Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.122907
Tapio Bergholm
{"title":"\"Harmajan jälkeen olemme kaikki poikamiehiä\". Vielä kerran kuljetustyöläisten poikamieskulttuurista","authors":"Tapio Bergholm","doi":"10.55286/vv.122907","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.122907","url":null,"abstract":"
 
 
 
 Tapio Bergholm pohtii artikkelissaan perheettömyyden, perheen poissaolon ja perheellisyyden välisiä merkityksiä. Perhehistoriassa perheettömät ovat usein jääneet marginaaliin. Kuitenkin kategoriana perheettömyys tai naimattomuus määrittyy naimisissa olemisen tai heteronormatiivisen perheellisyyden vastaparina: kumpaankin liitetyt merkitykset vaikuttavat toisiinsa. Perheettömyys tai naimattomuus on lisäksi hyvin sukupuolisidonnainen ilmiö. Artikkelissaan Bergholm pohtii kriittisesti omaa malliaan kuljetustyöläisten niin sanotusta poikamieskulttuurista ja luo siitä aiempaa joustavamman ja monipuolisemman version. Bergholm pitää tietynlaista maskuliinista eetosta ominaisena satama-, kuljetus-, ja merityöpaikkojen ammatilliselle kulttuurille. Hänen mukaansa poikamieskulttuuri on syytä nähdä sukupuolittuneena toimintana, käytäntönä ja paikkasidonnaisena esittämisenä (vrt. Judith Butler).
 
 
 
","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"11 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135972922","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.122902
Mikko Kemppainen
{"title":"Työväenliikkeen naiskirjailijoiden perhe- ja avioliittokritiikki 1900-luvun alun suomalaisissa työväenlehdissä","authors":"Mikko Kemppainen","doi":"10.55286/vv.122902","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.122902","url":null,"abstract":"
 
 
 
 Mikko Kemppainen analysoi artikkelissaan työläisperheen roolia työväenliikkeen kirjailijoiden tuotannossa. Kemppaisen tarkastelemat kirjailijat Hilda Tihlä, Elvira Willman ja Hilja Pärssinen kuvasivat kaikki työläisperheen arkielämän kurjia olosuhteita. He kritisoivat kristillistä kasvatusihannetta sekä porvarillisen naisasialiikkeen ajamaa koti-ideologiaa kapitalistista sortoa ylläpitävinä. Erityisesti porvarillisen seksuaalimoraalin tekopyhyys – naisten siveyden korostaminen ja jonkinasteisen seksuaalisen vapauden salliminen miehille – oli naiskirjailijoiden hampaissa, ja he vaativat, että samojen seksuaalimoraalisten käsitysten tuli koskea sekä miehiä että naisia.
 Vaikka äitiys nähtiin myös työväenluokkaisten kirjailijoiden silmin naisen tärkeimpänä tehtävänä, erityisesti Willman ja Pärssinen korostivat, että työläisnainen ei voinut toteuttaa äitiyden ihannetta niin kauan kuin yhteiskunnan sosiaaliset, moraaliset ja taloudelliset rakenteet olivt esteenä ja ylläpitivät luokkasortoa. Kemppainen osoittaa myös, miten suomalaiset 1900-luvun alun perhettä käsittelevät kirjoitukset kytkeytyivät kansainvälisiin keskusteluihin naisten asemasta ja perhekäsityksistä. Tihlä, Willman ja Pärssinen tunsivat Ellen Keyn ja Clara Zetkinin kaltaisia naisvaikuttajia ja heidän tuotantoaan. Erityisesti Pärssinen kannatti Keyn tapaan myös rotuhygieenisiä ajatuksia.
 
 
 
","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"11 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135972924","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.122911
Antti Malinen
{"title":"\"Hyvä antaa vähästäkin\". Sukulaisten tarjoama tilapäismajoitus sotienjälkeisessä Helsingissä 1944-1948","authors":"Antti Malinen","doi":"10.55286/vv.122911","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.122911","url":null,"abstract":"
 
 
 
 Antti Malinen käsittelee artikkelissaan sukulaisten tarjoamaa tilapäismajoitusta sosiaalisen tuen muotona Helsingissä jatkosodan jälkeen. Kuten Malinen toteaa, syksyllä 1944 Helsinkiin muutti ja palasi muutamassa kuukaudessa arviolta kymmeniä tuhansia uusia ja vanhoja kaupunkilaisia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että lieventääkseen valtavaa asuntopulaa kaupunki joutui turvautumaan sekä pakotettuun (esim. pakkoalivuokraus) että vapaaehtoiseen solidaarisuuteen. Olosuhteiden pakottama yhdessä asuminen jo valmiiksi ahtaissa työläisasunnoissa lisäsi myös erilaisia sosiaalisia ja psykologisia stressitekijöitä. Näin esimerkiksi sota-avioliiton solmineiden parien yhteiselo vanhempien kanssa saattoi kärjistää välejä, mikä puolestaan näkyi kaupungin ja kirkon tarjoaman avioliittoneuvonnan kysynnän kasvuna.
 
 
 
","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"21 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135874947","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.122914
Marja Leena Böök, Johanna Mykkänen
{"title":"Arjen järjestyksistä arjen nautintoihin. Lapsiperheen arki","authors":"Marja Leena Böök, Johanna Mykkänen","doi":"10.55286/vv.122914","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.122914","url":null,"abstract":"
 
 
 
 Johanna Mykkänen ja Marja Leena Böök käyttävät muista kirjan kirjoittajista poikkeavaa aineistoa analysoidessaan 2010-luvun lapsiperheiden jokapäiväistä elämää. Mykkänen ja Böök antoivat lapsiperheiden käyttöön kamerat, joilla heidän tuli kuvata arjen hetkiä, tiloja ja tilanteita perheessä. Syntyneiden kuvien perusteella Böök ja Mykkänen analysoivat perheiden arjen rakentumista. He osoittavat, että valokuvaaminen ja valokuvista keskusteleminen yhdessä tutkittavien kanssa on osallistava menetelmä, jonka avulla arjen käytänteistä, tunteista ja abstrakteistakin asioista voi keskustella konkreettisesti.
 
 
 
 
 
 
 
 
 Tutkijat löysivät aineistostaan esimerkiksi kulttuurisen ideaalin jaetusta ja tasa-arvoisesta vanhemmuudesta, mutta tämä ideaali ei välttämättä konkretisoitunut käytännön arjessa. Valokuvat ja kerronta saattoivat olla eriparisia ja ristiriidassa keskenään. Tämän tuloksen perusteella voikin esittää hedelmällisen kysymyksen jatkotutkimusta varten. Mistä nämä eriparisuudet ja hiljaiset ristiriitaisuudet kertovat? Miten nykypäivänä perheille tarjottavat tuet ja rakenteelliset rajoitteet vaikuttavat (työläis)perheiden arkeen? Millaisia mahdollisuuksia ja toisaalta tapoja ylittää rakenteita perheillä voi olla tulevaisuudessa?
 Mykkäsen ja Böökin mukaan perheiden arki on parhaimmillaan silloin, kun töissä menee hyvin, ”kotiasiat” ovat kunnossa ja jokaiselle perheenjäsenelle jää myös omaa tilaa ja aikaa. Tämä näyttää olevan eräänlainen normaalin, onnellisen perhe-elämän ideaali. Mutta entä sitten, kun arjen kulku häiriintyy? Kriisitilanteissa ”normaalin” arjen poliittisuus tulee esiin. Millaisia turvaverkkoja tulevaisuuden työläisperheellä on? Sysätäänkö vastuu onnellisuudesta yksinomaan perheelle itselleen vai auttaako yhteiskunta toimivan arjen edellytysten luomisessa?
 
 
 
","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"13 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135972916","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.122904
Jaana Torninoja-Latola
{"title":"Työläisperhe Elvi Sinervon kaunokirjallisessa tuotannossa","authors":"Jaana Torninoja-Latola","doi":"10.55286/vv.122904","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.122904","url":null,"abstract":"
 
 
 
 Jaana Torninoja-Latola analysoi artikkelissaan työläisperheen roolia Elvi Sinervon tuotannossa. Torninoja-Latola pureutuu Elvi Sinervon esikoisromaaniin Palavankylän seppä (1939) sekä kolmeen Sinervon näytelmään työläisperheen representaatioiden näkökulmasta. Torninoja-Latolan mukaan Sinervo rakensi työläisperheestä neuvottelutilan, jossa erilaiset ideologiat kohtaavat, risteävät ja riitaantuvatkin. Analysoiduissa teoksissa voi nähdä paljon vaikutteita Sinervon omasta perheestä. Perheessä tapahtuneet sosiaalisen aseman muutokset tai ideologioiden taipumiset eri suuntiin nousevat kaunokirjallisessa muodossa laajempien muutosten kuvastimiksi. Perheen sisälle mahtuu monenlaisia henkilöitä ja persoonia, ja kaunokirjallisuus mahdollistaa Torninoja-Latolan mukaan monipuolisten näkökulmien esiin tuomisen. Yksi artikkelissa esiin nousevista teemoista on koulutusmahdollisuuksien epätasainen jakautuminen perheen sisällä. Työläisperheessä oli toisinaan mahdollista kouluttaa vain yksi lapsista, mikä saattoi aiheuttaa epäsopua ja ristiriitoja. Toinen keskeinen teema Sinervon työläisperhettä käsittelevissä teoksissa on äitiys. Sinervo käsittelee työläisäidin ihannetta ja ihanteen sisältämiä ristiriitaisuuksia, mikä tuo Torninoja-Latolan artikkelin keskusteluun muun muassa Mikko Kemppaisen artikkelin kanssa tässä kirjassa.
 
 
 
","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"17 10","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135973760","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.138363
Suvi Leppämäki
{"title":"\"Caliban puhuu\" — Jean Guéhenno ja työläistaustaisen intellektuellin osa maailmansotien välisen ajan Ranskassa","authors":"Suvi Leppämäki","doi":"10.55286/vv.138363","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.138363","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa käsittelen Jean Guéhennon suhdetta kirjoihin ja kulttuuriin sekä niitä sisäisiä ja ulkoisia ristiriitoja, joita \"pikku työläisintellektuelli\" joutui kohtaamaan ja joista hän myös kirjoitti omaelämäkerrallisissa teoksissaan läpi koko elämänsä.","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"8 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135972735","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.138359
Reija Lång
{"title":"Kirjailijuus välitilassa. Mäkitupalaisen tytär 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kirjallisella kentällä","authors":"Reija Lång","doi":"10.55286/vv.138359","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.138359","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa tarkastellaan Matilda Roslin-Kalliolan esimerkin avulla kirjoittamista ja kirjailijuutta sivistyneistön ulkopuolelta tulleiden kirjoittajien näkökulmasta.","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"16 37","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135973626","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.138368
Joni Krekola
{"title":"Miten ja miksi Yrjö Sirolasta tuli SKP:n kaaderien isä?","authors":"Joni Krekola","doi":"10.55286/vv.138368","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.138368","url":null,"abstract":"Siitä lähtien, kun Suomessa voidaan puhua työväenliikkeestä, sen aktiivisimmille toimijoille on järjestetty omaa kurssitusta ja koulutusta. Aihepiiriä lähestytään seuraavassa yksilön ja opettajan näkökulmasta keskittymällä Yrjö Sirolaan (1876-1936) suomenkielisen työväen valistajana kolmessa maassa ja kulttuurissa: Suomessa viime vuosisadan ensikymmenellä, Yhdysvalloissa toisella ja Neuvostoliitossa 1920- ja 1930-luvulla.","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"5 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135972742","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.122900
Pirjo Markkola, Tuomas Laine-Frigren, Kirsi-Maria Hytönen
{"title":"Muuttuva työläisperhe tutkimuksen kohteena","authors":"Pirjo Markkola, Tuomas Laine-Frigren, Kirsi-Maria Hytönen","doi":"10.55286/vv.122900","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.122900","url":null,"abstract":"Tämä artikkelikokoelma osoittaa, että työläisperheen historian valossa on mahdollista tarkastella monia sellaisia kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia tänäänkin. Perheen, arjen ja työn yhdistämisen kysymykset, perheenjäsenten mahdollisuudet kouluttautua, tai vaikkapa poikkeavat perhejärjestelyt ovat sellaisia ajankohtaisia ongelmia, jotka ovat olleet olennaisesti läsnä myös menneisyyden työtätekevien perheiden elämässä. Sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset muutokset sekä erilaiset kriisit ovat historian aikana vaikuttaneet eri tavoin perheiden ja yksittäisten perheenjäsenten olosuhteisiin, näkökulmasta riippuen joko rajoittaen mahdollisuuksia tai synnyttäen erilaisia toimintatapoja ja -strategioita. Työn ja talouden realiteetit ovat keskeisesti vaikuttaneet siihen, miten työläisperheissä on orientoiduttu tulevaisuuteen.","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"10 3","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135972926","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Väki VoimakasPub Date : 2023-11-02DOI: 10.55286/vv.138366
Andreas McKeough
{"title":"Vuoden 1918 sodan kokemus työläisten kertomana","authors":"Andreas McKeough","doi":"10.55286/vv.138366","DOIUrl":"https://doi.org/10.55286/vv.138366","url":null,"abstract":"Vuoden 1918 sodan taustoja ja tapahtumia on tutkittu paljon, mutta vähemmän sitä, miten aikalaiset sodan kokivat. Tässä artikkelissa tarkastelen neljän työläisen kirjoituksia vuoden 1918 sodasta. Kolme teksteistä on muistelmatekstejä, yksi on omaelämäkerta. Pyrin hahmottelemaan näiden kirjoitusten valossa sitä, miten niiden kirjoittajat kokivat ja ymmärsivät sodan.","PeriodicalId":498712,"journal":{"name":"Väki Voimakas","volume":"17 6","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-02","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"135973763","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}