Finnish Journal of eHealth and eWelfare最新文献

{"title":"Digi-HTA, assessment framework for digital healthcare services: information security and data protection in health technology – initial experiences","authors":"Jari Jääskelä, Jari Haverinen, Rauli Kaksonen, J. Reponen, Kimmo Halunen, T. Tokola, J. Röning","doi":"10.23996/fjhw.111776","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111776","url":null,"abstract":"It is well-known that security issues in medical devices, services and applications have potentially catastrophic consequences. To avoid compromising patient data or information systems, it is essential that healthcare services and products meet the relevant information security and data protection requirements. For these reasons, the Digi-HTA assessment includes information security and data protection assessment domains. The outcome of the Digi-HTA process is a recommendation that decision-makers can use during the procurement process. We present results and experiences from the first assessments made in the Digi-HTA process.\u0000We have assessed six products so far and multiple assessments are in progress. The results indicate that healthcare product manufacturers have found the process useful, and usually, the manufacturers have had to improve the security of their product during the Digi-HTA process to get a favourable recommendation for their product. The assessment processes have taken longer than expected due to shortcomings and ambiguities in the provided self-assessment forms, and due to feedback cycles and meetings prompted by assessment findings. Of the six assessed products, four received a green light in information security and data protection, whereas two have received a yellow light due to issues that were not fixed during the process. In addition to shortcomings in adhering to best practices, we have also found exploitable security issues.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"345 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115894086","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Regional health information exchange outside of the centralized national services for public health care in Finland: A national survey","authors":"N. Keränen, Timo Tuovinen, Jari Haverinen, Ronja Ruotanen, J. Reponen","doi":"10.23996/fjhw.111775","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111775","url":null,"abstract":"Health information exchange (HIE) is the mobilization of health care information electronically across organizations within a region, community, or hospital system. Nordic countries have been developing their health portals including national HIE services systematically. In Finland HIE begun with various regional health information exchange (RHIE) pilots in since 1998. The Kanta patient data repository component in the national HIE has been adopted in routine use since 2012. The current role of non-Kanta RHIE in relation to Kanta services is somewhat unclear. Our research questions are following: 1) Has the availability of RHIE services changed during 2017-2020? 2) What functional types of RHIE are there in Finland in 2020? 3) From the point of view of healthcare provider organizations, at what level is the availability to combine regional information seamlessly into the same view of local patient record systems?\u0000Data used in this study were collected using web-based questionnaires in 2017 and 2020 as part of the surveys for monitoring and assessment of social welfare and health care information system services in Finland. This study reported in this article covers all 21 public hospital districts and nearly all public primary health care centers. The quantitative data provided by the organizations were analyzed using SPSS software (version 25). The availability of a particular service or function was calculated as a percentage of all respondents in each sector.\u0000The results of this study show that the overall availability of RHIE services has not markedly changed 2017-2020. Functional types of RHIE meaning the role, use and types of RHIE in hospital districts in Finland varies greatly in 2020. We recognized three different types of non-Kanta RHIE in the non-combination organizations (one-way, symmetrical, full symmetrical). Seamless integration of at least some Kanta data into the same view as the main patient health record system data was more common than seamless integration of at least some non-Kanta regional data.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"71 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125156343","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Kyberturvallisuuden arvokonfliktit kotona selviytymistä tukevissa terveysteknologiossa: Suunnittelutieteellinen tutkimus kohti eettistä päätöksentekoa","authors":"Jyri Rajamäki","doi":"10.23996/fjhw.111774","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111774","url":null,"abstract":"Terveydenhuollon ja terveyspalveluiden siirtyminen tietoverkkoihin nostaa esiin eettisiä haasteita. Etenkin kun digitaalisia ratkaisuja suunnitellaan ikääntyville kansalaisille, tulee ottaa huomioon heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa elää hyvää elämää kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Etiikka ja eettinen osaaminen ovatkin tällöin keskeisessä roolissa suunnittelusta aina toteutukseen ja arviointiin saakka. Etiikkaa on tarkasteltava usealta eri näkökulmalta, mutta samalla valitettavan usein törmätään arvokonflikteihin eri eettisten arvojen ja normien välillä. Tämä suunnittelutieteellinen tutkimus tarkastelee digitaalisten terveyspalveluiden kyberturvallisuuteen liittyviä eettisiä asioita neljän eri viitekehyksen kautta: biolääketieteen etiikka, hoitoalan etiikka, terveydenhuollon informaatioteknologian ydintehtävät ja kyberturvallisuuden arvoklusterit. Tutkimus keskittyy eri näkökulmien välisiin arvokonflikteihin ja esittelee eettisen päätöksenteon avuksi käsitemallin eri viitekehysten samanaikaiseen huomioimiseen. Lisäksi artikkeli käsittelee eettistä päätöksentekoa sumean monikriteerisen päätöksenteon avulla sekä pohtii koneoppimisen ja homomorfisen salauksen avulla tuotettavan digitaalisen kaksosen hyödyntämistä tässä yhteydessä.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"19 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125408981","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"eHealth challenges in rehabilitation processes - rehabilitation professionals’ experiences in the North Savo region","authors":"Marja Äijö, Jori Reijula, P. Komulainen","doi":"10.23996/fjhw.111720","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111720","url":null,"abstract":"Aging people are forced to steadily extend their working-lives since the old-age dependency ratio will rise considerably in the near future. Meanwhile, social and healthcare resources will become increasingly scarce, although the need for healthcare and rehabilitation services is bound to increase. The aim of this study was to examine rehabilitation professionals’ experiences related to eHealth and technology in the rehabilitation process in the North Savo region. The research was carried out as a part of the European Social Fund (ESF) funded project ”Expertise and Business Network for  Rehabilitation Services in Northern Savo”.\u000030 rehabilitation workers were interviewed (67% women) in 2020. The participants were aged 24-60 years and their job titles were e.g. doctors, physiotherapists, practical nurses and community sector representatives. The interviews were carried out using a semi-structured format. The interviews were recorded, transcribed, and analysed using the inductive content analysis method.\u0000The technology and digitalisation experiences of the rehabilitation workers in North Savo region can be divided into five categories. Technical problems causing challenges in rehabilitation included inadequate information and patient data management, and poor or lacking data-applications, ICT-tools and systems. The cost of technology was perceived as a factor influencing rehabilitation from both an individual and organisational perspective. The emergence of COVID-19 has had a positive impact on the use of technology and digital services. Suitable technology and digital services for rehabilitation need to be developed towards a more individual, client-centric direction. To promote the adoption of technology in the field of rehabilitation and to support positive change in attitudes towards technology, more education is needed.\u0000The ever-evolving field of rehabilitation demands effective eHealth applications and processes alongside highly competent rehabilitation professionals to meet the needs of the aging population base in North Savo region. There is a need for more client-centric eHealth and rehabilitation processes, wherein the rehabilitation workers’ needs are met – physically and psychosocially. By bringing together rehabilitation and ICT expertise in North Savo region, it is possible to provide training and education to raise the level of both the rehabilitation processes and level of expertise of rehabilitation workers in the region.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"10 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126953787","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Työpaikkaselvityksen digitaaliset ratkaisut ja kehittämistarpeet työterveyshuollossa","authors":"S. Nissinen, Erja Sormunen, Timo Leino","doi":"10.23996/fjhw.111725","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111725","url":null,"abstract":"Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyön lähtökohta ja osa työpaikan työsuojelutoimintaa. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto arvioi toistuvin työpaikkakäynnein työhön, työympäristöön ja työyhteisöön liittyvien terveysvaarojen, kuormitustekijöiden ja voimavaratekijöiden terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle. Muuttunut työelämä ja digitalisaatio ovat kuitenkin lisänneet työn monimuotoisuutta ja työtä tehdään yhä enemmän virtuaalisissa työyhteisöissä. Siksi digitalisoitu työpaikkaselvitys on yleistynyt työterveyspalveluissa.\u0000Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa työterveyshuollon digitalisoidusta työpaikkaselvityksestä. Tutkimus tehtiin laadullisena tutkimuksena elo-syyskuussa 2019. Tutkittavat (n = 18) olivat työterveysammattilaisia, jotka työskentelivät kahdeksalla eri työterveyshuollon palveluntuottajalla. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluina (n = 8), joiden teemat liittyivät työterveyshuollon työpaikkaselvitysprosessin eri vaiheisiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.\u0000Haastattelujen mukaan digitalisoitu työpaikkaselvitys sisälsi yleisimmin esihenkilöille ja työntekijöille kohdennetun sähköisen kyselyn työn vaara- ja kuormitustekijöistä sekä digitaalisen alustan työterveyshuollon ja työpaikan yhteiseen dokumenttien hallintaan ja yhteydenpitoon. Kehitystarpeina mainittiin sähköisten kyselyjen yhtenäistäminen sekä mahdollisuus hyödyntää aiempia työpaikkaselvitysraportteja. Lisäksi työpaikkaselvitysraportit pitäisi pystyä näyttämään työpaikoille visuaalisemmassa muodossa.\u0000Digitalisoitu työpaikkaselvitys on useimmiten sähköinen kyselylomake. Vaikka teknologian käytössä on tapahtunut pientä edistystä, on välttämätöntä jatkaa työpaikkaselvitysprosessin digitaalista kehittämistä. Teknologia mahdollistaa työn reaaliaikaisen havainnoinnin, jopa niillä työpaikoilla, joissa työterveyshuollon ammattilaiset eivät voi käydä fyysisesti paikalla.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"42 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"133308349","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Aspects associated with health care professionals’ digital health competence development – a qualitative study","authors":"Erika Jarva, K. Mikkonen, J. Andersson, A. Tuomikoski, M. Kääriäinen, M. Meriläinen, Anne Oikarinen","doi":"10.23996/fjhw.111771","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.111771","url":null,"abstract":"Health care professionals need continuous education to maintain the competencies required to provide high-quality care; in today’s world, this means an understanding of digital health services. Insight into health care professionals’ experiences of which aspects influence their digital health competence development is therefore highly relevant.\u0000The objective of the study was to examine which aspects influence the digital health competence development of health care professionals (nursing workforce and allied health professionals).\u0000In-depth, semi-structured interviews were conducted with 20 health care professionals (Finland n=15, Sweden n=5) from various health care settings between May 2019 and July 2020. Interviews were audio-recorded, translated verbatim and analysed with inductive content analysis.\u0000Health care professionals perceive that digital health competence development is influenced by aspects related to digital health adoption, co-workers and the work community, their manager, and opportunities for continuous education and orientation.\u0000The participants agreed that digital health competence is an important part of a health care professional’s overall clinical competence. Continuous education geared towards digital health competence should be systematically designed, and potentially integrate the resources available on social media platforms. Additionally, managers and supervisors should take a stronger stance towards learning about digital health services so they can serve as role models to their employees and genuinely promote digital health competence development.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"75 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2022-04-14","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"127866269","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Sairaalan reaaliaikainen tilannekuva päivittäisessä johtamisessa","authors":"Minna Mykkänen, Merja Miettinen, Tiina Siponen, Kaija Saranto","doi":"10.23996/fjhw.109940","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109940","url":null,"abstract":"Tutkimuksessa kuvataan organisaation rekisteriaineistojen avulla sairaalan reaaliaikaisen tilannekuvan muodostumista, tilannetietoisuuden ja tilanneymmärryksen syntymistä. Tiedot perustuvat organisaation rakenteisiin tietovarantoihin. Tutkimusaineistot kerättiin potilashallinnon tiedoista, työvuorosuunnitelma-ohjelmasta ja sähköisestä potilaskertomusjärjestelmästä. Aineistot analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin. Tulosten perusteella koko sairaalan ja yksittäisen yksikön reaaliaikaisen ja visuaalisen tilannekuvan muodostaminen eri tietojärjestelmistä yhdeksi kokonaisuudeksi on mahdollista. Tietoja tulkitsemalla muodostuu tilanneymmärrys, jonka avulla syntyy käsitys siitä, miten tulevaisuudessa tulee toimia. Tietojen avulla sairaalan ja yksikön toimintaa voidaan myös kehittää tukemaan eri tasoisia toimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä tietojärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne palvelevat samanaikaisesti sekä tiedon ensisijaista, että toisiokäyttöä.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"23 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126805564","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Features of COVID-19 applications and their impact on contact tracing: results of preliminary review","authors":"Riikka Vuokko, K. Saranto, Sari Palojoki","doi":"10.23996/fjhw.109253","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109253","url":null,"abstract":"Digital technologies and telehealth, specifically contact tracing applications can complement traditional approaches for contact tracing of COVID-19 and overall COVID-19 control strategies. Despite the potential benefits of these novel approaches, concerns regarding privacy and basic rights have challenged application development and adoption. We explore the features of tracing applications, focusing on the trade-off between technical possibilities and privacy concerns. Our main objective is to map out central features of applied technology solutions that may prove as drivers or constrains for future development. Our secondary aim was to review how the effectiveness of tracing applications was being apprehended in research. We conducted a literature review of COVID-19 tracing applications and related privacy issues using the PubMed database. For analysis, we conceptualized contact tracing and data privacy. Our review identified various technologies with potential for contact tracing, with Bluetooth and GPS based solutions being the most common. Effectiveness of the applications is dependent on how widely these are adopted. However, technological approaches of the applications vary markedly, affecting their effectiveness for pandemic control. Privacy and trust are key limitations affecting application adoption. Existing privacy solutions are based on voluntary use, user consent, cryptographic data storage, minimum data collection, limited data usage, and transparency of the contact tracing applications and frameworks. Although evidence of applications’ outcomes and benefits is yet tentative, the first evaluation frameworks for the applications are under development. In order to obtain maximum potential benefit from the applications, real-world evidence needs to be analyzed and evaluated carefully. However, along with contact tracing apps and comprehensive health programs, regulatory frameworks and safeguards are necessary to ensure that health information is not used for surveillance purposes and that app users’ privacy is maintained.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"96 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"134455050","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"Käyttökokemusarvioita sairaanhoitajan näkökulmasta asiakas- ja potilastietojärjestelmistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja yleensä terveydenhuollossa","authors":"Kaija Saranto, S. Koponen, Eija Kivekäs, T. Vehko","doi":"10.23996/fjhw.109932","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109932","url":null,"abstract":"Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida, miten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa, kuten kotisairaanhoidossa, kotisairaalassa tai palvelutalossa, työskentelevät sairaanhoitajat kokevat asiakas- ja potilastietojärjestelmien käytön työssään ja miten tietojärjestelmien käyttö eroaa eri toimintaympäristöissä.\u0000Sairaanhoitajaliiton, Tehyn sekä Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry:n (TAJA) jäsenrekistereihin kuuluneilta sairaanhoitajilta, kätilöiltä tai terveydenhoitajilta kerättiin sähköisellä kyselyllä kokemuksia tietojärjestelmien käytöstä keväällä 2020. Kysely osoitettiin julkisessa terveydenhuollossa, sosiaalihuollossa tai yksityisellä sektorilla toimiville. Kyselyyn vastasi 3610 sairaanhoitajaa. Vastaajista poimittiin sairaanhoitajat, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa joko kotisairaanhoidossa, kotisairaalassa tai palvelutalossa (n=370), ja heidän kokemuksiaan verrattiin terveydenhuollossa (n=3240) toimivien käyttökokemuksiin. Analyysimenetelmänä käytettiin ordinaalista logistista regressioanalyysia. Lisäksi analysoitiin yhteisissä palveluissa toimivien avovastausten tietojärjestelmäpalautetta.\u0000Yhteisissä palveluissa sairaanhoitajien käyttämistä asiakas- tai potilastietojärjestelmistä 13 oli samoja tuotemerkkejä kuin terveydenhuollossa toimivilla sairaanhoitajilla oli käytössä. Tietojärjestelmien käyttäjät arvioivat taitonsa hyviksi, mutta työnantajan tarjoamaa perehdytystä oli ollut liian vähän. Erityisesti yhteisissä palveluissa työskentelevät kokivat saaneensa heikompaa perehdytystä kuin terveydenhuollossa työskentelevät. Yhteisissä palveluissa työskentelevien kokemukset rakenteisen kirjaamisen tietojen hyödyntämisestä ja hoitokertomuksen saatavuudesta olivat myönteisempiä terveydenhuollossa toimiviin verrattuna. Molemmat vastaajaryhmät kokivat, että potilastietojen saaminen toisesta organisaatiosta vie usein liikaa aikaa. Yhteisissä palveluissa toimivat sairaanhoitajat käyttivät puhelinta tietojen hankintaan päivittäin tilastollisesti enemmän terveydenhuollossa toimiviin verrattuna. Molemmat vastaajaryhmät käyttivät Kanta-palveluja niukasti. Tietojärjestelmien kehittämistä tukemaan sairaanhoitajien työtä erilaisissa toimintaympäritöissä on edelleen syytä jatkaa. Työnantajien on jatkossa syytä vahvistaa perehdytystä ajoituksen, sisällön ja määrän suhteen, jotta järjestelmien hyödyt ja tuki työlle saadaan esiin.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"67 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114004305","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}

{"title":"ENVISION – Improve intensive care of COVID-19 patients with artificial intelligence","authors":"A. Värri, Antti Kallonen, H. Nieminen, M. van Gils","doi":"10.23996/fjhw.109929","DOIUrl":"https://doi.org/10.23996/fjhw.109929","url":null,"abstract":"The Envision project aims at developing artificial intelligence-based tools for supporting the treatment of critically ill COVID-19 patients in the intensive care unit. Twelve European hospitals participate in the collection of patient data for the development and validation of the artificial intelligence tools. Ten potential use cases have been identified as development targets. Data analysis and results from expert interviews are applied to define the clinically most relevant parameters and functional use cases to be used in providing decision support for the clinicians in the intensive care units for this patient group. The resulting artificial intelligence-based tool may be beneficial in the management of the next similar epidemics, as well.","PeriodicalId":424295,"journal":{"name":"Finnish Journal of eHealth and eWelfare","volume":"38 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2021-11-10","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"116750935","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}