Media & viestintä最新文献

筛选
英文 中文
Pakolaiskeskustelu MV-lehdessä: Merkityksellistämisen mekanismit ideologisissa puhuttelutavoissa
Media & viestintä Pub Date : 2018-10-03 DOI: 10.23983/mv.75324
Salla Tuomola
{"title":"Pakolaiskeskustelu MV-lehdessä: Merkityksellistämisen mekanismit ideologisissa puhuttelutavoissa","authors":"Salla Tuomola","doi":"10.23983/mv.75324","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.75324","url":null,"abstract":"Tässä artikkelissa tarkastelen, millaista julkista keskustelua Euroopan pakolaiskriisistä on käyty MV-lehdessä, joka on yksi Suomen tunnetuimmista ja kiistellyimmistä perinteistä mediaa vastustavista verkkojulkaisuista. Tutkin, miten julkaisu merkityksellistää pakolaiskeskustelua käyttämällä erityisiä ideologisia puhuttelutapoja. Lähestyn tutkimusasetelmaani ryhmäpolarisoitumisen näkökulmasta diskurssinarratologian keinoin. Digitaalisena aikakautena yhteiskunnan ja julkisen keskustelun on nähty polarisoituvan erityisesti pakolaisiin ja maahanmuuttoon liittyvissä aiheissa. Lähi-idästä lähteneiden pakolaisten tulo Eurooppaan on ollut otsikoissa läntisten demokratioiden medioissa syksystä 2015 lähtien. Tässä artikkelissa tutkin kahta esimerkkitapausta, joista julkaistiin juttuja MV-lehdessä syksyllä 2015. Ensimmäinen on Hennalan hätämajoituskeskuksen portilla syyskuussa 2015 sattunut mielenilmaus, jossa Ku Klux Klan -asuun pukeutunut nuorimies oli vastaanottamassa turvapaikanhakijoita kuljettanutta linja-autoa Suomen lippu kädessään. Toinen tapaus käsittää terroristijärjestö Isisin Pariisiin marraskuussa 2015 tekemät iskut Stade de France -jalkapallostadionin edustalla, Bataclan-konserttitalossa rock-konsertin aikana sekä useassa kahvilassa ja ravintolassa. Analyysini perusteella MV-lehti käyttää pakolaiskriisin käsittelyssä ideologisia puhuttelutapoja vahvistaakseen selkeän rasistista ja yleistä epäluottamusta lisäävää agendaansa, jolla se merkityksellistää suomalaista pakolaispolitiikkaa ja maahanmuuttoa. Julkaisun yksiulotteisen puhetavan taustalla voi nähdä tietoisen tavoitteen johtaa samanmielisiä lukijoita kohti yhä äärimmäisempiä mielipiteitä.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"1 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-10-03","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"129565091","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 2
Journalistit kulttuurisina välittäjinä: Mad Men -tv-sarjan legitimointi laatusarjana suomalaisessa lehdistössä 2008–2015
Media & viestintä Pub Date : 2018-06-28 DOI: 10.23983/MV.73064
Heikki Hellman, Paula Haara
{"title":"Journalistit kulttuurisina välittäjinä: Mad Men -tv-sarjan legitimointi laatusarjana suomalaisessa lehdistössä 2008–2015","authors":"Heikki Hellman, Paula Haara","doi":"10.23983/MV.73064","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/MV.73064","url":null,"abstract":"Artikkelissa tutkitaan, mihin television laatusarjojen saama arvostus perustuu ja miten se tuotetaan. Nojaten kulttuurisen arvon tuotantoa ja kulttuurisia välittäjiä koskevaan teoriaan artikkeli analysoi, kuinka suomalaiset (kulttuuri)toimittajat ottivat vastaan yhdysvaltalaisen Mad Men -televisiosarjan ja tuottivat sille hyväksyntää laatusarjana. Tutkimus tarkastelee journalisteja suunnannäyttäjinä, kulttuurisina välittäjinä, jotka toimivat sekä tuotteiden portinvartijoina ja markkinoijina että niille merkitystä antavina arvottajina. Tutkimus perustuu kahdeksasta sanomalehdestä ja yhdestä aikakauslehdestä jäljitettyyn aineistoon (N = 353), joka sisältää kaikki vuosina 2008–2015 julkaistut artikkelit, joissa Mad Men on vähintään mainittu. Määrällisen ja laadullisen sisällönanalyysin avulla osoitetaan, kuinka journalistit hyödyntävät eri juttutyyppejä sekä erilaisia laadun sisäisiä (esteettisiä) ja ulkoisia (institutionaalisia) osoittimia perustellessaan sarjan merkitystä.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"109 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-06-28","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"115833955","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 0
"Ei meidän tarvitse huutaa toisillemme päin naamaa": Blokkaaminen poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun jännitteenä
Media & viestintä Pub Date : 2018-06-28 DOI: 10.23983/mv.73065
Jukka-Pekka Puro
{"title":"\"Ei meidän tarvitse huutaa toisillemme päin naamaa\": Blokkaaminen poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun jännitteenä","authors":"Jukka-Pekka Puro","doi":"10.23983/mv.73065","DOIUrl":"https://doi.org/10.23983/mv.73065","url":null,"abstract":"Tarkastelen tässä artikkelissa blokkaamisen asemaa sosiaalisessa mediassa käytävissä poliittisissa keskusteluissa. Blokkaaminen tarkoittaa toisen käyttäjän estämistä: blokkaajan päivitykset tai kommentit eivät tällöin näy blokatuksi tulleelle. Sosiaalisen median merkitystä nykydemokratialle on pohdittu niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa kuluneen 10 vuoden aikana runsaasti. Nimenomaisesti blokkauksiin kohdistuvaa tutkimusta on kuitenkin tehty niukasti. Suomenkielisestä Twitteristä kokoamani 225 twiitin aineiston mukaan poliitikkojen ja yhteiskunnallisten vaikuttajien tekemä blokkaaminen on yleistä. 95 vastaajaa mainitsi vähintään yhden blokkaajan nimeltä, useimmin blokkaajiksi nimettiin Mikael Jungner ja Ville Niinistö. Aineisto on analysoitu ohjelmistoavusteisen sisällönanalyysin menetelmillä. Tutkimusta on jatkettu Jungnerin ja Niinistön haastatteluilla. Yhteenvetona todetaan, että blokkaaminen on julkisen keskustelun näkökulmasta kasvava ongelma. Teoreettisena kehyksenä julkisuuden tarkastelussa nojaudutaan Jürgen Habermasin kommunikatiivisen toiminnan teoriaan ja erityisesti deliberatiivisuus-käsitteeseen.","PeriodicalId":317554,"journal":{"name":"Media & viestintä","volume":"89 1","pages":"0"},"PeriodicalIF":0.0,"publicationDate":"2018-06-28","publicationTypes":"Journal Article","fieldsOfStudy":null,"isOpenAccess":false,"openAccessPdf":"","citationCount":null,"resultStr":null,"platform":"Semanticscholar","paperid":"126494563","PeriodicalName":null,"FirstCategoryId":null,"ListUrlMain":null,"RegionNum":0,"RegionCategory":"","ArticlePicture":[],"TitleCN":null,"AbstractTextCN":null,"PMCID":"","EPubDate":null,"PubModel":null,"JCR":null,"JCRName":null,"Score":null,"Total":0}
引用次数: 1
0
×
引用
GB/T 7714-2015
复制
MLA
复制
APA
复制
导出至
BibTeX EndNote RefMan NoteFirst NoteExpress
×
提示
您的信息不完整,为了账户安全,请先补充。
现在去补充
×
提示
您因"违规操作"
具体请查看互助需知
我知道了
×
提示
确定
请完成安全验证×
相关产品
×
本文献相关产品
联系我们:info@booksci.cn Book学术提供免费学术资源搜索服务,方便国内外学者检索中英文文献。致力于提供最便捷和优质的服务体验。 Copyright © 2023 布克学术 All rights reserved.
京ICP备2023020795号-1
ghs 京公网安备 11010802042870号
Book学术文献互助
Book学术文献互助群
群 号:604180095
Book学术官方微信
小红书