{"title":"Onko kaavoitus suunnittelua?","authors":"Kaj Nyman","doi":"10.33357/ys.162867","DOIUrl":"https://doi.org/10.33357/ys.162867","url":null,"abstract":"katsauksia Onko kaavoitus suunnittelua?Arkikieless suunnittelu tarkoittaa jonkin toiminnan harkitsemista etukteen, jotta sitten kun se tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi, voidaan toimia viisaasti.Yhdyskuntasuunnittelu olisi siten","PeriodicalId":494758,"journal":{"name":"Yhdyskuntasuunnittelu","volume":"63 1","pages":"106-111"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2025-06-18","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"https://journal.fi/yhdyskuntasuunnittelu/article/download/162867/106010","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"147888497","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"OA","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Sosiaalityön ammattilaisten näkemyksiä asumisesta ja siihen liittyvästä huono-osaisuudesta","authors":"Minna Kivipelto, Katja Ilmarinen, P. Karjalainen","doi":"10.33357/ys.121860","DOIUrl":"https://doi.org/10.33357/ys.121860","url":null,"abstract":"Asumiseen liittyvä huono-osaisuus näkyy aikuissosiaalityössä päivittäin. Vaikeimmassa asemassa ovat henkilöt, joilla mielenterveyden häiriöt, päihteet, asumisen ongelmat ja taloudelliset vaikeudet kietoutuvat yhteen. Vuokra-asuntojen ja palvelujen sijoittelu sekä Kelan asumiskulujen normit vaikeuttavat poispääsyä huono-osaisuudesta. Asumiseen liittyvien ongelmien syntyä tulisi ehkäistä toimivalla yhdyskuntasuunnittelulla, jossa olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän myös sosiaalityön asiantuntemusta.","PeriodicalId":494758,"journal":{"name":"Yhdyskuntasuunnittelu","volume":"16 9","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141350704","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Seutusuunnittelu ja seudullisuus pitkän aikavälin näkökulmana suomalaiseen lähiöön","authors":"Markku Norvasuo","doi":"10.33357/ys.131535","DOIUrl":"https://doi.org/10.33357/ys.131535","url":null,"abstract":"Artikkeli tarkastelee institutionaalisen muutoksen näkökulmasta suomalaisen lähiörakentamisen yhteyksiä seutusuunnitteluun ja seudulliseen näkökulmaan. Tarkastelun runkona ovat Riitta Hurmeen ja Johanna Hankosen tutkimukset suomalaisesta lähiöstä. Heidän seutusuunnittelua koskevat huomionsa liitetään osaksi institutionaalisen muutoksen kuvausta 1940-luvulta 1960-luvun loppuun. Ajatus seudullisuudesta vaikutti alun perin niihin lähiön muotoihin, jotka omaksuttiin Suomeen. Myöhemminkin seudullinen näkökulma vaikutti lähiörakentamiseen. Nämä yhteydet voidaan hahmottaa institutionaalisesta näkökulmasta. Tällä tavalla myös lähiörakentamisen muutokset voidaan ymmärtää paremmin kuin tarkastelemalla vain lähiöyksikön rakenteellisia piirteitä.","PeriodicalId":494758,"journal":{"name":"Yhdyskuntasuunnittelu","volume":"37 10","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141353515","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kuinka yhteinen hyvä vaihtui omaisuuden jalostamiseen","authors":"Lauri Jääskeläinen","doi":"10.33357/ys.146289","DOIUrl":"https://doi.org/10.33357/ys.146289","url":null,"abstract":"","PeriodicalId":494758,"journal":{"name":"Yhdyskuntasuunnittelu","volume":"21 8","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141353576","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Ilmastonmuutos ja tekoäly kaavoituksen mahdollisuuksina","authors":"Teemu Jama","doi":"10.33357/ys.145166","DOIUrl":"https://doi.org/10.33357/ys.145166","url":null,"abstract":"\u0000Kaupunkisuunnittelu määrittää raameja ihmisten arkisille toimintakuvioille (patterns), sekä niihin tukeutuville, ja niitä muuttaville investoinneille, yrityksille ja palveluille. Ilmastonmuutoksen vinkkelistä tulisi saada aikaan pikaisia muutoksia näihin kuvioihin, jotta kaupunkielämä voisi kehittyä kohti planetaarista kestävyyttä. Reilu 100-vuotiaan kaavoituksen kautta operoivalla kaupunkisuunnittelulla on kuitenkin suuria haasteita muuntua tätä tavoitetta vasten, koska kaupunkikehityksen ohjaaminen on päässyt irtaantumaan suunnitteluajattelusta. Suunnittelun vaikutusarvioita tehdään sekä suunnittelusta että toisistaan erillään. Tekoäly voi tuoda tähän pirstoutuneeseen maailmaan yllättävän muutoksen tarjoamalla mahdollisuuden analysoida kaupunkikehitystä eri ammattikuntien sisäisistä dogmista vapaana ylialaisena kokonaisuutena suunnittelun yhteydessä. Tällöin voi löytyä ratkaisuja, joilla ohjata sekä kaupunkikehitystä että ihmisten kuvioita ilmastoystävällisempään suuntaan. Tekoälyn taustalla toimivan koneoppimisen epäinhimillisiä etuja tulisikin hyödyntää löytämään uusi suunta kaupunkikehitystä ohjaavalle kaupunkisuunnittelulle. Kun uusia suunnittelutapoja aletaan oppia, tulee niitä jatkuvasti tarkistaa kuin laivan kurssia. Tätä tehtävää varten tulisi perustaa nykyisistä yliopistorakenteista irrallinen kaupunkisuunnittelututkimuksen instituutti, koska laadukaskaan monialainen kaupunkitutkimus ei tiedekuntasiilojen takia tue uusien suunnittelun suuntien löytymistä vauhdilla, joka pysyisi kaupunkielämästä johtuvan ilmastonmuutoksen rinnalla.\u0000","PeriodicalId":494758,"journal":{"name":"Yhdyskuntasuunnittelu","volume":"119 1","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-06-12","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"141351912","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kompaktikaupungin tuntematon maisema – Espoon Matinkylän suunniteltu ja yhdessä tuotettu maisemaarkkitehtuuri 1970–1980-luvuilla","authors":"Ranja Hautamäki, Julia Donner, Aada Taipale","doi":"10.33357/ys.128925","DOIUrl":"https://doi.org/10.33357/ys.128925","url":null,"abstract":"1970-luvun kompaktikaupunkivaihetta leimaa yleisesti mielikuva ankeista betonilähiöistä, elementtirakentamisesta ja epäonnistumisesta hyvän kaupunkiympäristön tavoittelussa. Artikkelimme tarkoituksena on tuoda esille täydentäviä näkökulmia tähän rakentamista ja kielteisyyttä korostavaan tulkintaan. Tarkastelemme historiankirjoituksessa tuntemattomaksi jäänyttä lähiöiden maisema-arkkitehtuuria. Kysymme, millaisia pyrkimyksiä kompaktikaupungin maisema-arkkitehtuuri ilmensi ja miten maisema-arkkitehdit ja asukkaat tuottivat hyvää asuinympäristöä. Matinkylän tapaustutkimuksen avulla havainnollistamme, että tiukan ruutukaavan ja metsämaiseman kohtaamisesta syntyi omaleimainen lähiömaisemakudelma, jossa metsäkaupungin suunnitteluperiaatteet yhdistyivät kompaktikaupungin kaupunkimaisiin pyrkimyksiin. Osoitamme myös, miten kaupunginosatoiminnan avulla parjattua lähiötä sekä konkreettisesti parannettiin talkoin ja perusparannusprojektein ettäsymbolisesti rakennettiin kotiseuduksi.","PeriodicalId":494758,"journal":{"name":"Yhdyskuntasuunnittelu","volume":"114 11","pages":""},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2024-01-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"139616313","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
