{"title":"Muistettu ja unohdettu kylmä sota","authors":"Juho Saksholm","doi":"10.54331/haik.131424","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131424","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Pia Koivunen: Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla. SKS 2020. 327 s. ISBN 978-951-8581-638.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"58 9","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349174","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Opas ohjelmaformaattien tutkimukseen","authors":"Maiju Kannisto","doi":"10.54331/haik.112913","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112913","url":null,"abstract":"Mediatutkija Heidi Keinosta voi luonnehtia Suomen formaattitutkimuksen pioneeriksi. Televisioformaatti ja kulttuurinen neuvottelu on ensimmäinen suomenkielinen teos 2000-luvun globaalin televisiokulttuurin mullistaneista ohjelmaformaateista.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"57 9","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349186","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Viinameri","authors":"Jaakko Blomberg","doi":"10.54331/haik.131335","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131335","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Raimo Pullat & Risto Pullat: Viinameri. Salapiiritusevedu Läänemerel kahe maailmasoja vahel (2. päivitetty painos). Estopol 2021. 575 s. ISBN 978-9949-745-920.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"59 9","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349348","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kaiken teoria opetuksesta ja kulttuurista","authors":"Aura Korppi-Tommola","doi":"10.54331/haik.112911","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.112911","url":null,"abstract":"Kansliapäällikkö Jaakko Numminen on vaikuttanut niin paljon lähes kaikkeen Suomen opetusministeriön hallinnonalalla, että siitä kertominen on vaatinut lähes tuhat sivua. Tosin Numminen kuvaa myös aihepiiriä sivuavia ilmiöitä ja siten teos on hyvin laaja katsaus alan historiasta. Se on jaettu kahteen lähes yhtä paksuun opetusta ja kulttuuria koskevaan osaan. Vaikka ministereitä on ollut ajoittain kaksi, oli vain yksi yhteinen kansliapäällikkö – Jaakko Numminen.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"17 2","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351471","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Tukholman noitavainojen suomalainen uhri","authors":"Nikolai Paukkonen","doi":"10.54331/haik.131327","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131327","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Marko Lamberg: Noitaäiti. Malin Matsintyttären tarina. SKS 2019. 329 s. ISBN 978-951-858-028-0.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"42 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351753","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Historiapolitiikkaa kolkkapojille","authors":"Jyrki Vesikansa","doi":"10.54331/haik.131346","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131346","url":null,"abstract":"Erinomainen artikkelisarja historian käytöstä poliittisiin tarpeisiin (Historiallinen Aikakauskirja 4/2021) toi mieleen suomenkielisen partioliikkeen kolkkapoikaohjelman, jota sovellettiin laajasti 1940-luvulta 1970-luvulle. Tuhannet 7–11-vuotiaat pojat ovat olleet sen piirissä. Ohjelma rakentui ennen muuta mytologialle muinaissuomalaisesta ”sankariajasta”. Kolkkapojan kirjan alussa kerrottiin myös allegoria talvisodasta.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"45 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351894","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Maallikkoasianajosta kohti juristien esiinmarssia","authors":"Marianne Vasara-Aaltonen","doi":"10.54331/haik.115466","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.115466","url":null,"abstract":"Käsittelen tässä artikkelissa asianajoa Kuopion ja Vaasan raastuvanoikeuksissa 1800-luvulla. Kysyn, kuinka yleistä asianajajan käyttö oli, ketkä tarjosivat asianajopalveluita, miten asianajajat toimivat oikeudessa, ja miten asianajo kuvastaa oikeudellisen osaamisen tasoa 1800-luvun pienehköissä kaupungeissa. Lähteinä käytän muun muassa raastuvanoikeuksien pöytäkirjoja ja sanomalehtiaineistoa. Suomalainen oikeuskulttuuri ja tuomioistuinlaitos olivat perinteisesti olleet maallikkovaltaisia, ja tämä piti paikkansa edelleen 1800-luvulle tultaessa. Vuosisadan alussa oppineet ammattiasianajajat olivat vielä harvassa. Sen sijaan maallikkoasioitsijat ja kaupungin virkamiehet harjoittivat usein asianajoa sivutoimisesti. Vuosisadan lopun oikeudellinen modernisaatio ja yleinen professiokehitys kuitenkin synnyttivät myös modernin, koulutetun asianajajakunnan. Kehitys alkoi pääkaupungista Helsingistä. Vaikka koulutettuja ammattiasianajajia alkoi vuosisadan lopulla löytyä myös pienemmistä kaupungeista, kuten Kuopiosta ja Vaasasta, maallikkoasianajajien merkitys oli näissä suuri vielä 1900-luvun vaihteessakin. Kaupunkien virkamiehillä ei ollut oikeudellista koulutusta, mutta heillä oli niin sanottua oikeudellista tietotaitoa, joka mahdollisti sivutoimisen asianajon harjoittamisen. Artikkeli pyrkii siten myös laajentamaan käsitystä oikeudellisesta toimijuudesta.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"45 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351897","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Tiivis katsaus eletyn uskonnon ja sukupuolen arkisiin risteymiin","authors":"Päivi Räisänen-Schröder","doi":"10.54331/haik.113163","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.113163","url":null,"abstract":"Eletyn uskonnon tutkimus elää voimakasta kukoistusta humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Suomessa keskusteluun ovat osallistuneet sekä teologian ja uskonnon tutkijat (tuoreimpana mainittakoon Elina Vuolan toimittama Eletty uskonto) että historioitsijat. Jälkimmäiseen joukkoon kuuluu Sari Katajala-Peltomaan ja Raisa Maria Toivon uusi teos, joka nivoutuu Tampereella toimivan Suomen Akatemian Kokemuksen historian huippuyksikön työhön.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"43 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136351905","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Digitaalinen historia: Katsaus menneeseen, nykyisyyteen ja tulevaisuuden näkymiin","authors":"Saara Kekki","doi":"10.54331/haik.131426","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131426","url":null,"abstract":"Arvio teoksesta: Mats Fridlund, Mila Oiva ja Petri Paju (toim.): Digital Histories. Emergent Approaches within the New Digital History. Helsinki University Press 2020. 382 s. ISBN (PDF) PDF 978-952-369-021-9. https://doi.org/10.33134/HUP-5.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"52 4","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136348900","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Hitlerin ja Stalinin neuvotteluista on päteviä dokumentteja","authors":"Eino Murtorinne, Pekka Visuri","doi":"10.54331/haik.131345","DOIUrl":"https://doi.org/10.54331/haik.131345","url":null,"abstract":"Luimme monien muiden ohella hämmästyneinä VTT Tapio Tervamäen kirjastamme Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta: Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä (Docendo 2019) esittämän arvion Historiallisessa Aikakauskirjassa 4/2021. Siinä annetaan vinoutunut kuva sisällöstä alkaen heti otsikosta ”Diktaattori valkopesussa”. Koska aihe on tärkeä, haluamme tässä selvittää tutkimuksellisia periaatteitamme ja tuoda esille tärkeimmät dokumentit avainkohtineen.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"56 12","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"136349034","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
