Media & viestintä最新文献

Kiitos ja kumarrus 感谢并鞠躬

Media & viestintä Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.142117

Saila Poutiainen, Mats Bergman

引用次数: 0

Mediatutkimustunnit tarjosivat mielekkään tiedeviestintäkanavan ja kehittivät toisen asteen yhteyttä 媒体研究课提供了一个有意义的科学传播渠道，并开发了一个二级链接

Media & viestintä Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.131129

Mikko Hautakangas, Satu Seppä

引用次数: 0

Ennakointia ja seurantaa 预测和监测

Media & viestintä Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.127788

Hanna Ylöstalo, H. Koskinen, Mikko J. Poutanen, Taru Lepistö

{"title":"Ennakointia ja seurantaa","authors":"Hanna Ylöstalo, H. Koskinen, Mikko J. Poutanen, Taru Lepistö","doi":"10.23983/mv.127788","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.127788","url":null,"abstract":"Artikkeli tarkastelee numeroiden valtaa politiikkaa koskevassa journalismissa. Kvantifioinnista, eli numeroiden tuottamisesta ja käytöstä, on tullut keskeinen yhteiskunnallista elämää kuvaava ja tuottava käytäntö, joka toimii vuorovaikutuksessa journalismin omien episteemisten käytäntöjen kanssa. Artikkeli lähestyy numeroiden valtaa kvantifioinnin sosiologian kautta: kvantifiointi ymmärretään sosiaalisena käytäntönä, joka paitsi kuvaa, myös muokkaa maailmaa. Numeroiden valtaa tarkastellaan perhepolitiikan ja syntyvyyden sekä työllisyyspolitiikan kontekstissa. Aineistona on näitä politiikka-alueita koskeva, kvantifioitua tietoa hyödyntävä journalismi Helsingin Sanomissa vuosina 2015–2021 (N=330). Kvantifiointi tiedon käytäntönä ohjaa tietynlaisiin tulkintoihin todellisuuden luonteesta, joita journalismi osaltaan tuottaa ja kanavoi omien episteemisten käytäntöjensä puitteissa. Analyysi tuo esiin kaksi journalistista kvantifioinnin käytäntöä: ennakoinnin ja seurannan. Molemmat suuntaavat politiikkatoimia nykyhetkessä kohti tulevaisuutta, jossa turva rakentuu työn ja talouden varaan. Vaikka käytetty kvantifioitu tieto on epävarmaa ja sidoksissa etenkin työtä ja taloutta koskeviin poliittisiin päämääriin, se sai journalismissa usein kyseenalaistamattoman ja neutraalin aseman. Numeroiden valtaa horjuttaa numeroiden lukutaito, kyky asettaa numerot niiden laajempaan kulttuuris-historialliseen kontekstiin.","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"377 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139170793","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Toimijuuden kokemukset ikääntyvien kaupunkilaisten arjessa ilman internetiä 没有互联网的城市老年居民日常生活中的代理体验

Media & viestintä Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.121571

V. Lehtinen

{"title":"Toimijuuden kokemukset ikääntyvien kaupunkilaisten arjessa ilman internetiä","authors":"V. Lehtinen","doi":"10.23983/mv.121571","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.121571","url":null,"abstract":"Aiemman tutkimuksen mukaan internetin käyttämättömyys voi aiheuttaa ikääntyneille ulkopuolisuuden kokemuksia, mutta toisaalta he voivat myös hyötyä siitä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten ikääntyvien ihmisten arkiilman internetiä sujuu ja miten se limittyy yksilön toimijuuden kokemuksiin. Artikkeli täydentää aihepiirin tutkimusta kysymällä, millaisin keinoin ikääntyvät, arkeaan ilman internetiä elävät kaupunkilaiset käytännössä pyrkivät ylläpitämään toimijuuttaan digitalisoituvassa yhteiskunnassa sekä millaisia tuntemuksia he näihin keinoihin liittävät. Päiväkirja- ja haastatteluaineiston laadullisen analyysin pohjalta esitän, että ikääntyvien kaupunkilaisten arki ilman internetiä sisältää monenlaista toimijuutta, kuten epävarmuuden hyväksymistä sekä erilaisia yhteistyön muotoja. Toimijuus ei kuitenkaan aina määrity myönteisesti. Arjessa ilman internetiä toimijuuden kokemuksen ylläpitämisen keinot saattavat olla ristiriidassa sen kanssa, millaisena toimijana yksilö itseään pitää. Tutkimus tarkentaa kuvaa siitä, mitä kokemukset ulkopuolisuudesta merkitsevät ikääntyvien ihmisten arjessa ilman internetiä ja millaisia seurauksia pyrkimyksillä toimijuuden kokemuksen ylläpitämiseen on.","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"88 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139170961","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronapandemian aikana 媒体工作者在电晕大流行期间的远程工作和幸福体验

Media & viestintä Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.127909

Minna Koivula, Tuomas Rouvali, Johanna Rantanen, Tiina Saari, Sara Veistola, Anne Parkatti, Mikko Villi

{"title":"Media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä ja työhyvinvoinnista koronapandemian aikana","authors":"Minna Koivula, Tuomas Rouvali, Johanna Rantanen, Tiina Saari, Sara Veistola, Anne Parkatti, Mikko Villi","doi":"10.23983/mv.127909","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.127909","url":null,"abstract":"Koronaviruspandemia muovasi media-alalla tehtävää työtä perustavanlaatuisella tavalla pakottaessaan mediaorganisaatiot siirtymään etätyöhön. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa media-alan työntekijöiden kokemuksia etätyöstä pandemian aikana ja kysymme, miten heidän kokemuksensa työstä ja työhyvinvoinnista muuttui pandemian alkuvaiheessa. Tarkastelemme näitä kysymyksiä määrällisesti ja laadullisesti Journalistiliiton jäseniltä 2019 ennen koronapandemiaa ja 2020 koronapandemian aikana kerätyn seurantakyselyaineiston (n = 355) avulla. Seurantakyselyaineiston määrälliset analyysit osoittavat, että media-alan työntekijöistä 98 prosenttia koki pandemian vaikuttaneen työhönsä, ja heistä 37 prosenttia koki muutoksen negatiivisena. Toisaalta työhyvinvoinnin indikaattorien – työn imun ja kognitiivisten stressioireiden – vertailu vuosien 2019 ja 2020 välillä osoitti, että työn imu ei heikentynyt merkittävästi vastaajajoukon keskuudessa pandemian alkamisen jälkeen ja kognitiiviset stressioireet jopa vähenivät. Seurantakyselyn sisältämien avovastausten laadullisessa analyysissa nousivat esiin toisaalta asiantuntijatyölle ominainen työn tehokkuuden paraneminen etätyössä ja toisaalta media-alalle keskeinen työyhteisön vuorovaikutuksen heikkeneminen, jonka koettiin hankaloittavan luovaa prosessia. Tulostemme perusteella etätyö koronapandemian aikana media-alalla näyttäytyi tasapainotteluna, jossa yksittäinen työntekijä kävi vaihtokauppaa työn luovuuden ja tehokkuuden välillä.","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"213 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139170338","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Konsensuksesta kiistoihin 从共识到争议

Media & viestintä Pub Date : 2023-12-20 DOI: 10.23983/mv.125728

Elina Uutela, Esa Väliverronen

{"title":"Konsensuksesta kiistoihin","authors":"Elina Uutela, Esa Väliverronen","doi":"10.23983/mv.125728","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.125728","url":null,"abstract":"COVID-19-pandemia oli pitkäkestoinen mediatapahtuma, jossa asiantuntijoiden rooli tiedon lähteinä ja tulkitsijoina oli keskeinen. Perinteisesti asiantuntijoiden ja uutismedioiden välillä vallitsee hyvä yhteistyösuhde, sillä asiantuntijat tarjoavat uutismedialle sen kaipaamaa faktapohjaisuutta ja asiantuntijat näkevät julkisen kommentoinnin osana työnkuvaansa. Artikkelissa tutkimme haastatteluaineiston avulla asiantuntijoiden ja toimittajien käsityksiä keskinäisestä yhteistyöstään pandemian aikaan Suomessa. Havaitsimme yhteistyössä kaksi eri vaihetta. Ensimmäisessä maalis–huhtikuuhun 2020 ajoittuneessa vaiheessa, jota kutsumme kriisimoodiksi, asiantuntijat ja viranomaiset asettuivat viestinnällisesti samalle puolelle. Erimielisyydet jätettiin taka-alalle ja asiantuntijat ja uutismedia tekivät yhteistyössä viranomaistoimintaa tukevaa tiedonvälitystä. Toukokuusta 2020 alkoi toinen vaihe, jota kutsumme nimellä julkiset kiistat. Kriisimoodiin verrattuna yhteistyö alkoi rakoilla ja jännitteet nousivat pintaan. Tämä johtui toimittajien itsereflektiosta sekä osin asiantuntijoiden keskinäisestä erimielisyydestä ja uutismedian taipumuksesta kärjistää uutisaiheita. Akuutissa kriisitilanteessa yhteistyö voi olla saumatonta, mutta asiantuntijoiden ja toimittajien väliset jännitteet ovat myös kansalaisen tiedontarvetta palveleva voima.","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"204 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139170355","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Yleisradion rajat kilpailuoikeuden silmin

Media & viestintä Pub Date : 2023-06-21 DOI: 10.23983/mv.131194

Heikki Hellman

引用次数: 0

Maahanmuuttovastaisuudesta koronakriittisyyteen: Populistisen vastamedian laajeneva ekosysteemi journalismin näkökulmasta 从反移民到反殖民主义：从新闻学角度看民粹主义反媒体生态系统的扩大

Media & viestintä Pub Date : 2023-06-21 DOI: 10.23983/mv.131188

Salla Tuomola

{"title":"Maahanmuuttovastaisuudesta koronakriittisyyteen: Populistisen vastamedian laajeneva ekosysteemi journalismin näkökulmasta","authors":"Salla Tuomola","doi":"10.23983/mv.131188","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.131188","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Journalistista mediaa kritisoiva ja haastava vastajulkisuus on viime vuosina kasvanut suomalaisessa mediakentässä. Alun perin maahanmuuttovastaisuuden ympärille perustettujen verkkosivustojen lisäksi populistiseksi vastamediaksi voidaan lukea myös yleisemmin systeeminvastaiset eli yhteiskuntajärjestelmää kyseenalaistavat sekä koronakriittiset julkaisut. Äärioikeistoon identifioituvien sivustojen aihepiirit ovat monipuolistuneet uusien maailmanlaajuisten kriisien myötä julkaisujen ottaessa kantaa esimerkiksi koronapandemiaan ja Ukrainan sotaan. Nämä journalistisen median tietoja ja tulkintoja kyseenalaistavat sivustot ovat edelleen kuitenkin riippuvaisia valtamediasta. Ne kritisoivat valtamedian sisältöä ja jäljittelevät sen ulkoasua hyödyntääkseen journalistisen tiedonvälityksen luotettavuusmielikuvaa. Tämä tutkimus perehtyy populistiseen vastamediaan kahdella tavalla. Se kartoittaa Suomessa aktiivisesti toimivia populistisia vastamediajulkaisuja ja syventyy lisäksi tarkemmin kolmeen esimerkkijulkaisuun konkretisoimalla, miten niiden jutut eroavat vakiintuneesta journalismista. Kartoituksen perusteella populistisesta vastamediasta erottuu tässä ajassa kolmenlaisia, painotukseltaan hieman erilaisia julkaisuja: maahanmuuttovastaisia, yleisemmin systeeminvastaisia sekä koronavastaisia vastamedioita. Populistiset vastamediat kiinnittyvät antagonistiseen, poissulkevaan ja omaa identiteettiään vahvistavaan vastajulkisuuteen, jota ne omalla toiminnallaan myös tuottavat. Aiempia tutkimushavaintoja tukien esimerkkijulkaisujen analyysissä käy ilmi, että vaikka populistiset vastamediat muistuttavat ulkoasultaan ja juttujensa rakenteelta journalismia, sisällöllisesti ne poikkeavat merkittävästi journalismin säännöistä tietojen esittämisen periaatteiden ja eettisten toimintatapojen osalta. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"29 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"134296485","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa 12: Mediatutkimuksen metodologinen tutkimus: marxilais-systemaattisesta positivistis-historialliseen metodiin

Media & viestintä Pub Date : 2023-06-21 DOI: 10.23983/mv.131191

Tarmo Malmberg

引用次数: 0

Tunteiden, teknologian ja journalismin ristipaineessa: Verkkokommentoinnin moderointi suomalaisissa uutistoimituksissa

Media & viestintä Pub Date : 2023-06-21 DOI: 10.23983/mv.131186

Anna Rantasila, Heli Väätäjä, Joel Kiskola, Thomas Olsson, Aleksi Syrjämäki, Mirja Ilves, Poika Isokoski, Veikko Surakka

{"title":"Tunteiden, teknologian ja journalismin ristipaineessa: Verkkokommentoinnin moderointi suomalaisissa uutistoimituksissa","authors":"Anna Rantasila, Heli Väätäjä, Joel Kiskola, Thomas Olsson, Aleksi Syrjämäki, Mirja Ilves, Poika Isokoski, Veikko Surakka","doi":"10.23983/mv.131186","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.131186","url":null,"abstract":"\u0000 \u0000 \u0000 \u0000Uutisten verkkokommentoinnin kielteistä ilmapiiriä ja asiattomia kommentteja pidetään vakavana, julkisen keskustelun laatua heikentävänä ongelmana. Keskustelujen moderointia pidetään yleisesti hyvänä tapana puuttua asiattomuuksiin, mutta sen nykyiset keinot koetaan riittämättömiksi, olipa kyse tietokoneohjelmista tai ihmisten tekemästä moderointityöstä. Artikkelissa esittelemme uutiskommenttien moderointia käsittelevää aikaisempaa tutkimusta sekä tarkastelemme aihetta empiirisesti analysoimalla viittä eri mediataloa edustavan suomalaisen media-alan ammattilaisen näkemyksiä ja kokemuksia verkkokommenttien moderoinnista, keskittyen erityisesti kommenteissa esiintyvien tunteiden rooliin. Analyysin pohjalta kommenteista ja niiden moderoinnista piirtyy ristiriitainen kuva. Yhtäältä kommentteja arvostetaan yleisön osallistumisen muotona ja niiden tunnesisällön koetaan lisäävän keskustelun vetovoimaa. Toisaalta moderointi koetaan vaivalloisena ja journalistisesta perustyöstä erillisenä tehtävänä ja kommentit liian negatiivisina. Myös moderoinnin ja journalismin vaaliman ilmaisunvapauden suhde näyttäytyy jännitteisenä. Tietokoneavusteinen moderointi puolestaan koetaan hyödylliseksi, mutta sitä pidetään myös epätarkkana. Näitä havaintoja vasten pohdimme, millaista uutiskommenttien moderointi voisi tulevaisuudessa olla suomalaisella mediakentällä. Esitämme, että tehokkuutta tavoittelevan moderoinnin lisäksi käytössä olisi hyvä olla keinoja, jotka tarttuvat asiattomaan kommentoitiin pehmeämmin kuin sisältöä poistamalla. \u0000 \u0000 \u0000 \u0000","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"357 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"122731687","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Media &amp; viestintä最新文献

Media & viestintä最新文献