Liikuntakasvatuksen merkitys varhaiskasvatusta ohjaavissa opetussuunnitelmissa

Journal of Early Childhood Education Research Pub Date : 2023-12-16 DOI:10.58955/jecer.126730

Anne Soini, Arja Sääkslahti

{"title":"Liikuntakasvatuksen merkitys varhaiskasvatusta ohjaavissa opetussuunnitelmissa","authors":"Anne Soini, Arja Sääkslahti","doi":"10.58955/jecer.126730","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Tutkimuksessa tarkastellaan, miten varhaiskasvatusta oikeudellisesti velvoittavissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus [OPH], 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2016) käsitellään Varhaiskasvatuslain (580/2018) edellyttämiä ja liikuntakasvatuksen määrittelemiä tavoitteita. Aineiston analyysi perustui opetussuunnitelmateoriaan ja asiasanojen merkitysyhteyksien sisällönanalyysiin ja tulkintaan. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka usein, missä kontekstissa ja minkälaisissa merkityksissä lapsen fyysiseen hyvinvointiin liitetyt termit (digitaalinen, fyysinen aktiivisuus, fyysinen inaktiivisuus, istuminen, keho, koordinaatio, liikkuminen, liikunta, liikuntakasvatus, luonto, media, motoriikka, paikallaanolo, passiivisuus, ulkoilu, urheilu) esiintyivät opetussuunnitelmissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen tavoitteisiin, kasvattaa liikuntaan ja kasvattaa liikunnan avulla. Useimmin opetussuunnitelmissa mainittiin asiasanat: liikkuminen (39 krt), liikunta (28 krt), ja media (21 krt). Sisällönanalyysin mukaan asiasanojen merkitysyhteydet voitiin kategorisoida neljään luokkaan: terveys ja hyvinvointi, kehitys, oppiminen ja yhteistyö. Lisäksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tunnistettiin leikin ja kulttuurin merkitysyhteydet. Tutkimus osoittaa, että molemmat opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen keskeisiin tavoitteisiin. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää varhaiskasvatusta ohjaavien opetussuunnitelmien kehittämiseen lasten fyysisesti aktiivisen elämäntavan varhaisen muodostumisen tukemisessa ja ohjaamisessa.","PeriodicalId":506714,"journal":{"name":"Journal of Early Childhood Education Research","volume":"1310 ","pages":""},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-12-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Journal of Early Childhood Education Research","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.58955/jecer.126730","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"","JCRName":"","Score":null,"Total":0}

引用次数: 0

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, miten varhaiskasvatusta oikeudellisesti velvoittavissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus [OPH], 2022) ja Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH, 2016) käsitellään Varhaiskasvatuslain (580/2018) edellyttämiä ja liikuntakasvatuksen määrittelemiä tavoitteita. Aineiston analyysi perustui opetussuunnitelmateoriaan ja asiasanojen merkitysyhteyksien sisällönanalyysiin ja tulkintaan. Tutkimuksessa kartoitettiin, kuinka usein, missä kontekstissa ja minkälaisissa merkityksissä lapsen fyysiseen hyvinvointiin liitetyt termit (digitaalinen, fyysinen aktiivisuus, fyysinen inaktiivisuus, istuminen, keho, koordinaatio, liikkuminen, liikunta, liikuntakasvatus, luonto, media, motoriikka, paikallaanolo, passiivisuus, ulkoilu, urheilu) esiintyivät opetussuunnitelmissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen tavoitteisiin, kasvattaa liikuntaan ja kasvattaa liikunnan avulla. Useimmin opetussuunnitelmissa mainittiin asiasanat: liikkuminen (39 krt), liikunta (28 krt), ja media (21 krt). Sisällönanalyysin mukaan asiasanojen merkitysyhteydet voitiin kategorisoida neljään luokkaan: terveys ja hyvinvointi, kehitys, oppiminen ja yhteistyö. Lisäksi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa tunnistettiin leikin ja kulttuurin merkitysyhteydet. Tutkimus osoittaa, että molemmat opetussuunnitelmat vastasivat liikuntakasvatuksen keskeisiin tavoitteisiin. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää varhaiskasvatusta ohjaavien opetussuunnitelmien kehittämiseen lasten fyysisesti aktiivisen elämäntavan varhaisen muodostumisen tukemisessa ja ohjaamisessa.

查看原文本刊更多论文

体育在幼儿课程中的作用

本研究探讨了具有法律约束力的《幼儿教育与保育课程》（OPH，2022 年）和《学前教育课程》（OPH，2016 年）如何实现《幼儿教育法》（580/2018 年）所要求的目标以及体育教育所定义的目标。对数据的分析基于课程理论和内容分析，以及对主题词意义语境的解释。研究确定了与儿童身体健康相关的术语（数字、身体活动、身体不活动、坐姿、身体、协调、运动、体育活动、体育教育、自然、媒体、运动技能、静止、被动、户外、运动）在课程中出现的频率、语境和含义。研究还考察了这些课程如何实现体育教育的目标，即体育活动教育和通过体育活动进行教育。课程中最常提及的术语是：运动（39 次）、体育活动（28 次）和媒体（21 次）。根据内容分析，主题词的含义语境可分为四类：健康与幸福、发展、学习和合作。此外，在幼儿课程标准中还确定了游戏和文化的意义语境。研究表明，这两种课程都达到了体育教育的主要目标。研究结果可用于开发指导幼儿教育和保育的课程，以支持和引导儿童早期养成积极锻炼身体的生活方式。

本文章由计算机程序翻译，如有差异，请以英文原文为准。

求助全文

约1分钟内获得全文求助全文

来源期刊

Journal of Early Childhood Education Research

自引率

0.00%

发文量