Finnish Journal of eHealth and eWelfare最新文献

{"title":"Digitalisaation mahdollisuudet työhyvinvoinnin edistämisessä yliopistosairaalassa: haastattelututkimus johtajille ja ammattilaisille","authors":"Heidi Hänninen, Mira Hammarén, O. Kanste","doi":"10.23996/fjhw.131382","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.131382","url":null,"abstract":"Digitalisaatiolla pyritään vastaamaan terveydenhuollon haasteisiin, kuten resurssien riittävyyteen ja kustannusten nousuun. Digitalisaatio edellyttää innovatiivisia ja systemaattisia muutoksia organisaatiossa sekä erityisesti huomion kiinnittämistä työhyvinvoinnin edistämiseen, jotta työn mahdollisesti lisääntyviä kuormitustekijöitä voidaan tunnistaa ja ehkäistä jo muutoksen aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata johtajien ja ammattilaisten näkemyksiä digitalisaation mahdollisuuksista työhyvinvoinnin edistämisessä yliopistosairaalassa. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla fokusryhmä- ja yksilöhaastatteluilla yhden yliopistosairaalan johtajilta (n=20) ja ammattilaisilta (n=22) etäyhteydellä kesäkuun 2021 ja toukokuun 2022 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan digitalisaation mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämisessä yliopistosairaalassa kuvasivat: työnteon mielekkyyden lisääntyminen, työnteon tehokkuuden parantuminen, työhyvinvointia edistävät digitaaliset ratkaisut ja palvelut, osaamisen edistäminen ja mahdollistavan toimintaympäristön luominen. Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan edistää työntekoa sujuvammaksi ja mahdollistaa yksilöllisempi työnkuva. Työhyvinvointia voidaan edistää digitaalisilla ratkaisuilla, jotka tukevat ja seuraavat työstä palautumista ja hyvinvointia työssä. Digitalisaation hyödyntäminen työhyvinvoinnin edistämiseksi edellyttää osaamisen varmistamista, digitalisaatiota tukevaa työilmapiiriä ja työympäristöä sekä muutoksen johtamista. Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuksia työhyvinvoinnin edistämiseen vaikuttamalla työnteon mielekkyyteen ja tehokkuuteen, työhyvinvointia edistäviin digitaalisiin ratkaisuihin ja palveluihin, osaamisen edistämiseen ja mahdollistavan toimintaympäristön luomiseen. Terveyden edistämisen näkökulma on tärkeä huomioida digitaalisten ratkaisujen suunnittelussa ja käyttöönotossa. Keskeistä on osallistava kehittäminen, jossa esihenkilöillä on tärkeä rooli muutoksen mahdollistamisessa. Kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin digitalisoituvassa terveydenhuollossa, voidaan lisätä alan veto- ja pitovoimaa.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"131 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139146419","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Lectio praecursoria, Digitoimijuus terveydenhuollon ammattilaisen työssä","authors":"T. Koivisto","doi":"10.23996/fjhw.142275","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.142275","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 6","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139143365","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Massadata-arkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa: Tiedonhallinnan yleislainsäädännöstä seuraavat vaatimukset henkilötietojen käsittelylle","authors":"Mikko Huovila","doi":"10.23996/fjhw.137963","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.137963","url":null,"abstract":"Suurten tietomassojen käyttöä kohtaan on merkittäviä odotuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tiedon jalostamisen kautta pyritään tuottamaan uudenlaista ymmärrystä palveluiden kehittämiseksi mm. tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja tietojohtamisen keinoin. Käsiteltäessä henkilötietoja on kuitenkin huomioitava rekisteröidyn oikeudet ja henkilötietojen käsittelyä koskevat säädökset. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa käsittelyn kohteena on arkaluontoiset tiedot, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyvät asiakastiedot. Massadata-arkkitehtuureja suunniteltaessa on huomioitava sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käsittelyä ohjaavan lainsäädännön lisäksi tiedonhallintaa ohjaava yleislainsäädäntö eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus, tiedonhallintalaki, julkisuuslaki, arkistolaki ja tietosuojalaki. Aiemmassa tutkimuksessa ei ole käsitelty näiden muodostamaa kokonaisuutta massadatatoteutusten näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tunnistaa tiedonhallinnan yleislainsäädännöstä seuraavat vaatimukset massadata-arkkitehtuureille erityisesti henkilötietojen käsittelyn näkökulmasta. Tutkimuksen tuloksena lainsäädännöstä seuraavat vaatimukset ryhmiteltiin viiteen luokkaan: 1) hallinnolliset vaatimukset, 2) henkilötietojen suojaaminen, 3) tiedonhallinta ja tietoturva, 4) rekisteröidyn oikeudet ja läpinäkyvyys sekä 5) tiedonsiirrot. Lisäksi tunnistettiin lainsäädännön vaatimusten vaikutukset massadata-arkkitehtuurin toimijoihin. Tyypillisten massadata-arkkitehtuurien ja lainsäädännön yhteensovittaminen ei ole ongelmatonta. Jännitteisyyttä liittyy erityisesti käyttötarkoitussidonnaisuuden huomiointiin, tietojen käsittelyn rajaamisen vain välttämättömään eli miniminointiperiaatteen toteutumiseen, tiedon oikeellisuuden varmistamiseen ja säilytyksen rajoittamiseen sekä tiedonkäsittelyn läpinäkyvyyden toteuttamiseen. Näissä kohdissa lainsäädännön soveltaminen vaatii erityistä huolellisuutta. Sekä tietosuoja-asetus, että tiedonhallintalaki korostavat organisaatioiden johdon viime kätistä vastuuta rekisteröityjen oikeuksien suojaamisessa sekä hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisessa viranomaisen tiedonhallinnassa. Riskien hallitsemiseksi, sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan sekä hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi olennaisia välineitä ovat lakisääteiset tietosuojavaikutusten arvioinnit sekä tiedonhallinnan muutosvaikutusten arvioinnit sekä tiedonhallintayksikön antamat ohjeet, koulutus sekä sisäinen valvonta. Sovellettavan lainsäädännön kokonaisuuden monimutkaisuuden vuoksi aihetta käsittelevä viranomaisohjeistus tai viranomaisille suunnattu kansallinen massadataviitearkkitehtuuri olisi hyödyllinen. Aihepiriä koskevalle empiiriselle ja lainopilliselle lisätutkimukselle olisi tarvetta.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 10","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139144267","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"The challenges of developing a textile-based device for recognizing swallowing movements during different swallowing tasks","authors":"T. Ihalainen, Saara Törmä, Erja Sipilä, K. Palovuori, Tiina Vuohijoki, Johanna Virkki","doi":"10.23996/fjhw.127314","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.127314","url":null,"abstract":"Swallowing difficulty, also known as dysphagia, is a fairly common symptom that may lead to malnutrition, dehydration, pulmonary complications, and a reduced quality of life. Currently, a swallowing evaluation requires a hospital environment, skilled personnel, and expensive devices. Thus, it is important to develop a successful method for evaluating swallowing in an everyday environment. This study developed a textile-based solution that resembles a neck gaiter. Wireless accelerometer and gyroscope sensors embedded inside the gaiter were used to detect swallowing movements. The recognition of swallows was achieved through cervical auscultation and video footage, and this data was subsequently compared with the information obtained from wireless accelerometer and gyroscope sensors. Based on the measurement results for 17 adults without dysphagia, the developed neck gaiter can identify individual swallows of 5 sips of water (with a 97 % identification success rate) and consecutive swallows of 100 ml of water (98 % identification success rate). However, we were not able to recognize swallowing movements from speaking, chewing and head movements. Future research is now needed to develop a prototype to differentiate swallowing movements from other movements, such as chewing and speaking.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 30","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139143829","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Arkkitehtuurista uusien innovaatioiden kehittämiseen ja testaukseen – käyttäjäkokemukset keskiössä","authors":"Pia Liljamo, Miia Jansson","doi":"10.23996/fjhw.142302","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.142302","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 3","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139144381","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Tietojärjestelmät suunnitelmallisen sosiaalityön tukena","authors":"Jenni Toikkanen, Samuel Salovaara, J. Lindh","doi":"10.23996/fjhw.131044","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.131044","url":null,"abstract":"Sosiaalityötä sääteleviin lakeihin perustuva suunnitelmallisuus kehystää ammatillista työskentelyä, ohjaa asiakkaan asian käsittelyä ja kattaa useita vaiheita alkuarvioinnista työskentelyvaiheeseen ja prosessin päättämiseen. Suunnitelmallisen sosiaalityön välineenä toimiva dokumentaatio tukee asiakkaan tilanteen hahmottamista, laadukasta työtä ja monialaista yhteistyötä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Artikkelissa suunnitelmallista sosiaalityötä lähestytään tietojärjestelmien näkökulmasta ja tarkastellaan tietojärjestelmien toimivuutta suunnitelmallisen sosiaalityön tukena. Tutkimuksessa kysyttiin, miten hyvin asiakastietojärjestelmät tukevat suunnitelmallista sosiaalityötä. Aineistona hyödynnettiin kansallisessa STePS 3.0 -hankkeessa syksyllä 2020 kerättyä kyselyaineistoa, joista tutkimukseen valittiin laillistettujen sosiaalityöntekijöiden vastaukset (N=429). Aineistoa analysoitiin kuvailevilla menetelmillä ja rakentamalla summamuuttujia aineistoa tiivistäen. Määrällistä analyysiä täydennettiin hyödyntämällä avovastauksista muodostettua laadullista aineistoa (3706 sanaa). Tulosten mukaan sosiaalityöntekijät arvioivat tietojärjestelmien tiedon laadun pääosin hyväksi, mutta olennaisen ja tarpeellisen tiedon hahmottaminen on useimmille haastavaa. Enemmistö sosiaalityöntekijöistä koki, ettei tietojärjestelmä tue riittävästi laadukasta työtä eikä dokumentaatiota. Lähes puolet arvioi myös työn hallinnan ja asiakkaan tilanteen hahmottamisen tuen olevan huonoa. Sosiaalityöntekijöiden tyytymättömyys oli suurinta koskien tietojärjestelmän tarjoamaa tukea asiakkaan ja ammattilaisen väliselle, monialaiselle sekä organisaatioiden väliselle yhteistyölle ja tiedonkululle. Tutkimus nostaa tietääksemme ensimmäistä kertaa suunnitelmallisen sosiaalityön tietojärjestelmiä tarkastelevan tutkimuksen keskiöön. Tuloksia voidaan hyödyntää tietojärjestelmien kehittämistyössä ja hyvinvointialueilla, joissa monialainen yhteistyö ja sujuva tiedonkulku korostuvat. Sosiaalityöntekijöiden luottamus tietojärjestelmien tiedon laatuun luo hyvät edellytykset tiedon hyödyntämiselle, mutta kehittämistä tarvitaan tiedon hyödyntämisen toteutumiseksi suunnitelmallisen sosiaalityön käytännössä.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"4 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139148236","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja omaisten tiedonsaanti – ja tarpeet sairaalasta kotiutuessa","authors":"M. Mäkelä, Maija Hupli, Anna-Riikka Kuusisto","doi":"10.23996/fjhw.126953","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.126953","url":null,"abstract":"Tiedon tarpeisiin vastaaminen on merkittävä keino parantaa potilaan ja hänen omaistensa onnistunutta kotiutusta sairaalasta ja siten osa mahdollisimman hyvää loppuelämän hoitoa. Palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden määrä lisääntyy ja ohjauksen kehittäminen on olennaista hoidon laadun turvaamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata palliatiivisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän omaistensa tiedonsaantia ja -tarpeita sairaalasta kotiutumisen yhteydessä ja sen jälkeen. Menetelmänä oli kartoittava kirjallisuuskatsaus. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin kahteen tietokantaan (PubMed ja CINAHL) syyskuussa 2021 ja haut päivitettiin elokuussa 2022 ja syyskuussa 2023. Hakuja täydennettiin manuaalisesti. Hakutuloksia oli yhteensä 1 132, joista mukaanotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimukseen valittiin mukaan 14 artikkelia. Suurin osa tutkimuksista oli laadullisia (12). Lisäksi yksi oli monimenetelmätutkimus ja yksi määrällinen tutkimus. Palliatiivisessa hoidossa olevat potilaat ja heidän omaisensa kokivat saaneensa sairaalasta tietoa sairaudesta ja ohjeita kotona selviytymiseen. Tiedontarpeet liittyivät sairauden ennusteeseen, oireisiin ja hoitoon, terveydenhuollon palveluihin, kotona selviytymiseen ja tiedonkulkuun. Potilailla ja omaisilla oli erilaisia tiedontarpeita. Potilaat ja omaiset ovat tuoneet esille tiedontarpeiden olevan yksilöllisiä. Tietoa tulisi saada toistettuna ja ymmärrettävästi kotitutumisen hetkellä ja sen jälkeen. Omaisten ja potilaiden erilliset tiedon tarpeet tulisi tunnistaa ja huomioida ohjauksessa. Hoidon jatkuvuus tulisi turvata ammattilaisten välisellä yhteistyöllä ja hyödyntämällä erilaisia tiedonsiirron menetelmiä.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 9","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139145265","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Development and pilot testing of a maturity assessment instrument for testbeds in health care","authors":"Eva Collanus, Emilia Kielo-Viljamaa, Janne Lahtiranta, Antti Tuomisto","doi":"10.23996/fjhw.135932","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.135932","url":null,"abstract":"High-quality testbed services play a key role in the development and testing of new innovations for health care. To ensure that the development and testing process is valid and reliable, the testbed itself should fulfil a certain maturity level. The objectives of this study were to develop and pilot a new maturity assessment instrument for health care testbeds and to assess the maturity level of participating testbeds using self-assessment auditing. The data were collected in 2022 from 11 health care testbeds in Finland using the developed Health Care Testbed Maturity Assessment (HCTM) instrument in the form of auditing. The data were analysed using descriptive statistical analysis. According to the study results, the average maturity level of the participating testbeds was 51%. The developed instrument indicated preliminary feasibility for assessing the maturity of health care testbeds. Further development and validation of the instrument are warranted.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"93 6","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139147340","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Smart shirt and carpet for annotating child behaviour in autism research","authors":"Ali Nadeem, K. Palovuori, Anneli Kylliäinen, T. Helminen, Johanna Virkki","doi":"10.23996/fjhw.121481","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.121481","url":null,"abstract":"This study presents a developmental solution for annotating events, eye-contact, in live interaction scenarios, such as autism research. The approach involves prototyping infrared light emitting diodes (IR LEDs) integrated into both a smart shirt and smart carpets. Leveraging the imperceptibility of IR LEDs to the human eye ensures minimal disturbance to the individuals under surveillance. During video analysis, researchers can identify instances of eye-contact through the activation of IR LEDs, aiding in the recognition of corresponding events. The prototyped smart shirt features a necklace-type design with embedded IR LEDs, while two distinct designs of smart carpets incorporate IR LEDs at varying vision angles and positions. Validation of the prototypes includes laboratory testing and real-world evaluations with the researchers. The assessment encompasses the observation of IR LEDs on the smart shirt and carpets from diverse perspectives, evaluating their light intensity, and assessing their operational synchronization. The findings contribute to the advancement of technology-assisted methodologies in capturing and analyzing interpersonal interactions, particularly in the context of autism research.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":" 23","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139144501","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Current challenges of healthcare co-creation and testbeds","authors":"Janne Lahtiranta, Eva Collanus, Emilia Kielo-Viljamaa, Antti Tuomisto","doi":"10.23996/fjhw.130584","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.130584","url":null,"abstract":"In the recent years, co-creation – especially in the form of testbeds – has been more and more utilized in healthcare sector. As is common in the Northern Europe, most of the testbed services are offered by public sector organizations, such as higher education institutes. These kinds of organizations have core functions, that are often defined in the law, and co-creation in one form or another, may not be included in the functions. It follows from this that the operational maturity may differ significantly from one testbed to another. This paper investigates the current state of the Finnish healthcare testbeds, their “good” and the “bad”. The data used in this review was collected during the development of Health Care Testbed Maturity Assessment instrument (HCTM). During the development, a series of so-called friendly audits were performed on Finnish testbeds, during which the testbed operators’ insider views were collected for later use alongside data used for instrument development. This article will summarize these views, provide a current view to the Finnish healthcare testbeds, and conclude with practical remarks on how to develop the maturity of Finnish healthcare testbeds.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"101 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-12-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139146864","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}