{"title":"Vem var spritsmugglarna? Då småfolket blev företagare","authors":"Lars Westerlund","doi":"10.54572/ssc.943","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.943","url":null,"abstract":"Förbudstiden i Finland 1919–32 var ett särskilt och egenartat tidsskede. Den omfattande illegala införseln av sprit har belysts i ett hundratal böcker och i tusentals tidnings- och tidskriftsartiklar. Medan populärförfattare och journalister karnevaliserat spritsmugglingen förmedlas här en inträngande bild av dess många menliga och destruktiva följder. l motsats till den allmänna föreställningen ökade spritkonsumtionen inte under förbudstiden utan torde rentav något ha minskat då den ansenliga olovliga spritinförsel som föregick förbudstiden beaktas.Spritsmugglarna har här profilerats på basen av en omfattande genomgång av de 30 tullkamrarnas beslagsdokument. De statistiska uppgifterna visar att yrkesgrupper som fiskare, sjöfolk, forslare och restaurangpersonal var överrepresenterade bland de prejade. Däremot var arbetarnas andel mindre ån arbetarbefolkningens demografiska andel.Den illegala spritinförseln betraktas hår som i huvudsak en småfolkets bisyssla och som dess komplementära näringsfång. Spritsmugglarnas dominerande företagsform var det lilla båtlaget. Verksamheten gick med nöd och näppe runt. Den enda möjligheten att göra stora vinster var att införa stora volymer, något som inte kunde lyckas i längden, också de flesta spritgrossister stötte på bittra motgångar och fick ofta tragiska livsöden. - Spritsmugglingen har inte medfört välsignelse för någon, sammanfattade en skärgårdsveteran sina välgrundade intryck av förbudstiden.Professor Lars Westerlund är docent i rätts- och förvaltningshistoria. Han har lett statliga utredningar i Statsrådets kansli och Riksarkivet och publicerat böcker om förvaltning, historia, konst & antik och biografiska porträtt.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"78 5","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-05-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140983339","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Talot pysyvät, ihmiset vaihtuvat: Sosialistisen yhteiskunnan rakentaminen entisessä suomalaisessa Kurkijoen kirkonkylässä Neuvostoliitossa","authors":"Netta Böök","doi":"10.54572/ssc.939","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.939","url":null,"abstract":"Tutkimus käsittelee arkkitehtuurin näkökulmasta sosialistisen yhteiskunnan rakentamista Kurkijoen taajamassa eli Suomen ajan Lopotissa osana Neuvosto-Karjalaa sen jälkeen, kun Suomi luovutti Kurkijoen kunnan talvisodan (1939–1940) ja jatkosodan (1941–1944) seurauksena Neuvostoliitolle. Se valottaa Neuvostoliiton maaseudulla eri ajanjaksojen maatalouspolitiikan mukaisesti voimassa olleita rakentamisen normeja, tavoitteita ja periaatteita, jotka määrittivät myös entisten suomalaisalueiden muokkaamista. Tutkimuskohteena Lopotti antaa harvinaislaatuiset mahdollisuudet tarkastella vierasta kulttuuria edustavien rakennusten käyttöjä uudessa valtiollisessa kontekstissa, koska Lopotissa säilyivät niin sotien kuin neuvostovuosien halki poikkeuksellisesti lähes kaikki sotaa edeltävän ajan rakennukset.\u0000Suomen luovuttaman alueen sovietisointi merkitsi kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden kytkemistä kommunistisen puolueen ohjaukseen ja valvontaan sekä väestön täydellistä vaihtumista. Maaseudun uudelleenjärjestelyä ohjasivat1920-luvulla luotu jaottelu teollisuus- ja sotilaskaupunkeihin ja maaseutuun sekä 1930-luvulla luotu kolhoosiluokittelu ja kolhoosikylän ihanne. Rakennukset hyödynnettiin resurssina, hybridisoitiin eli sopeutettiin sekä funktioiltaanettä arkkitehtuuriltaan puolesta sosialismin tarpeisiin. Suomen vallattua alueen tilapäisesti takaisin se palautettiin suomalaiseen normaaliin, dehybridisoitiin. Syksyn 1944 alueluovutuksen jälkeen sovietisoimisen prosessi toistui. Sovietisoiminen ei kuitenkaan merkinnyt Kurkijoelle olojen ja yhteiskunnan modernisoimista samassa mielessä kuin vallankumouksen jälkeisellä Venäjällä, vaan suomalaisaikaan verrattuna Kurkijoen aineellinen kehitys taantui tai otti jopaaskeleen taaksepäin.\u0000Rakennuskantansa harvinaisen säilyneisyyden ansiosta Kurkijoen taajama antaa poikkeukselliset lähtökohdat tarkastella myös sovietisoinnin ja takaisinvaltauksen 1941 aiheuttamaa kulttuurien kohtaamista ja vieraan kulttuurinrakennusten vastaanottamista uudessa valtiollisessa kontekstissa. Siihen, miten tähän rakennusresurssiin suhtauduttiin, vaikuttivat monet tekijät, Neuvostoliitossa etenkin yksilön asema sosialistisessa yhteiskunnassa, viranomaistenambivalentti asenne, alueen suomalaisen historian häivyttäminen ja juurettomuus. Kurkijoen tapaus osoittaa silti, että jopa konnotaatioiltaan ristiriitaisia vieraan kulttuurin rakennuksia voidaan laajasti hybridisoida, kun ne samallapuhdistetaan kulttuurisesti tai ideologisesti vieraista piirteistä. Tällaisen resurssin omaksuminen osaksi kansallista rakennusperintöä voi silti olla vaikeaa tai kestää useamman sukupolven.Kurkijoen taajamalla oli Neuvostoliitossa asema paikallisena ja Kurkijoki-sovhoosin keskuskylänä, ja sille laadittiin vuonna 1975 mittava, aikakauden agrokaupungin ihannetta vastannut kaava- ja rakennussuunnitelma. Suunnitelmaa toteutettiin kuitenkin vain viitteellisesti, ennen kuin Neuvostoliitto vuonna 1991 hajosi. Sosialismin jälkeisellä ajalla Kurkijoen taajaman kaava- ja ","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"63 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-04-22","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"140677241","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Talot pysyvät, ihmiset vaihtuvat","authors":"Netta Böök","doi":"10.54572/ssc.767","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.767","url":null,"abstract":"Serien, som grundades år 1857, publicerar undersökningarom Finlands natur, befolkning och samhällsförhållanden.Utkommer med oregelbundna intervaller. Bidrag tillkännedom av Finlands natur och folk utges inom ramen förpubliceringssamarbetet med Suomalainen Tiedeakatemia. Vuonna 1857 perustettu sarja julkaisee Suomen luontoa,väestöä ja yhteiskuntaoloja käsitteleviä tutkielmia. Ilmestyyepäsäännöllisin välein. Bidrag till kännedom av Finlands naturoch folk julkaistaan osana Suomen Tiedeseuran ja SuomalaisenTiedeakatemian välistä julkaisuyhteistyötä. The series, founded in 1857, publishes monographs dealingwith the nature, population and social conditions of Finland.Appears at irregular intervals. Bidrag till kännedom avFinlands natur och folk is part of the publishing cooperationbetween the Finnish Society of Sciences and Letters and theFinnish Academy of Sciences and Letters.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"11 2","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139256091","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"xx","authors":"P. Hakala","doi":"10.54572/ssc.755","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.755","url":null,"abstract":"<jats:p>xx</jats:p>","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"14 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139287836","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
H. Riikonen, Timo Sironen, E. Sironen, Teivas Oksala
{"title":"Olof Hermelin. Hecatompol is Svionum. Ruotsalaisten sata kaupunkia","authors":"H. Riikonen, Timo Sironen, E. Sironen, Teivas Oksala","doi":"10.54572/ssc.571","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.571","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"40 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-06-29","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"130336907","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Neovius-Nevanlinna – erään suvun kronikka","authors":"H. Nevanlinna","doi":"10.54572/ssc.236","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.236","url":null,"abstract":"Varhaisimmat Neovius-Nevanlinna -suvun jäsenet olivat maanviljelijöitä Hämeen Rengossa 1600-luvulla. Eräät heistä lähtivät Turun Katedraalikouluun pappisoppiin isovihan jälkeen 1700-luvulla. Ensimmäinen Neovius oli kappalainen Tomas Neovius (1710–1780). Kaikkiaan Neoviuksia oli papin viroissa neljässä sukupolvessa.Vuonna 1819 perustetusta Haminan Kadettikoulusta tuli seuraavien Neoviuksien opinahjo usean sukupolven aikana. Kadettikoulu oli yleissivistävä ja Suomen autonomian ajan edistyksellisimpiä oppilaitoksia. 1830-luvulta lähtien yli 20 Neoviusta kävi Kadettikoulun, mutta vain muutama heistä jäi sotilastehtäviin. Kadettikoulun johtajana toimi kenraali Frithiof Neovius (1830–1895). Hänen tyttärensä Dagmar Neovius (1867–1939) valittiin vuonna 1907 maamme uusimuotoisen eduskunnan naiskansaneduslajien joukkoon.Suvun varhaisimmat matemaatikot olivat kaksoisveljet Wilhelm E. (1823–1872) ja Edvard E. Neovius (1823–1888). Jälkimmäisen poika Edvard R. Neovius (1851–1917) oli ensimmäinen sukulinjan seitsemästä matematiikan professorista. Heistä kansainvälisesti tunnetuin oli akateemikko Rolf Nevanlinna (1895–1980). Hänen veljensä Frithiof (1894–1977) oli maamme vakuutusalan johtavia vaikuttajia ja matematiikan professori 1946–1962. Useat suvun naiset ovat toimineet matematiikan opettajina kouluissa.Sukunimi Neovius suomennettiin Nevanlinnaksi maamme suuren nimenvaihtoaallon aikana vuonna 1906.Suvun muita edustajia olivat senaattori ja eduskunnan puhemies professori Ernst Nevanlinna (1873–1932) ja Korkeimman oikeuden presidentti Nils H. Neovius (1877–1960). Lääketieteellisen genetiikan alalla professori Harri Nevanlinna (1922–1994) saavutti arvostetun aseman alan tutkijana ja Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun johtajana.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"6 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-08-16","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"124949134","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ekonomisk patriotism och civilsamhälle. Finska hushållningssällskapets politiska språkbruk i europeisk kontext 1720–1840","authors":"Jani Marjanen","doi":"10.54572/ssc.179","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.179","url":null,"abstract":"En av 1700-talets stora idéer var att privata sällskap kunde förbättra de ekonomiska förhållandena i sina länder eller regioner. Från Skottland och Irland spred sig en modell för sådana ekonomiska sällskap över så gott som hela den europeiska kontinenten och vidare till de europeiska imperiernas kolonier. Finska hushållningssällskapet, grundat 1797 i Åbo, hörde till en tredje och sista våg av ekonomiska sällskap. Ekonomisk patriotism och civilsamhälle beskriver hur dessa sällskap kombinerade en ekonomiskt sinnad patriotism med påverkansarbete i ett spirande civilsamhälle. Den skildrar hur Finska hushållningssällskapet balanserade mellan en rikspatriotism, som handlade om att främja Sveriges konkurrenskraft, och ett lokalt förbättringsarbete, som gick ut på att föra fram finska intressen inom det svenska riket. I början av 1800-talet var Hushållningssällskapet tvungen att definiera om sin roll i och med att denna dubbla patriotism inte längre passade in i den nya ryska imperiella kontexten eller en tid där nationalstaten blev allt viktigare. Den ekonomiska patriotismen fick över hela Europa ge vika för ett kultur- och språkorienterat nationsbygge.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-07-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129087986","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Katsaus Suomen varhaiseen atomihistoriaan","authors":"M. Ahlskog","doi":"10.54572/ssc.173","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.173","url":null,"abstract":"Nykyisellä ydinteknologialla on lähinnä kaksi haaraa joita ovat ydinenergia ja lääketieteellinen isotooppitekniikka. Ensin mainitun lähtölaukauksena Suomessa pidetään nk. energiakomitean perustamista vuonna 1955. Tämän historian tutkimuksen painopiste on ollut 1960-ja 1970-luvun tapahtumissa, jotka liittyvät nykyisten ydinvoimalaitosten hankintakuvioihin. Professori Lennart Simons aloitti vakavasti otettavan ydinfysiikan tutkimuksen Suomessa ja oli alan ykkösnimi 1940- ja 1950-luvuilla kun koko länsimaailman yli pyyhkäisi atomiteknologian huuma, jota ehkä voi sanoa ensimmäiseksi teknologiahypeksi modernissa mielessä. Kirjan tarkoituksena on antaa lisävalaistusta suomalaisen ydinteknologian varhaiseen historiaan. Asiaa katsotaan luonnontieteen näkökulmasta, mutta esiin tuodaan myös se, miten aikakauden suuret poliittiset jännitteet vaikuttivat nousevan atomiteknologian kehitykseen Suomessa.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"139 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"131838542","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Tanssiva kaupunki","authors":"Topi Artukka","doi":"10.54572/ssc.83","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.83","url":null,"abstract":"Turku oli 1810-luvulla Suomen poliittinen, kulttuurinen ja kaupallinen keskus, joka tunnettiin näyttävästä seuraelämästään. Siellä sijaitsivat suuriruhtinaskunnan senaatti ja muut hallintoelimet, venäläinen esikunta, vauras kauppiaskunta, yliopisto ja hovioikeus, joiden edustajista kaupungin kosmopoliittinen seurapiiri koostui. Seurapiiri ylläpiti aktiivista seurallisuuden kulttuuria, joka muodostui julkisista tanssiaisista, vierailuista, illallista, teatteriesityksistä, konserteista ja epämuodollisista tapaamisista. \u0000 \u0000Tanssiva kaupunki on tutkimus Turun seurapiiristä ja sen ympärille muodostuneesta uudenlaisesta, urbaanista seurallisuuden kulttuurista 1810-luvun Suomessa. Kirjassa valaistaan julkisen seuraelämän kehittymistä ja sosiaalisten suhteiden merkitystä 1800-luvun alun eliitille ja kysytään, mikä Turun seurapiiri oli, keistä se koostui, minkälaisissa tiloissa ja paikoissa he tapasivat toisiaan ja mikä merkitys seurallisuuden kulttuurilla oli kaupungin seurapiirille, sosiaalisille suhteille ja hierarkioille.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"89 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-05","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123691329","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Suomesta ja maailmalta. Yrjö Niiniluoto ja hänen kirjallinen tuotantonsa","authors":"H. Riikonen","doi":"10.54572/ssc.119","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.119","url":null,"abstract":"Yrjö Niiniluodon (1900-1961) toiminta on merkittävä luku suomalaisen lehdistön ja esseistiikan historiaa. Suoritettuaan loppututkinnon germaaninen filologia pääaineenaan Niiniluoto tuli Helsingin Sanomien palvelukseen toimittajana. Lehden Genèven kirjeenvaihtajana hän toimi 1926-1928 raportoiden Kansainliiton kokouksista; Englannin kirjeenvaihtajana hän oli 1933-1936. Lehden omistajan ja päätoimittajan Eljas Erkon tultua ulkoministeriksi Niiniluoto nimitettiin päätoimittajaksi vuoden 1938 lopulla. Tässä tehtävässä hän toimi Etelä-Afrikassa tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Voimakastahtoisen Eljas Erkon rinnalla Niiniluoto tasapainoisena ja työlleen täysin omistautuneena säilytti jatkuvasti työnantajansa luottamuksen.Ulkomaan reportterina Niiniluoto oli tavattoman monipuolinen: hän kirjoitti yhtä lailla politiikasta, taloudesta, merenkulusta, kirjallisuudesta, urheilusta, seurapiiritapahtumista ja kuninkaallisista seremonioista. Matkoiltaan hän kirjoitti reportaasisarjoja useista maista. Niiniluodon kirjallisen tuotannon keskiössä ovat hänen viisi esseekokoelmaansa. Tämä oli Englanti, Takana länttä ja Eurooppaa, Mitä on olla suomalainen, Löysin idän ja Mannerheimia käsittelevä Suuri rooli. Näistä varsinkin Mitä on olla suomalainen herätti laajaa huomiota. Suomesta ja maailmalta keskittyy Niiniluodon kirjalliseen tuotantoon, mutta sisältää myös elämäkerrallisen katsauksen ja laajan luettelon hänen lehtiartikkeleistaan.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129428562","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
