{"title":"从非专业宣传到律师的崛起","authors":"Marianne Vasara-Aaltonen","doi":"10.54331/haik.115466","DOIUrl":null,"url":null,"abstract":"Käsittelen tässä artikkelissa asianajoa Kuopion ja Vaasan raastuvanoikeuksissa 1800-luvulla. Kysyn, kuinka yleistä asianajajan käyttö oli, ketkä tarjosivat asianajopalveluita, miten asianajajat toimivat oikeudessa, ja miten asianajo kuvastaa oikeudellisen osaamisen tasoa 1800-luvun pienehköissä kaupungeissa. Lähteinä käytän muun muassa raastuvanoikeuksien pöytäkirjoja ja sanomalehtiaineistoa. Suomalainen oikeuskulttuuri ja tuomioistuinlaitos olivat perinteisesti olleet maallikkovaltaisia, ja tämä piti paikkansa edelleen 1800-luvulle tultaessa. Vuosisadan alussa oppineet ammattiasianajajat olivat vielä harvassa. Sen sijaan maallikkoasioitsijat ja kaupungin virkamiehet harjoittivat usein asianajoa sivutoimisesti. Vuosisadan lopun oikeudellinen modernisaatio ja yleinen professiokehitys kuitenkin synnyttivät myös modernin, koulutetun asianajajakunnan. Kehitys alkoi pääkaupungista Helsingistä. Vaikka koulutettuja ammattiasianajajia alkoi vuosisadan lopulla löytyä myös pienemmistä kaupungeista, kuten Kuopiosta ja Vaasasta, maallikkoasianajajien merkitys oli näissä suuri vielä 1900-luvun vaihteessakin. Kaupunkien virkamiehillä ei ollut oikeudellista koulutusta, mutta heillä oli niin sanottua oikeudellista tietotaitoa, joka mahdollisti sivutoimisen asianajon harjoittamisen. Artikkeli pyrkii siten myös laajentamaan käsitystä oikeudellisesta toimijuudesta.","PeriodicalId":39690,"journal":{"name":"Historiallinen aikakauskirja","volume":"45 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0000,"publicationDate":"2023-11-13","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":"0","resultStr":"{\"title\":\"Maallikkoasianajosta kohti juristien esiinmarssia\",\"authors\":\"Marianne Vasara-Aaltonen\",\"doi\":\"10.54331/haik.115466\",\"DOIUrl\":null,\"url\":null,\"abstract\":\"Käsittelen tässä artikkelissa asianajoa Kuopion ja Vaasan raastuvanoikeuksissa 1800-luvulla. Kysyn, kuinka yleistä asianajajan käyttö oli, ketkä tarjosivat asianajopalveluita, miten asianajajat toimivat oikeudessa, ja miten asianajo kuvastaa oikeudellisen osaamisen tasoa 1800-luvun pienehköissä kaupungeissa. Lähteinä käytän muun muassa raastuvanoikeuksien pöytäkirjoja ja sanomalehtiaineistoa. Suomalainen oikeuskulttuuri ja tuomioistuinlaitos olivat perinteisesti olleet maallikkovaltaisia, ja tämä piti paikkansa edelleen 1800-luvulle tultaessa. Vuosisadan alussa oppineet ammattiasianajajat olivat vielä harvassa. Sen sijaan maallikkoasioitsijat ja kaupungin virkamiehet harjoittivat usein asianajoa sivutoimisesti. Vuosisadan lopun oikeudellinen modernisaatio ja yleinen professiokehitys kuitenkin synnyttivät myös modernin, koulutetun asianajajakunnan. Kehitys alkoi pääkaupungista Helsingistä. Vaikka koulutettuja ammattiasianajajia alkoi vuosisadan lopulla löytyä myös pienemmistä kaupungeista, kuten Kuopiosta ja Vaasasta, maallikkoasianajajien merkitys oli näissä suuri vielä 1900-luvun vaihteessakin. Kaupunkien virkamiehillä ei ollut oikeudellista koulutusta, mutta heillä oli niin sanottua oikeudellista tietotaitoa, joka mahdollisti sivutoimisen asianajon harjoittamisen. Artikkeli pyrkii siten myös laajentamaan käsitystä oikeudellisesta toimijuudesta.\",\"PeriodicalId\":39690,\"journal\":{\"name\":\"Historiallinen aikakauskirja\",\"volume\":\"45 1\",\"pages\":\"0\"},\"PeriodicalIF\":0.0000,\"publicationDate\":\"2023-11-13\",\"publicationTypes\":\"Journal Article\",\"fieldsOfStudy\":null,\"isOpenAccess\":false,\"openAccessPdf\":\"\",\"citationCount\":\"0\",\"resultStr\":null,\"platform\":\"Semanticscholar\",\"paperid\":null,\"PeriodicalName\":\"Historiallinen aikakauskirja\",\"FirstCategoryId\":\"1085\",\"ListUrlMain\":\"https://doi.org/10.54331/haik.115466\",\"RegionNum\":0,\"RegionCategory\":null,\"ArticlePicture\":[],\"TitleCN\":null,\"AbstractTextCN\":null,\"PMCID\":null,\"EPubDate\":\"\",\"PubModel\":\"\",\"JCR\":\"Q3\",\"JCRName\":\"Arts and Humanities\",\"Score\":null,\"Total\":0}","platform":"Semanticscholar","paperid":null,"PeriodicalName":"Historiallinen aikakauskirja","FirstCategoryId":"1085","ListUrlMain":"https://doi.org/10.54331/haik.115466","RegionNum":0,"RegionCategory":null,"ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":null,"EPubDate":"","PubModel":"","JCR":"Q3","JCRName":"Arts and Humanities","Score":null,"Total":0}
Käsittelen tässä artikkelissa asianajoa Kuopion ja Vaasan raastuvanoikeuksissa 1800-luvulla. Kysyn, kuinka yleistä asianajajan käyttö oli, ketkä tarjosivat asianajopalveluita, miten asianajajat toimivat oikeudessa, ja miten asianajo kuvastaa oikeudellisen osaamisen tasoa 1800-luvun pienehköissä kaupungeissa. Lähteinä käytän muun muassa raastuvanoikeuksien pöytäkirjoja ja sanomalehtiaineistoa. Suomalainen oikeuskulttuuri ja tuomioistuinlaitos olivat perinteisesti olleet maallikkovaltaisia, ja tämä piti paikkansa edelleen 1800-luvulle tultaessa. Vuosisadan alussa oppineet ammattiasianajajat olivat vielä harvassa. Sen sijaan maallikkoasioitsijat ja kaupungin virkamiehet harjoittivat usein asianajoa sivutoimisesti. Vuosisadan lopun oikeudellinen modernisaatio ja yleinen professiokehitys kuitenkin synnyttivät myös modernin, koulutetun asianajajakunnan. Kehitys alkoi pääkaupungista Helsingistä. Vaikka koulutettuja ammattiasianajajia alkoi vuosisadan lopulla löytyä myös pienemmistä kaupungeista, kuten Kuopiosta ja Vaasasta, maallikkoasianajajien merkitys oli näissä suuri vielä 1900-luvun vaihteessakin. Kaupunkien virkamiehillä ei ollut oikeudellista koulutusta, mutta heillä oli niin sanottua oikeudellista tietotaitoa, joka mahdollisti sivutoimisen asianajon harjoittamisen. Artikkeli pyrkii siten myös laajentamaan käsitystä oikeudellisesta toimijuudesta.
求助内容：
应助结果提醒方式：
京公网安备 11010802042870号
