Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk最新文献

{"title":"Ilmatieteiden vaiheita ja vaikuttajia Suomessa","authors":"H. Nevanlinna","doi":"10.54572/ssc.117","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.117","url":null,"abstract":"Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot. \u0000  \u00001900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. \u0000  \u0000Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969).","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"112 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-02-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"133633783","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Uusi maksa, uusi elämä. Kirurgi Krister Höckerstedt keskustelee elämänvalinnoistaan Mardy Lindqvistin kanssa","authors":"Mardy Lindqvist","doi":"10.54572/ssc.122","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.122","url":null,"abstract":"Huippukirurgi ja maailmankuulu tutkija.Ihmisen maksa on noin 1,5 kiloa painava elin, jolla on lukemattomia elintärkeitä tehtäviä. Kun Krister Höckerstedt alkoi tutkia elintä 1970-luvun puolivälissä, ei hänellä ollut aavistustakaan, miten kiehtovalle tielle hän oli päätynytkään. Jo vuonna 1982 hän suoritti Suomen ensimmäisen maksansiirron, josta tuli myös ensimmäinen laatuaan pohjoismaissa. Tähän mennessä yli 1200 kuolemansairasta on saanut uuden maksan – sekä vuosia lisää elinaikaa!Krister kertoo elämänvalinnoistaan vapautuneesti Mardy Linqvistille tässä haastattelukirjassa. Hänestä tuli lääkäri vastoin kaikkia odotuksia, mutta vankka määrätietoisuus ja intohimoinen työskentely muovasivat hänestä huippukirurgin ja maailmankuulun tutkijan, jolla on merkittävän suuri kansainvälinen kontaktiverkosto. Hän ei tosin ole välttynyt vastoinkäymisiltä, mistä hän myös kertoo.”Mutta olen ollut onnekas saadessani tehdä työtä, joka on joka päivä ollut mielenkiintoista – hyvässä ja pahassa!”","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"43 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-10-20","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126568045","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Suomen puolesta, Euroopan edestä, Venäjää vastaan? Kansainvälinen vuorovaikutus ja yhteistyö vuoden 1899 kulttuuriadressissa","authors":"Ville Kajanne","doi":"10.54572/ssc.118","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.118","url":null,"abstract":"Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot. \u0000  \u00001900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. \u0000  \u0000Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969).Juhannuksena 1899 Pietariin saapui kansainvälinen delegaatio toimittamaan Nikolai II:lle kansainvälistä vetoomusta, jossa hallitsijaa pyydettiin ottamaan huomioon helmikuun manifestin jälkeen Suomessa järjestetyt mielenilmaukset tsaarin politiikkaa kohtaan. Vetoomuksen oli allekirjoittanut yli tuhat tieteen ja kulttuurin vaikuttajaa kahdestatoista maasta liki kuudessakymmenessä kaupungissa halki Euroopan. Kulttuuriadressin nimellä pian tunnetuksi tullut kansainvälinen adressi oli aikansa sensaatio. \u0000  \u0000Ville Kajanteen väitöskirja on ensimmäinen kokonaisesitys kulttuuriadressin tavoitteista ja toteutuksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan adressia sen toteuttaneiden henkilöiden näkökulmasta sekä sitä kansainvälistä asetelmaa ja ympäristöä vasten, jossa se vain muutamien kuukausien aikana suunniteltiin ja laadittiin. \u0000  \u0000Kulttuuriadressi oli osoitus eurooppalaisen älymystön kiinnostuksesta yhteisiä eurooppalaisia juuria sekä ylikansallista verkostoitumista ja yhteistyötä kohtaan. Julkisuudelta piilossa toteutettu adressikampanja antoi mahdollisuuden kansainvälisten kontaktien hyödyntämiseen ja henkilökohtaisten suhteiden rakentamiseen kansallisen kysymyksenasettelun nimissä, mutta myös kansallisen kulttuurin markkinointiin eurooppalaisessa mittakaavassa. \u0000  \u0000Tutkimus nojaa laajaan alkuperäislähdeaineistoon ja siinä käydään yksityiskohtaisesti läpi adressin suunnittelun ja toteutuksen vaiheet.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"13 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-10-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125604233","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Från ett årtionde i Finland. August Schauman, republikanism och liberalism 1855-1865","authors":"J. Grandell","doi":"10.54572/ssc.120","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.120","url":null,"abstract":"När 1850-talet inleddes hade Finland varit en del av Ryssland i blott 40 år. Det relativt korta tidsspannet till trots hade mycket hunnit hända. Konturerna av en stat hade börjat framträda och det politiska språkbruket utvecklades i takt med internationella trender. I förgrunden låg de finländska tidningarna och publicisterna som allt intensivare skrev fram en inhemsk offentlighet. En av de aktivaste inom detta område var August Schauman (1826–1896) som med sina olika tidningar bidrog till den mentala moderniseringen av Finland. \u0000  \u0000Det starka liberala genomslaget på 1860-talet och i synnerhet på de första lantdagarna i Finland har hamnat I skuggan av det stora nationella narrative om finskans frammarsch till en dominerande ställning i landets politiska och offenrliga liv. I så långt högre grad gäller det här de första uttrycken för liberalism som kan märkas redan under 1840-talet. Att det dessutom fanns republikanska tankegångar invävda med de liberala är det inte vanligt att lägga märke till. August Schauman hade tagit starka intryck av såväl liberalt som republikanskt tankegods, och han var även aktivt verksam för att befrämja dessa ideal, så långt det lät sig göra i en av censur hårt kringskuren offentlighet. \u0000  \u0000Det har varit bekvämt att se liberalerna/konstitutionalisterna som foregångare till 1800-talets svenska parti, såsom en vilsen gruppering som bekände färg först när fìnska partiet fått fart och inflytande. Det här tillbakavisar Jens Grandell med besked genom att borra djupare i seklets mitt med August Schauman som prisma. Om Schauman kanske väl ofta tilldelats en förlorares ställning – ett J. V. Snellmans hinder och en nedgjord motståndare – så framstår August Schauman definitivt som en större och mångsidigare gestalt för den som fått ta del av Grandells bok.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-08-25","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"128783203","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Diplomatins ideal och praktik. Utländska sändebud i Stockholm 1746–1748","authors":"Sophie Holm","doi":"10.54572/ssc.125","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.125","url":null,"abstract":"Sjuttonhundratalet utgör en övergångsperiod i den europeiska diplomatins historia. Utrikespolitik och diplomati institutionaliserades och professionaliserades i allt högre grad. Därtill påverkades det diplomatiska arbetet av samhällsforändringar såsom bättre kommunikationsmöjligheter och framväxten av en allmän opinion med politisk betydelse. Vad innebar detta ur der enskilda sändebudets synvinkel? \u0000  \u0000I sin avhandling diskuterar Sophie Holm diplomati som en social praktik genom en granskning av utländska sändebud i Stockholm under åren kring 1746-1747 års riksdag. Österrikiska tronföljdskriget aktualiserade olika allianspolitiska alternativ under riksdagen med ett ökat diplomatiskt engagemang i huvudstaden som följd. I avhandlingens fokus står diplomati, opinionsbildning och konflikthantering utanför de militära sammandrabbningarnas och fredskongressernas sfär. Frågorna hur det diplomatiska värvets villkor såg ut och vad det innebar att tjänstgöra som diplomat i Stockholm belyses mångsidigt. \u0000  \u0000Undersökningen är en tankeväckande fallstudie i växelverkan mellan personligt aktörskap och struktur inom tidigmodern diplomati. Den visar hur enskilda sändebuds handlingar och personliga egenskaper var avgörande för utrikespolitiska förvecklingar. Samtidigt granskas hur samma handlingar påverkades av större geopolitiska krafter och den diplomatiska kulturens implicita normer. Därmed bidrar studien med nya perspektiv både på den europeiska diplomatins historia och på frihetstidens Stockholm som en diplomatisk arena.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"25 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-04-30","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"128648389","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Att observera, mäta och räkna. Blickar på den matematisk-naturvetenskapliga forskningens historia i Finland","authors":"Peter Holmberg, J. Sten","doi":"10.54572/ssc.123","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.123","url":null,"abstract":"”Att mäta är att veta” är ett provokativt uttalande av den tyske industrialisten Werner von Siemens. Det är beskrivande för den teknisk-vetenskapliga kunskapsuppfattningen: vad man inte kan mäta, kan man inte veta något om. I Finlands första universitet, Kungliga Akademien i Åbo, var ett sådant tänkesätt högst ovanligt. Både matematik och fysik fanns från början med bland läroämnena, men sambandet mellan dem var avlägset. Fysik var naturfilosofi enligt aristotelisk modell, matematiken var praktiska räknesätt och geometrins grunder. Det var först efter stora ofreden som 1600-talets stora naturvetenskapliga upptäckter fick genomslag i Åbo och som kopplingen mellan matematik och fysik blev märkbar. Marken bereddes av naturvetar-biskoparna Browallius och Mennander, som i samhällsnyttans namn legitimerade den experimentella naturvetenskapliga forskningen. Följden var en sannskyldig uppblomstring i universitetets historia. Vid ingången till 1800-talet avmattades vurmen för naturvetenskapens omedelbara nytta, och den rena nyfikenheten blev vetenskapens främsta drivkraft. Internationella kontakter slöts nu både österut och västerut, och det med stor framgång. \u0000  \u0000I denna bok görs nedslag i den finländska matematisk-naturvetenskapliga forskningen. I ljuset av böcker, artiklar och akademiska examensarbeten följs upp hur fysiken och matematiken utvecklades i det gamla lärdomssätet Åbo och sedermera i Helsingfors. Särskilda ämnesområden tonar fram under århundradens lopp: meteorologi, klimatforskning och kampen mot nattfrosterna, landhöjning och istid, bestämningen av jordens form och solens parallax, samt geomagnetism och norrskensforskning. Förutom celest mekanik framträder i den finländska matematiken under 1800-talet nya branscher: variationsräkning, abstrakt algebra och komplex analys. Dessa utgjorde de första stegen på Finlands väg till vetenskapligt och teknologiskt kunnande av världsklass.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"35 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-04-30","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115188640","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Wilhelm Ramsay. Livslång vandring i Fennoskandia","authors":"F. Sundholm","doi":"10.54572/ssc.138","DOIUrl":"https://doi.org/10.54572/ssc.138","url":null,"abstract":"Wilhelm Ramsay (1865–1928) är en av våra mest kända geologer, upphovsman till begreppet Fennoskandia. Han beskev också Finlands maritima gränser under kvartärtid. Genom att förnya undervisning och forskning i geologi och mineralogi lade han grunden för den moderna geologiska forskningen i Finland. \u0000  \u0000Boken beskriver Wilhelm Ramsays liv och gärning, hans familj och hans stora krets av släktingar, vänner och kolleger, hans omfattande studier utomlands och hans många och långa resor till Kolahalvön och i ryska Karelen. \u0000  \u0000Ramsay blev mycket uppskattad av samtiden, han beskrivs som en vänsäll, humoristisk och rättfram medmänniska. Brev och anteckningar av Ramsay citeras och hans forskningsresultat refereras. Boken är rikligt illustrerad med Ramsays och hans elevers fotografier från de många och långa resorna.","PeriodicalId":105924,"journal":{"name":"Bidrag till kännedom av Finlands Natur och Folk","volume":"321 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-03-01","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"122825819","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}