Media & viestintä最新文献_第4页

Poplaulaja mediassa: Popmusiikin naiskuva 2000-luvun alun suomalaisissa sanoma- ja aikakauslehdissä

Media & viestintä Pub Date : 2022-12-21 DOI: 10.23983/mv.125628

Liisa Tuomi

引用次数: 0

Media & viestintä Pub Date : 2022-12-21 DOI: 10.23983/mv.125626

Anne Kouhia

{"title":"Koronakäsityöt Instagramin kuvavirrassa","authors":"Anne Kouhia","doi":"10.23983/mv.125626","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.125626","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Monet totutut arjen käytännöt ja harrastukset joutuivat pakotetulle tauolle maaliskuussa 2020 maailmanlaajuisten pandemiarajoitusten myötä. Poikkeusolosuhteet pysäyttivät, mutta antoivat toisaalta tilaa monille perheen ja kodin piirissä toteutetuille harrastuksille ja aktiviteeteille, kuten käsitöille. Artikkelissa tarkastellaan käsitöiden näyttäytymistä Instagramissa pandemian aikana. Tutkimuksen aineistona ovat Instagramissa julkaistut koronakäsityöaiheiset julkaisut keväästä 2020 vuoden 2021 loppuun sekä yhdeksän kuvia julkaisseen harrastajan haastattelut. Analyysin tuloksena todetaan käsityön näyttäytyneen reaktiivisena, ilmaisullisena ja kokemuksellisena ajanvietteenä, jonka kautta merkityksellistettiin koettua korona-arkea. Käsityötä tehtiin koronan aikana kotien materiaalien innoittamana ja rajoittamana, kuten viimeistelemällä kesken jääneitä käsitöitä ja käyttämällä loppuun kotoa löytyneitä materiaalivarastoja. Myös ”neuloosi” korostui korona-ajan käsityöjulkaisuissa. Koronakäsityöjulkaisujen digitaalinen materiaalisuus korosti käsitöiden tuotteisuutta ja mahdollisti myös käsitöiden etenevän, päiväkirjamaisen dokumentoinnin sekä prosessin jakamisen. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"33 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129399063","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Poliittinen polarisaatio ja journalismi: neljä medialuottamusprofiilia

Media & viestintä Pub Date : 2022-12-21 DOI: 10.23983/mv.125625

Esa Reunanen

{"title":"Poliittinen polarisaatio ja journalismi: neljä medialuottamusprofiilia","authors":"Esa Reunanen","doi":"10.23983/mv.125625","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.125625","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Artikkelissa tarkastellaan suomalaisten luottamusta uutismediaan Reuters-instituutin Digital News Report -kyselyaineiston avulla sekä suhteutetaan tehtyjä havaintoja yhteiskunnan poliittisesta polarisaatiosta ja journalismin asemasta käytyyn keskusteluun. Latent Class Analysis -menetelmää käyttäen muodostetaan neljä toisistaan eroavaa profiilia, joita luonnehtivat erilaiset arviot 14 suomalaisen uutismedian tai uutismediatyypin luotettavuudesta. Noin puolet vastaajista edustaa Luottavien profiilia, jossa kaikkia lueteltuja viestimiä/viestintyyppejä pidetään luotettavina. Vajaa kolmannes edustaa Valikoivien profiilia, jossa luottamus Yleisradioon ja päivälehtiin on suurempaa kuin luottamus iltapäivälehtiin ja ilmaisjakelulehtiin. Vastaajista 11 prosenttia edustaa Neutraalien profiilia, jossa uutismedioita ei tyypillisesti pidetä sen enempää luotettavina kuin epäluotettavinakaan ja 7 prosenttia Epäilevien profiilia, jossa tyypillisesti epäillään kaikkien lueteltujen uutismedioiden luotettavuutta. Luottamus ei näytä juurikaan kytkeytyvän odotuksiin journalismin tulkitsevasta roolista. Sen sijaan se liittyy hieman uutismedian käyttöön ja selvästi kokemukseen uutisoinnin oikeudenmukaisuudesta. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"11 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114555969","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Kuolemisen mediatisaatio: Yleisön odotukset Marikan kuolema -dokumenttielokuvalta

Media & viestintä Pub Date : 2022-12-21 DOI: 10.23983/mv.125624

Outi Hakola

{"title":"Kuolemisen mediatisaatio: Yleisön odotukset Marikan kuolema -dokumenttielokuvalta","authors":"Outi Hakola","doi":"10.23983/mv.125624","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.125624","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Mediaesitysten tapaa muokata kuolemaan liittyviä käytänteitä ja rituaaleja on kutsuttu kuoleman mediatisaatioksi. Mediatisaation prosessia on pohdittu julkisen kuoleman ja suremisen kautta. Sen sijaan arkipäiväinen kuoleminen (sairauteen tai vanhuuteen kuoleminen) on jäänyt vähemmälle huomiolle siitä huolimatta, että suurin osa ihmisistä kohtaa tällaisia kuolemia itse tai läheistensä kautta. Tässä artikkelissa lähestyn arkipäiväisen kuolemisen mediatisoitumista analysoimalla katsojien keskusteluja Marikan kuolema dokumenttielokuvasta (2021), joka käsittelee syöpäsairaan naisen valmistautumista kuolemaan. Tutkin, millaisia asioita katsojat toivovat ja odottavat hyvältä dokumentaariselta kuvaukselta kuolemisesta. Liitän keskustelut osaksi dokumenttielokuvien vastaanoton tutkimusta. Se ponnistaa oletuksesta, että vastaanotto on jatkuvaa arviointia katsojan pohtiessa, käsitteleekö elokuva uskottavasti, luotettavasti ja todenmukaisesti aihettaan. Analyysini osoittaa, että Marikan kuolema herättää normatiivista keskustelua kuolemisesta, koska elokuva edustaa katsojilleen laajempaa ilmiötä kuin yksittäisen kokemuksen kuvausta. Kuolemisen mediatisoitumista rakentaakin mediaesitysten ohella yleisön arvioiva lähestymistapa. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"52 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"121894462","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Poliittinen huumori hybridissä mediaympäristössä

Media & viestintä Pub Date : 2022-12-21 DOI: 10.23983/mv.125627

Joonas Koivukoski

{"title":"Poliittinen huumori hybridissä mediaympäristössä","authors":"Joonas Koivukoski","doi":"10.23983/mv.125627","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.125627","url":null,"abstract":"Väitöskirjani aiheen huomioon ottaen lienee sopivaa, että aloitan metatason sutkauksella, joka on alan piireissä kulunut, mutta suuremmalle yleisölle luultavasti tuntematon. Noin 80 vuotta sitten yhdysvaltalainen toimittajapariskunta Elwyn ja Katharine White esittivät, että huumorille, kuten sammakolle, voidaan suorittaa ruumiinavaus (White ja White, 1941). White’ien mukaan sammakko kuitenkin kuolee prosessin aikana ja avauksen sisälmykset lannistavat muita paitsi puhtaita tieteellisiä mieliä. Eli toisin sanoen huumorin analysointi ei kiinnosta juuri ketään ja huumorin hauskuus katoaa sen analysoinnin aikana. Ei kuulosta kovin hääviltä hommalta. Kieltämättä joinakin marraskuun iltoina – Timo Soinin blogitekstejä kolmatta kertaa koodatessani – olen ajatellut Whiten pariskunnan olleen oikeilla jäljillä. Rohkenen silti myös olla eri mieltä. Ensinnäkin onhan täällä väkeä, josta toivottavasti ainakin osa on paikalla kohteliaisuuden lisäksi myös aiheen mielenkiintoisuuden vuoksi. Puhtaalla tieteellisellä mielellä niin sanotusti. Toiseksi – kuten musiikin, elokuvan tai urheilusuorituksen kohdalla – huumorin analysointi ei välttämättä poista siitä saatavaa nautintoa. Sen sijaan puiminen voi jopa syventää sitä. Lisäksi parhaimmillaan analysointi lisää ymmärrystä inhimillisestä todellisuudesta, mikä lienee yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen perimmäinen tarkoitus. Oli miten oli, on aika aloittaa ruumiinavaus. __","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"41 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-12-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"133153581","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Mikä erottaa Netflixin lineaarisesta televisiosta?

Media & viestintä Pub Date : 2022-10-03 DOI: 10.23983/mv.122095

Heidi Keinonen

引用次数: 0

Vääristävä peili: Miten suomalainen puoluepolitiikka uudelleenjärjestäytyy sosiaalisessa mediassa?

Media & viestintä Pub Date : 2022-10-03 DOI: 10.23983/mv.122098

Ilkka Koiranen

引用次数: 0

Kommentoijat julkisina osallistujina: Tutkimus verkkouutisia kommentoivien käyttäjien näkemyksistä julkisen osallistumisen kehyksessä

Media & viestintä Pub Date : 2022-10-03 DOI: 10.23983/mv.122091

Veera Kangaspunta

{"title":"Kommentoijat julkisina osallistujina: Tutkimus verkkouutisia kommentoivien käyttäjien näkemyksistä julkisen osallistumisen kehyksessä","authors":"Veera Kangaspunta","doi":"10.23983/mv.122091","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.122091","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Artikkeli tarkastelee verkkouutisia kommentoivien käyttäjien näkemyksiä kommentoinnista julkisen osallistumisen teoreettisessa kehyksessä. Tutkimusaineiston muodostaa rajattu osa avoimesta verkkokyselystä (N=1 221). Vastaajat ovat taustatekijöiltään (ikä, sukupuoli, puoluekanta) heterogeeninen joukko verkkouutisia kommentoivia käyttäjiä, joista merkittävä osa vastasi kyselyyn Yle.fi:n verkkouutisen kautta. Pääkomponenttianalyysin perusteella aineistosta on muodostettu neljä muuttujaa, jotka kuvaavat käyttäjille keskeisiä julkisen osallistumisen kysymyksiä: uskoa kommentoinnin vaikuttavuudesta, kommentoinnin rajoittamista, kommentoinnin laatua ja kommentoinnin arvostusta. Ryhmittelyanalyysin perusteella vastaajat jakautuvat näiden kysymysten osalta neljään käyttäjäryhmään: kyyniset rajoittajat, kyyniset sallijat, yleismyönteiset ja arvostavat sallijat. Ryhmien tarkempi tarkastelu osoittaa, etteivät käyttäjien näkemykset jakaudu kommentoinnin laadun suhteen. Sen sijaan näkemyksiä jakavat selkeästi kaksi kysymystä: kommentoinnin vapaus vs. kommentoinnin rajoittaminen sekä kommentoinnin vaikuttavuus ja arvostus vs. kyynisyys. Taustatekijöistä erityisesti puoluekanta selittää näkemysten jakautumista. Julkisen osallistumisen keskeisten kysymysten jakolinjat näyttävät kytkeytyvän verkkokeskustelujen ja yhteiskunnallisten keskustelujen poliittiseen polarisoitumiseen. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129336034","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Kilpailevat argumentit vuonna 2015 Suomeen saapuneiden afganistanilaisten turvapaikkapäätöksissä

Media & viestintä Pub Date : 2022-10-03 DOI: 10.23983/mv.122092

E. Bodström

{"title":"Kilpailevat argumentit vuonna 2015 Suomeen saapuneiden afganistanilaisten turvapaikkapäätöksissä","authors":"E. Bodström","doi":"10.23983/mv.122092","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.122092","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Artikkeli tarkastelee kilpailevia argumentteja vuosina 2015–16 Suomeen saapuneiden afganistanilaisten turvapaikkapäätöksissä. Artikkelissa päätökset ymmärretään argumentatiivisena viranomaisviestintänä, ja niitä tarkastellaan väittelynä, jossa esitetään kilpailevia argumentteja sekä turvapaikan myöntämisen puolesta että sitä vastaan. Kilpailevat argumentit viittaavat väitteiden vastakkaisuuteen ja poissulkevuuteen – turvapaikka voidaan joko myöntää tai jättää myöntämättä. Tutkimus kysyy, millaisia turvapaikanhakijan ja Maahanmuuttoviraston kilpailevia argumentteja päätöksissä esiintyy sekä miten ne rakentuvat. Tutkimuksen aineistona on 29 Afganistanin kansalaisille vuosina 2016–17 tehtyä kielteistä turvapaikkapäätöstä, joita analysoidaan Toulminin argumentaatiomallin avulla. Turvapaikanhakijat eivät päätöksissä esitä argumentteja suoraan, vaan ne on suodatettu monen vaiheen kautta. Analyysi näyttää, miten turvapaikanhakijoiden suodatetut sekä Maahanmuuttoviraston argumentit eroavat lähtökohdiltaan toisistaan siinä määrin, että niitä on vaikea vertailla, kuten kuitenkin esimerkiksi valitusprosessissa tehdään. Molemmat argumentit näyttäytyvät analyysin valossa myös puutteellisilta. Turvapaikanhakijoiden suodatetuissa argumenteissa puutteellisuus näkyy oikeutusten ja Maahanmuuttoviraston argumenteissa taustatukien kohdalla. Kilpailevan argumentin käsite kiinnittää huomion siihen, miten viranomaisten valta toimii argumentaation, sen oikeutusten ja taustatukien kautta. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"36 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125059819","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Lehdistön alueelliset valtiaat: Sanomalehdistön kilpailu ja keskittyminen merkityksellisillä markkinoilla

Media & viestintä Pub Date : 2022-10-03 DOI: 10.23983/mv.122089

Heikki Hellman

{"title":"Lehdistön alueelliset valtiaat: Sanomalehdistön kilpailu ja keskittyminen merkityksellisillä markkinoilla","authors":"Heikki Hellman","doi":"10.23983/mv.122089","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.122089","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Kun mediatutkimuksessa ja viestintäpolitiikassa puhutaan median keskittymisestä, tarkastelutaso on yleensä valtakunnallinen. Taloustieteessä ja kilpailuoikeudessa keskittymistä ja kilpailua puolestaan tarkastellaan yleensä vain relevanttien markkinoiden osalta. Koska Suomessa vain harvat lehdet leviävät merkittävästi kotimaakuntansa ulkopuolelle, toimialan keskittymistä tarkastellaan tässä alueellisesti. Teoreettisesti artikkeli ammentaa median taloustieteestä sekä toimialan maantieteellistä rakennetta ja kilpailua koskevasta tutkimuksesta. Empirian osalta se täydentää aiempia tuloksia sanomalehdistön keskittymisestä Suomessa analysoimalla kehitystä maakunnittain vuosina 2010–2020. Muuttujina käytetään lehtien nettomyyntiä ja levikkiä sekä niiden jakautumista lehtitaloittain. Mittareina käytetään vakiintuneita tunnuslukuja. Tulokset osoittavat, että useimmissa Suomen maakunnissa johtavalla lehtitalolla on lähes täydellinen monopoli. Alueellinen keskittymiskehitys on tarkasteluaikana kuitenkin ollut epätasaista, ja dramaattisia muutoksia on tapahtunut vain muutamissa maakunnissa. Keskittymistä ei ole syytä tarkastella yksinomaan kielteisenä ilmiönä, vaan sen voi nähdä myös keinona säilyttää lehdistön monimuotoisuus. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"28 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-10-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"130116200","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 2

Media &amp; viestintä最新文献

Media & viestintä最新文献