koronapandemia -tutkimushanketta ja siinä julkaistavaa, tutkimuksen tuloksia esittelevää osaraporttien sarjaa. Jyväskylän yliopiston tutkimusta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL:n rahoitus tulee valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitetusta määrärahasta. Raportissa esitetyt tulokset perustuvat vuodenvaihteessa 2020–2021 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi noin viisivuotiaan lapsen vanhempia (1315 äitiä ja 528 isää) eri puolilta Suomea. Otoksen poimintaan ja vastaajakatoon liittyvistä syistä aineisto ei ole kansallisesti edustava: vastaajat ovat keskimääräistä selvästi korkeammin koulutettuja. Näin ollen aineiston avulla saadaan tietoa etenkin vanhempien tilanteissa ja kokemuksissa koronapandemian aikana tapahtuneista muutoksista ja eri ryhmien välisistä eroista, mutta vain suuntaa antavasti näiden tilanteiden ja kokemusten yleisyydestä. Kyselyyn vastanneiden äitien ja isien joukossa ansiotyössä käyvien osuus laski koronapandemian alettua keväällä 2020 vähän. Tammikuussa 2020 kokopäivätyössä olleista äideistä vain hieman harvempi kuin isistä oli keväällä 2020 kokopäivätyössä; useimmin vanhemmat siirtyivät lomautetuiksi, osa-aikatyöhön tai hoitamaan lapsia kotona. Työssäkäyvistä vanhemmista suuri osa siirtyi koronapandemian myötä etätyöhön, mutta samalla merkittävä osa jatkoi työskentelyä ainoastaan työpaikalla, etenkin äidit. Kyselyyn vastanneet etätyössä olleet äidit myös palasivat isiä nopeammin työskentelemään työpaikoille kevään 2020 poikkeusolojen jälkeen. Etätyö oli yleisempää korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden, niin äitien kuin isien, joukossa kun taas matalammin koulutetut ja työtekijäasemassa olevat työskentelivät useammin työpaikalla. Vanhemmat, etenkin äidit, kertoivat myös ansiotyön määrän muutoksista keväällä 2020: suuremmalla osalla työmäärä kasvoi, mutta joillakin myös pieneni. Sekä äidit että isät – mutta etenkin äidit – kokivat ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen selvästi hankalammaksi kevään 2020 poikkeusaikana kuin ennen koronapandemiaa tai vuodenvaihteessa 2020–2021. Yhteensovittaminen oli kevään 2020 poikkeusolojen aikaan hankalampaa etätyötä tehneille sekä niille, joiden viisivuotias oli poissa varhaiskasvatuksesta, ja he myös kertoivat työskennelleensä tuolloin useammin tavanomaisesta poikkeavina aikoina kuten iltaisin tai viikonloppuisin. Silti vanhemmat arvioivat kevään 2020 koronapoikkeusajalla olleen selvästi useammin myönteisiä kuin kielteisiä seurauksia vanhemmuudelle ja perhe-elämälle. Muutokset lastenhoidon ja kotitöiden jakamisessa kahden vanhemman perheissä kevään 2020 poikkeusolojen aikana olivat pieniä ja erisuuntaisia. Joissakin perheissä yleistyi äidin päävastuu lastenhoidosta, toisissa perheissä isän. Kotitöiden jakamisessa muutokset olivat vielä vähäisempiä tai lähes olemattomia. Isän etätyöskentely tai -opiskelu oli yhteydessä tasaisempaan tai jopa isälle painottuvaan kotityö- ja lastenhoitovastuuseen, vaikka selvimmin vastuu painottuikin sille vanhemmalle, joka ei ollut ansiotyössä tai opiskelija lainkaan. Loppuvuodesta 2020 työnjako oli vanhempien vastausten perusteella jälleen entisen kaltainen: kotitöitä ja lastenhoitoa joko jaettiin melko tasaisesti vanhempien kesken tai äiti teki enemmän kuin isä. Ensimmäinen koronakevät 2020 poikkeusoloineen näyttää olleen monille alle kouluikäisten lasten vanhemmille ansiotyön ja perheen yhteensovittamisen kannalta erityisen hankalaa aikaa, johon vanhemmat sopeutuivat muun muassa työnteon ajoista joustamalla tai vanhempien lastenhoitovastuita muokkaamalla. Muutokset vanhempien keskinäisessä työnjaossa tai ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen poikkeukselliset haasteet jäivät kuitenkin laajamittaisen etätyön jatkumisesta huolimatta väliaikaisiksi, kun kotiin jääneet lapset pääsivät palaamaan päiväkotiin. Varhaiskasvatuksella onkin lapsen koulutuspolun alkuun liittyvän pedagogisen merkityksen ohella tärkeä rooli myös vanhempien ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen mahdollistajana.","PeriodicalId":359109,"journal":{"name":"JYU Reports","volume":"19 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2021-11-11","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"3","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"JYU Reports","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.17011/jyureports/2021/11","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 3

Abstract

Raportissa kuvataan Covid-19-pandemian seurauksia alle kouluikäisten lasten vanhempien arjessa: työssäkäynnissä, ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisessa sekä kotitöiden ja lastenhoidon jakamisessa vanhempien kesken ensimmäisen koronavuoden 2020 aikana. Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Koronaepidemian vaikutukset lapsiperheiden hyvinvointiin -tutkimushanketta sekä Jyväskylän yliopiston Varhaiskasvatus ja koronapandemia -tutkimushanketta ja siinä julkaistavaa, tutkimuksen tuloksia esittelevää osaraporttien sarjaa. Jyväskylän yliopiston tutkimusta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö ja THL:n rahoitus tulee valtion lisätalousarviossa Covid 19 -tutkimukseen osoitetusta määrärahasta. Raportissa esitetyt tulokset perustuvat vuodenvaihteessa 2020–2021 kerättyyn kyselyyn, johon vastasi noin viisivuotiaan lapsen vanhempia (1315 äitiä ja 528 isää) eri puolilta Suomea. Otoksen poimintaan ja vastaajakatoon liittyvistä syistä aineisto ei ole kansallisesti edustava: vastaajat ovat keskimääräistä selvästi korkeammin koulutettuja. Näin ollen aineiston avulla saadaan tietoa etenkin vanhempien tilanteissa ja kokemuksissa koronapandemian aikana tapahtuneista muutoksista ja eri ryhmien välisistä eroista, mutta vain suuntaa antavasti näiden tilanteiden ja kokemusten yleisyydestä. Kyselyyn vastanneiden äitien ja isien joukossa ansiotyössä käyvien osuus laski koronapandemian alettua keväällä 2020 vähän. Tammikuussa 2020 kokopäivätyössä olleista äideistä vain hieman harvempi kuin isistä oli keväällä 2020 kokopäivätyössä; useimmin vanhemmat siirtyivät lomautetuiksi, osa-aikatyöhön tai hoitamaan lapsia kotona. Työssäkäyvistä vanhemmista suuri osa siirtyi koronapandemian myötä etätyöhön, mutta samalla merkittävä osa jatkoi työskentelyä ainoastaan työpaikalla, etenkin äidit. Kyselyyn vastanneet etätyössä olleet äidit myös palasivat isiä nopeammin työskentelemään työpaikoille kevään 2020 poikkeusolojen jälkeen. Etätyö oli yleisempää korkeasti koulutettujen ja ylempien toimihenkilöiden, niin äitien kuin isien, joukossa kun taas matalammin koulutetut ja työtekijäasemassa olevat työskentelivät useammin työpaikalla. Vanhemmat, etenkin äidit, kertoivat myös ansiotyön määrän muutoksista keväällä 2020: suuremmalla osalla työmäärä kasvoi, mutta joillakin myös pieneni. Sekä äidit että isät – mutta etenkin äidit – kokivat ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen selvästi hankalammaksi kevään 2020 poikkeusaikana kuin ennen koronapandemiaa tai vuodenvaihteessa 2020–2021. Yhteensovittaminen oli kevään 2020 poikkeusolojen aikaan hankalampaa etätyötä tehneille sekä niille, joiden viisivuotias oli poissa varhaiskasvatuksesta, ja he myös kertoivat työskennelleensä tuolloin useammin tavanomaisesta poikkeavina aikoina kuten iltaisin tai viikonloppuisin. Silti vanhemmat arvioivat kevään 2020 koronapoikkeusajalla olleen selvästi useammin myönteisiä kuin kielteisiä seurauksia vanhemmuudelle ja perhe-elämälle. Muutokset lastenhoidon ja kotitöiden jakamisessa kahden vanhemman perheissä kevään 2020 poikkeusolojen aikana olivat pieniä ja erisuuntaisia. Joissakin perheissä yleistyi äidin päävastuu lastenhoidosta, toisissa perheissä isän. Kotitöiden jakamisessa muutokset olivat vielä vähäisempiä tai lähes olemattomia. Isän etätyöskentely tai -opiskelu oli yhteydessä tasaisempaan tai jopa isälle painottuvaan kotityö- ja lastenhoitovastuuseen, vaikka selvimmin vastuu painottuikin sille vanhemmalle, joka ei ollut ansiotyössä tai opiskelija lainkaan. Loppuvuodesta 2020 työnjako oli vanhempien vastausten perusteella jälleen entisen kaltainen: kotitöitä ja lastenhoitoa joko jaettiin melko tasaisesti vanhempien kesken tai äiti teki enemmän kuin isä. Ensimmäinen koronakevät 2020 poikkeusoloineen näyttää olleen monille alle kouluikäisten lasten vanhemmille ansiotyön ja perheen yhteensovittamisen kannalta erityisen hankalaa aikaa, johon vanhemmat sopeutuivat muun muassa työnteon ajoista joustamalla tai vanhempien lastenhoitovastuita muokkaamalla. Muutokset vanhempien keskinäisessä työnjaossa tai ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen poikkeukselliset haasteet jäivät kuitenkin laajamittaisen etätyön jatkumisesta huolimatta väliaikaisiksi, kun kotiin jääneet lapset pääsivät palaamaan päiväkotiin. Varhaiskasvatuksella onkin lapsen koulutuspolun alkuun liittyvän pedagogisen merkityksen ohella tärkeä rooli myös vanhempien ansiotyön ja lastenhoidon yhteensovittamisen mahdollistajana.

查看原文本刊更多论文

利率大流行期间有子女家庭的福祉。分报告 3：父母在兼顾工作与家庭生活以及分担照顾责任方面的经验

该报告描述了 Covid-19 大流行病对学龄前儿童父母日常生活的影响：就业、协调有偿工作和育儿，以及 2020 年第一个兴趣年父母分担家务和育儿。这项研究是国家卫生与福利研究所（THL）"电晕流行病对有子女家庭福祉的影响 "研究项目和于韦斯屈莱大学 "幼儿教育与电晕流行病 "研究项目以及展示研究成果的系列子报告的一部分。于韦斯屈莱大学的研究由教育和文化部资助，THL 的资金则来自 Covid 19 研究的国家补充预算。本报告中介绍的结果是基于 2020 年至 2021 年期间对芬兰各地约五岁儿童的父母（1315 位母亲和 528 位父亲）进行的调查。由于样本选择和受访者覆盖面的原因，该数据不具有全国代表性：受访者的受教育程度明显高于平均水平。因此，该数据提供了父母在利率大流行期间的情况和经历变化以及不同群体之间差异的信息，但只能说明这些情况和经历的普遍程度。在回答调查的母亲和父亲中，2020 年春季利率大流行开始后，从事有偿工作的比例略有下降。2020 年 1 月从事全职工作的母亲在 2020 年春季从事全职工作的比例仅略低于父亲；最常见的情况是父母休假、做兼职或在家照顾孩子。在利率大流行之后，很大一部分在职父母转而从事远程工作，但同时也有相当一部分人继续只在工作场所工作，尤其是母亲。在 2020 年春季冲击之后，接受调查的远程工作的母亲重返工作岗位的比例也高于父亲。无论是母亲还是父亲，远程工作在高学历和上层白领中更为普遍，而那些学历和工作地位较低的人则更有可能在工作场所工作。父母，尤其是母亲，也报告了 2020 年春季有偿工作数量的变化：对大多数人来说，工作数量增加了，但对一些人来说，工作数量减少了。与利率大流行之前或 2020-2021 年之交相比，母亲和父亲--尤其是母亲--都发现在 2020 年春季休会期间协调有偿工作和育儿之间的关系要困难得多。对于远程工作的人和 5 岁孩子没有接受幼儿教育的人来说，在 2020 年春季休会期间协调工作关系要困难得多，他们还报告说在非标准时间工作的情况更频繁，如晚上或周末。尽管如此，家长们更倾向于认为 2020 年春季学费上涨对养育子女和家庭生活的影响是积极的，而不是消极的。在 2020 年春季经济衰退期间，双亲家庭在育儿和家务分配方面的变化较小，而且参差不齐。在一些家庭中，母亲承担育儿的主要责任变得更为普遍，而在另一些家庭中，父亲承担育儿的主要责任变得更为普遍。家务分配的变化甚至更小或几乎没有变化。父亲远程工作或学习与父亲在家务和育儿方面承担更平等甚至更多的责任有关，尽管这种责任最明显地集中在没有工作或根本没有学习的父母一方。到 2020 年底，家长们的回答显示，劳动分工又回到了原来的模式：要么家务和育儿由父母相当平均地分担，要么母亲比父亲做得更多。对于许多有未满学龄儿童的父母来说，2020 年的第一个仲春，由于情况特殊，似乎是协调工作和家庭生活特别困难的时期，父母们通过调整工作时间或父母的育儿责任等方式来适应这种情况。然而，尽管继续广泛开展远程工作，但父母分工的变化或协调工作与育儿方面的特殊挑战仍然是暂时的，因为留在家里的孩子可以回到幼儿园。因此，幼儿教育和保育不仅作为儿童教育道路起点的教学工具，而且在使父母能够兼顾工作和育儿方面发挥着重要作用。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

JYU Reports

自引率

0.00%

发文量