Tunteiden, teknologian ja journalismin ristipaineessa: Verkkokommentoinnin moderointi suomalaisissa uutistoimituksissa

Media & viestintä Pub Date : 2023-06-21 DOI:10.23983/mv.131186

Anna Rantasila, Heli Väätäjä, Joel Kiskola, Thomas Olsson, Aleksi Syrjämäki, Mirja Ilves, Poika Isokoski, Veikko Surakka

{"title":"Tunteiden, teknologian ja journalismin ristipaineessa: Verkkokommentoinnin moderointi suomalaisissa uutistoimituksissa","authors":"Anna Rantasila, Heli Väätäjä, Joel Kiskola, Thomas Olsson, Aleksi Syrjämäki, Mirja Ilves, Poika Isokoski, Veikko Surakka","doi":"10.23983/mv.131186","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"\n \n \n \nUutisten verkkokommentoinnin kielteistä ilmapiiriä ja asiattomia kommentteja pidetään vakavana, julkisen keskustelun laatua heikentävänä ongelmana. Keskustelujen moderointia pidetään yleisesti hyvänä tapana puuttua asiattomuuksiin, mutta sen nykyiset keinot koetaan riittämättömiksi, olipa kyse tietokoneohjelmista tai ihmisten tekemästä moderointityöstä. Artikkelissa esittelemme uutiskommenttien moderointia käsittelevää aikaisempaa tutkimusta sekä tarkastelemme aihetta empiirisesti analysoimalla viittä eri mediataloa edustavan suomalaisen media-alan ammattilaisen näkemyksiä ja kokemuksia verkkokommenttien moderoinnista, keskittyen erityisesti kommenteissa esiintyvien tunteiden rooliin. Analyysin pohjalta kommenteista ja niiden moderoinnista piirtyy ristiriitainen kuva. Yhtäältä kommentteja arvostetaan yleisön osallistumisen muotona ja niiden tunnesisällön koetaan lisäävän keskustelun vetovoimaa. Toisaalta moderointi koetaan vaivalloisena ja journalistisesta perustyöstä erillisenä tehtävänä ja kommentit liian negatiivisina. Myös moderoinnin ja journalismin vaaliman ilmaisunvapauden suhde näyttäytyy jännitteisenä. Tietokoneavusteinen moderointi puolestaan koetaan hyödylliseksi, mutta sitä pidetään myös epätarkkana. Näitä havaintoja vasten pohdimme, millaista uutiskommenttien moderointi voisi tulevaisuudessa olla suomalaisella mediakentällä. Esitämme, että tehokkuutta tavoittelevan moderoinnin lisäksi käytössä olisi hyvä olla keinoja, jotka tarttuvat asiattomaan kommentoitiin pehmeämmin kuin sisältöä poistamalla. \n \n \n \n","PeriodicalId":127054,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"357 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-06-21","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Media & viestintä","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.23983/mv.131186","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Uutisten verkkokommentoinnin kielteistä ilmapiiriä ja asiattomia kommentteja pidetään vakavana, julkisen keskustelun laatua heikentävänä ongelmana. Keskustelujen moderointia pidetään yleisesti hyvänä tapana puuttua asiattomuuksiin, mutta sen nykyiset keinot koetaan riittämättömiksi, olipa kyse tietokoneohjelmista tai ihmisten tekemästä moderointityöstä. Artikkelissa esittelemme uutiskommenttien moderointia käsittelevää aikaisempaa tutkimusta sekä tarkastelemme aihetta empiirisesti analysoimalla viittä eri mediataloa edustavan suomalaisen media-alan ammattilaisen näkemyksiä ja kokemuksia verkkokommenttien moderoinnista, keskittyen erityisesti kommenteissa esiintyvien tunteiden rooliin. Analyysin pohjalta kommenteista ja niiden moderoinnista piirtyy ristiriitainen kuva. Yhtäältä kommentteja arvostetaan yleisön osallistumisen muotona ja niiden tunnesisällön koetaan lisäävän keskustelun vetovoimaa. Toisaalta moderointi koetaan vaivalloisena ja journalistisesta perustyöstä erillisenä tehtävänä ja kommentit liian negatiivisina. Myös moderoinnin ja journalismin vaaliman ilmaisunvapauden suhde näyttäytyy jännitteisenä. Tietokoneavusteinen moderointi puolestaan koetaan hyödylliseksi, mutta sitä pidetään myös epätarkkana. Näitä havaintoja vasten pohdimme, millaista uutiskommenttien moderointi voisi tulevaisuudessa olla suomalaisella mediakentällä. Esitämme, että tehokkuutta tavoittelevan moderoinnin lisäksi käytössä olisi hyvä olla keinoja, jotka tarttuvat asiattomaan kommentoitiin pehmeämmin kuin sisältöä poistamalla.

查看原文本刊更多论文

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Media & viestintä

自引率

0.00%

发文量