{"title":"Puhummeko nyt rasismista?","authors":"Sanna Ryynänen","doi":"10.23983/MV.100619","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/MV.100619","url":null,"abstract":"Rasismi-sanaan liittyy epävarmuutta siitä, mitä se on ja missä yhteyksissä sitä voi käyttää. Yksi syy hämmennykseen on se, että sanaa on opittu varomaan. Myös osa rasismintutkijoista käyttää tutkimuksessaan muita termejä välttyäkseen rasismi-sanan aiheuttamalta vastareaktiolta. Kun rasismia on ryhdytty korvaamaan ”turvallisemmilla” termeillä, niiden merkityssisällöt ovat alkaneet hämärtyä. Tutkimuskirjallisuudessa käytetään rinnakkain ja jopa samaa tarkoittavina syrjintää, toiseuttamista, ksenofobiaa, rodullistamista ja rasismia ilman, että termien välisiä merkityseroja useinkaan pohditaan tai avataan kunnolla. Sanahämmennyksen seurauksena rasismikeskustelua käydään tutkimuksessa – ja myös laajemmin yhteiskunnassa – ilman selkeää käsitystä siitä, miten ilmiökentän termit tulisi ymmärtää ja miten niitä käyttää. Tässä artikkelissa tarkastelen sitä, miten rasismi ja sen lähikäsitteet on nähty suomenkielisessä mediatutkimuksen kirjallisuudessa. Sen jälkeen käyn läpi keskeisten termien eroja ja merkityssisältöjä suomalaisen ja kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Päämääränä on helpottaa termien käyttöön liittyvää epävarmuutta ja epätietoisuutta.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"185 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-12-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123506990","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Koronapandemian puhujapositiot sosiaalisen median lapsi- ja perheaiheisissa keskusteluissa","authors":"Harri Jalonen, Jussi Kokkola","doi":"10.23983/MV.100618","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/MV.100618","url":null,"abstract":"Artikkelissa rakennetaan systemaattinen lähestymistapa sosiaalisen median keskustelujen tutkimukseen. Tarkastelemme artikkelissa puhujaposition käsitteen avulla lapsi- ja perhenäkökulman ilmenemistä korona-aiheisissa sosiaalisen median keskusteluissa maalis–huhtikuussa 2020. Tarkoitamme puhujapositiolla niitä tapoja, joilla keskustelijat rakentavat argumentointiaan, käyttävät retorisia keinoja ja muodostavat puheenvuoroja. Puhujapositiot ovat ihmisten itselleen joko tietoisesti tai tiedostamattomasti valitsemia tapoja osallistua keskusteluun. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin tuloksena artikkelissa muodostetaan kaikkiaan yhdeksän puhujapositiota: ’riidanhaastaja’, ’ilveilijä’, ’arvostelija’, ’ahdistuja’, ’huolestuja’, ’laajentaja’, ’tietäjä’, ’selviytyjä’ ja ’auttaja’. Puhujapositiot kuvataan artikkelissa yleisön, median, päätöksentekijöiden ja tiedeyhteisön yhteisvaikutuksesta syntyvinä affektiivisina hybrideinä sosiaalisen median performansseina. ","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"44 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-12-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126572529","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Tunipaloja rajapinnoilla? Tampereen yliopiston legitimiteettikamppailut hybridissä mediatilassa","authors":"Tanja Sihvonen, Merja Koskela, S. Laaksonen","doi":"10.23983/MV.100617","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/MV.100617","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa analysoimme Tampereen yliopiston organisaatiouudistukseen ja erityisesti sen uuteen brändi- ja viestintästrategiaan kytkeytyviä legitimiteettikamppailuja hybridissä mediatilassa. Aineistona käytämme sekä journalistisesta mediasta (n=39) että sosiaalisesta mediasta (n=9 303) kerättyjä puheenvuoroja. Käsitteellistämme Tampereen yliopistouudistusta koskevat huolet uuden muotoisen yliopiston legitimiteettiä koskevina argumentteina ja keskusteluina. Niiden avulla tutkimme, millä tavoin uudistettua Tampereen yliopistoa pyrittiin legitimoimaan ja delegitimoimaan median ja sosiaalisen median julkisissa keskusteluissa keväällä 2020 ja millaista vuorovaikutusta hybridin mediatilan eri mediamuotojen välillä voidaan havaita. Analyysimme eri mediamuodoissa esiintyvistä legitimiteetin arvioista osoittaa, miten mediatilan monimuotoistuminen tuottaa ongelmia monikohteiselle sidosryhmäviestinnälle, jossa organisaation legitimiteettiä pyritään muutostilanteessa rakentamaan. Tuloksemme korostavat viestinnän ja viestintätyylien merkitystä legitimaatiossa: kamppailujen keskiössä on yliopiston uudenlainen, yritysmaailmasta ammentava viestintätyyli, jonka metaforat päätyvät verkkokeskusteluissa kritiikin työvälineiksi.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-12-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"130241782","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
Eliisa Vainikka, Antti Kanner, Riikka Era, Auli Harju, Anu Koivunen, Olli Seuri, Eetu Mäkelä
{"title":"Kilpailukykyloikasta ruutitynnyriin: Metaforat ja affektiivisuus poliittisen kriisin journalismissa","authors":"Eliisa Vainikka, Antti Kanner, Riikka Era, Auli Harju, Anu Koivunen, Olli Seuri, Eetu Mäkelä","doi":"10.23983/mv.100616","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.100616","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastellaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kilpailukykysopimusprosessia (2015–2016) koskevaa journalismia kielessä esiintyvien metaforien kautta. Tutkimuksemme etenee laskennallisten menetelmien avulla käsitellystä laajasta aineistosta (HS, YLE, STT ja Iltalehti) rajatumman aineiston laadulliseen lähilukuun. Tutkimus käsittelee sitä, millaisena kilpailukykysopimukseen liittyvä poliittinen prosessi esitettiin kielessä esiintyvien metaforisten ilmausten kautta. Vastaamme kahteen tutkimuskysymykseen: Miten kilpailukykysopimustapausta merkityksellistetään journalismissa sekä mitä metaforilla tehdään journalismin kielessä. Näkökulmanamme on metaforien yhdistäminen affektiivisuuden käsitteeseen, joka ymmärretään tässä tutkimuksessa laajasti kielen kommunikatiivisena ja dialogisena ulottuvuutena. Metaforisessa kielessä on tällöin kyse affektiivisesta merkityksellistämisestä, minkä kautta ohjataan lukijan huomiota, säädellään etäisyyttä ja läheisyyttä suhteessa lukijoihin sekä rakennetaan lukijasuhdetta. Metaforat saavat siis journalismissa niin argumentaatioon kuin lukijasuhteen rakentamiseenkin liittyviä tehtäviä. Kilpailukykysopimusta jäsennettiin journalismissa erityisesti kolmen metaforamaailman, matkan, draaman ja sodan kautta. Matkan ja liikkeen metaforan kautta kuvattiin erityisesti poliittisia prosesseja sekä talouden liikkeitä; matkametafora tuottaa käsitystä politiikasta strategisena hallintona ja hallintana, jossa kansalaisten ja lukijoiden rooli on rajattu. Sodan maailmaan liittyvät voimakkaat metaforat kuvasivat politiikkaa konflikteina ja vastakkaisten pyrkimysten yhteentörmäyksinä. Draaman maailmaan liittyvillä metaforilla taas otettiin etäisyyttä politiikan toimijoihin ja kutsuttiin lukijoita seuraamaan politiikkaa etäältä, yhdessä sitä arvioivan journalismin kertojan kanssa.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"11 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2020-12-17","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"125375716","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Kuvajournalismi ja eettisen kuluttamisen haaste","authors":"Jenni Niemelä-Nyrhinen, Janne Seppänen","doi":"10.23983/mv.85780","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.85780","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastelemme Aamulehdessä julkaistuja eettistä kuluttamista representoivia kuvajournalistisia valokuvia. Keskeinen kysymyksemme on: Millaista eettisen kuluttamisen todellisuutta kuvajournalistiset valokuvat rakentavat? Pohdimme myös, millainen kuvajournalismi voisi edesauttaa ihmisten sitoutumista ympäristön kannalta kestävään arkeen. Tutkimuksessa hyödynnämme muun muassa aiempaa kuluttajakäyttäytymisen tutkimusta, jonka pohjalta rakennamme moniulotteisen kuvan eettisestä kuluttamisesta. Analysoimme aineistoa määrälliseen sisällönanalyysiin nojautuvan kehysanalyysin keinoin. Eettinen kuluttaminen on Aamulehdessä kehystetty kapeaksi ilmiöksi, jossa yksittäisen kuluttajan vaikutusmahdollisuudet painottuvat lähinnä ruokaan liittyviin valintoihin. Kuvia hallitsevat iloiset kuluttajat ja ruokaan liittyvät ammattihenkilöt. Lisäksi kuvissa on ruokaa, ruokapakkauksia ja teknologiaa. Kuvien ihmiset esittelevät ratkaisuja tai poseeraavat. Toimintaa on siis rajallisesti ja yhteys ihmisten arkeen ja kokemuksiin jää pinnalliseksi. Lisäksi ratkaisujen ja ongelmien välinen kytkös on usein jutuissa niin kuvallisesti kuin sanallisestikin löyhä, jolloin on lukijan vastuulla hahmottaa, mihin ongelmaan jutussa esiteltyä eettisen kuluttamisen ratkaisua tarjotaan. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden valossa tarkasteltuna Aamulehden kuvasto ei herättele lukijoita eettiseen kuluttajuuteen.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"16 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-10-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"117304689","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa 2: Sanomalehtiopillista mediahistoriaa","authors":"Tarmo Malmberg","doi":"10.23983/mv.85782","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.85782","url":null,"abstract":"Suomalaisen mediatutkimuksen historiaa -sarjassa esitellään tekijänsä uran tai alan kehityksen kannalta merkille pantavia töitä. Tarkoitus on samalla herättää kiinnostusta kotimaisen tutkimuksen historiaan, jonka kokonaisesitys on edelleen laatimatta: Eino Suova. Aurora-seuran sanomalehti 1771–1778: sanomalehtiopillinen tutkimus.Turku: Turun Yliopisto, 1952.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"56 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-10-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"123788130","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Epäilyä ja myötätuntoa: Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa ja Ylen verkkouutisissa 2014–2016","authors":"Anna-Kaisa Kuusisto, Jaakko Tuominen","doi":"10.23983/mv.85781","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.85781","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastelemme suomalaista uutisointia yksin maahan saapuneista pakolaisnuorista. Aineisto koostuu Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Ylen teksteistä vuosilta 2014–2016. Tämä ajanjakso on ollut merkittävä määrällisesti poikkeuksellisen Eurooppaan kohdistuneen maahanmuuton vuoksi. Kysymme, miten suomalaisessa uutismediassa kerrotaan yksin tulleiden nuorten tilanteesta? Millaiset teemat ovat juttujen keskiössä? Entä mitkä aihepiirit jäävät marginaaliin? Aineiston analyysin pohjalta väitämme, että kaikissa kolmessa mediassa toistuvat epäilyksen ja myötätunnon representaatiot entisestään kaventavat julkista keskustelua yksin tulleiden nuorten arjesta, vaikeuksista ja mahdollisuuksista uudessa kotimaassaan. Myöskään nuorten omaa toimijuutta ei juuri nosteta esille näissä medioissa. Artikkelimme ottaa laajemmin kantaa kahteen yhteiskunnalliseen kysymyksen. Yhtäältä jäsennämme, miten suomalainen media raportoi yksin tulleisiin liittyvästä maahanmuuttopolitiikasta ja erityisesti biopoliittisista käytännöistä. Toisaalta osoitamme, miten analyysin kohteeksi valitsemiemme medioiden välittämät representaatiot vahvistavat uhri- ja uhkadiskursseja. Nämä diskurssit eivät tue nuorten kotoutumista saati heidän aktiivista toimijuuttaan heille uuden yhteiskunnan jäseninä.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-10-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"130069968","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"\"Minusta tuntuu, ettei suomalaisille naisille sovi iskulauseiden sorvaaminen\": Toimittajien tasa-arvokeskustelu 1980- ja 1990-luvulla","authors":"H. Kurvinen","doi":"10.23983/mv.85779","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.85779","url":null,"abstract":"Toimittajan ammatti on ollut Suomessa naisvaltainen ala 1990-luvun puolivälistä, mutta ammatin miesvaltainen perinne näkyy edelleen työskentelykulttuurissa. Vaikka toimittajat ovat keskustelleet tasa-arvosta yhä enemmän 1980-luvulta lähtien, sukupuolten epätasa-arvoista kohtelua esiintyy sekä ammatin sisällä että journalistisissa teksteissä. Artikkelissani väitän tämän johtuvan suomalaisen toimittajakunnan maltillisesta suhtautumisesta tasa-arvokysymysten ajamiseen. Lisäksi esitän, että aktiivisempi tasa-arvokeskustelu olisi edellyttänyt toimittajanaisilta kykyä tunnistaa epätasa-arvoisen kohtelun sekä sukupuolia eri tavoin esittävien journalismin sisältöjen heissä aiheuttamaa mielipahaa. Testaan väitettäni analysoimalla vuosina 2014–2016 keräämiäni toimittajanaisten haastatteluja sekä Sanomalehtimies/Journalisti- ja Tiedotustutkimus-lehden ja SAL vuosikirjan artikkeleita.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"27 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-10-06","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"132189695","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Lyhyt matka epäisänmaallisuuteen: Valtion ja median suhteet HS:n tietovuotoa koskevassa keskustelussa","authors":"Matti Kortesoja, Risto Kunelius, Heikki Heikkilä","doi":"10.23983/MV.83372","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/MV.83372","url":null,"abstract":"Joulun alla 2017 Helsingin Sanomat (HS) julkaisi vuodettuihin salaisiin asiakirjoihin pohjautuneen jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksen harjoittamasta tiedustelusta. Laura Halmisen ja Tuomo Pietiläisen kirjoittama juttu nostatti kiihkeän keskustelun julkisuudessa. Se keräsi satoja kommentteja Helsingin Sanomien verkkolehdessä ja oli muutaman päivän ajan Suomen keskustelluin aihe Twitterissä. Tässä artikkelissa analysoidaan uutiskommenteista ja sosiaalisesta mediasta kerättyä aineistoa. Sisällön erittelystä käy ilmi, että HS sai verkossa enimmäkseen kylmää kyytiä. Enemmistö kommentoijista kritisoi lehteä jutun julkaisemisesta. Jyrkimpien kannanottojen mukaan toimittajat vaaransivat kansallisen turvallisuuden ja syyllistyivät maanpetokseen. Huomattavan harva kantaa ottaneista asettui julkisesti puolustamaan tietojen julkaisemista. Artikkelia varten tehdyssä diskurssianalyysissä kannanottojen erot palautuvat yhtäältä yhteiskunnallisiin puhuja-asemiin politiikan verkostoissa sekä toisaalta erilaisiin käsityksiin turvallisuuden ja yksilönvapauksien asemasta demokratiassa. Tietovuotoa koskevan keskustelun analyysi antaa vihjeitä siitä, miten valtion ja median suhteet rakentuvat hybridin mediajärjestelmän oloissa.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"103 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-06-27","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115556721","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
{"title":"Anonyymien keskustelupalstojen julkisuus: Marginaaliin jääneiden vertaistukea ja yhteiskuntakritiikkiä","authors":"Eliisa Vainikka, Auli Harju","doi":"10.23983/MV.83374","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/MV.83374","url":null,"abstract":"Artikkelissa tarkastellaan anonyymien verkkokeskustelujen luonnetta julkisuuteen liittyvien teoreettisten näkökulmien kautta. Pohdinnan tukena käytetään empiiristä aineistoa kahdelta verkkokeskustelufoorumilta: Suomi24-keskustelufoorumin käyttäjille tehtyä kyselyä ja Ylilauta-kuvalaudan keskusteluja. Tarkastelluille foorumeille yhteistä on varsin suuri anonyymi käyttäjäkunta sekä suhteellisen vapaa, jopa tylykin keskustelukulttuuri. Molemmilta foorumeilta on löydettävissä yhteiskunnallisesta keskustelusta marginalisoitunutta käyttäjäjoukkoa. Artikkelissa pyritään sekä empiirisesti että teoreettisesti tuomaan esiin näiden keskustelufoorumien tarjoamaa vertaistukea ja yhteiskuntakritiikkiä. Vertaisuudelle pohjaavan keskustelun, vertaistuen eri ulottuvuuksien ja keskusteluissa koetun samanmielisyyden kautta foorumeilla avautuu mahdollisuus yhteiskunnallisesti merkittävien asioiden puimiseen myös niille, jotka eivät valtajulkisuudessa tunne saavansa ääntään kuuluviin. Toisaalta samanmielisten yhteisön löytäminen voi myös rakentaa epäluuloa, polarisoitumista ja yhteiskunnallista vastakkainasettelua. Tätä yhteiskunnallisiin ilmiöihin kytkeytyvää yksityisten asioiden julkista, mutta anonyyminä tapahtuvaa käsittelyä tarkastelemme intiimin kansalaisuuden ja vastajulkisuuden käsitteiden avulla. Intiimi kansalaisuus ja vastajulkisuus tulevat aineistossamme näkyviksi tunnetoiston, vertaisuuden ilmausten ja vastapuheen kautta.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"32 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2019-06-27","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"114792727","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}