Natalia Stalchenko, Anssi Vanhala, J. Korhonen, Pirjo Aunio
{"title":"The association between physical activity during preschool hours and early numeracy","authors":"Natalia Stalchenko, Anssi Vanhala, J. Korhonen, Pirjo Aunio","doi":"10.58955/jecer.127930","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.127930","url":null,"abstract":"Previous findings suggest positive association between physical activity (PA) and children's cognitive outcomes. Early numeracy (EN) refers to young children’s mathematical proficiency, including relational and counting skills. EN has been shown to strongly predict later mathematical and academic achievements. Previous research has mainly focused on school-age children; however, research in early ages is scarce. No previous studies have used device-based measurement of PA with an individual test of EN to understand the associations between preschool PA and EN. The study investigated the relationship between PA during preschool hours and EN in 4-5-year-old children (N = 95, Mage = 4.6). PA was measured during 5 consecutive preschool days using hip-worn accelerometers, while EN was assessed using the Finnish Early Numeracy Test. Results revealed no significant correlation between preschool PA level and EN. Furthermore, latent profile analyses identified three profiles with high, medium, and low PA, whereas EN did not significantly differ among the profiles. While the results showed significantly different amounts of PA among children during preschool, the current study suggests no direct relation between preschool PA and EN.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"17 16","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139147966","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Liikuntakasvatuksen merkitys varhaiskasvatusta ohjaavissa opetussuunnitelmissa","authors":"Anne Soini, Arja Sääkslahti","doi":"10.58955/jecer.126730","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.126730","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa tarkastellaan, miten varhaiskasvatusta oikeudellisesti velvoittavissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus [OPH], 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2016) käsitellään Varhaiskasvatuslain (580/2018) edellyttämiä ja liikuntakasvatuksen määrittelemiä tavoitteita. Aineiston analyysi perustui opetussuunnitelmateoriaan ja asiasanojen merkitysyhteyksien sisällönanalyysiin ja tulkintaan. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka usein, missä kontekstissa ja minkälaisissa merkityksissä lapsen fyysiseen hyvinvointiin liitetyt termit (digitaalinen, fyysinen aktiivisuus, fyysinen inaktiivisuus, istuminen, keho, koordinaatio, liikkuminen, liikunta, liikuntakasvatus, luonto, media, motoriikka, paikallaanolo, passiivisuus, ulkoilu, urheilu) esiintyivät opetussuunnitelmissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen tavoitteisiin, kasvattaa liikuntaan ja kasvattaa liikunnan avulla. Useimmin opetussuunnitelmissa mainittiin asiasanat: liikkuminen (39 krt), liikunta (28 krt), ja media (21 krt). Sisällönanalyysin mukaan asiasanojen merkitysyhteydet voitiin kategorisoida neljään luokkaan: terveys ja hyvinvointi, kehitys, oppiminen ja yhteistyö. Lisäksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tunnistettiin leikin ja kulttuurin merkitysyhteydet. Tutkimus osoittaa, että molemmat opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen keskeisiin tavoitteisiin. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää varhaiskasvatusta ohjaavien opetussuunnitelmien kehittämiseen lasten fyysisesti aktiivisen elämäntavan varhaisen muodostumisen tukemisessa ja ohjaamisessa.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"1310 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139176906","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Planning and interaction: Teachers’ views on pre-primary read-alouds","authors":"Sofie Tjäru, Mia Heikkilä","doi":"10.58955/jecer.136127","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.136127","url":null,"abstract":"Read-alouds are recurrent in early childhood education and care settings and there is an abundance of scholarly advice regarding the planning and implementation of these sessions. However, most studies concern read-alouds with younger children and there is little knowledge regarding read-alouds during the pre-primary year for Finnish six-year-olds. The present study therefore investigated teachers’ self-reported ways of organising and arguing for their ways of implementing read-alouds in Finnish pre-primary settings. The study focused on what teachers reported paying attention to when planning read-alouds and how they viewed interaction during the read-alouds. Data were collected through a questionnaire completed by 47 teachers and through group interviews with nine teachers. A qualitative content analysis showed that teachers mentioned paying attention to children’s needs, interests, prerequisites and the characteristics of the books in connection to planning. They also described practices that indicated that it is common for them not to be acquainted with the books beforehand or not to have a prior plan. According to the teachers, interaction during read-alouds is common and important. At the same time, some of them expressed that they felt expected to use read-alouds as tools for supporting children’s school readiness by calling for silence during the read-alouds.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"314 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139177211","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Erityisopettajan pedagoginen työ varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä","authors":"Marja Syrjämäki, Noora Heiskanen","doi":"10.58955/jecer.129554","DOIUrl":"https://doi.org/10.58955/jecer.129554","url":null,"abstract":"Lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluihin. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja toimii osana varhaiskasvatuksen sosiaalisia systeemejä eli vuorovaikutuksessa varhaiskasvatusyksiköiden ja -ryhmien lasten keskuudessa, aikuisten kanssa sekä lasten ja aikuisten kesken vuorovaikutuksessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan varhaiskasvatuksen erityisopettajien kokemuksia ja havaintoja pedagogisesta työstä varhaiskasvatuksen sosiaalisissa systeemeissä. Esa Saarisen ja Raimo P. Hämäläisen lanseeraaman systeemiäly -käsitteen neljä ulottuvuutta toimivat lähtökohtana tutkimuksen aineistona käyttämillemme, erityisopettajien (N=14) kirjoittamille kuvauksille, joiden kautta olemme tunnistaneet ja tulkinneet vuorovaikutteista pedagogista toimintaa. Aineistoa analysoitiin temaattista analyysia mukaillen. Tulosten mukaan erityisopettajan pedagogisessa työssä yhdistyvät keskittynyt havainnointi, pedagoginen toiminta ja yhteisen ymmärryksen luominen, jotka kaikki tapahtuvat asiantuntijuuden viitekehyksessä. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien kirjoituksissa havainnointi näyttäytyy työtä läpileikkaavan moniulotteisena työtapana, joka yhdistyy erityisopetukseen ja konsultaatioon. Tulokset havainnollistavat varhaiskasvatuksen erityisopettajan pedagogisen työn ulottuvuuksia ja mahdollistavat työn kehittämisen tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen erityisopettajan työn käytännöt muotoutuvat paikallisissa ja ammattilaisten henkilökohtaisissa käytännöissä.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"46 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-09","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139184646","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
